Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesivako ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1075
VV. oli myös tuottelias kirjailija; kirjoistaan
saamansa suuret tulot hän kokonaan käytti
toisten hyväksi. Suurta uskonnollista liikettä hän
johti jonkun verran itsevaltaisesti, mutta
ihmeteltävällä tarmolla, lujuudella ja käytännöllisellä
kyvyllä. W. oli yksinkertainen ja suora
olennossaan, täydellisesti vapaa ihmispelosta ja
orjal-lisuudesta. Viimeiseen saakka hän pysyi
harvinaisen hyvissä ruumiin ja hengen voimissa ja
kuoli Lontoossa lievän sairauden jälkeen 2 p.
maalisk. 1791. Parhaan kuvan hänen
toiminnastaan antaa hänen oma seikkaperäinen
päiväkirjansa „The journal of the Rev. J. W."
(halpahintainen painos „Everyman’s library"ssa).
Kootut teokset julkaisi T. Jackson (14 nid., 1829-31
ja myöh.). [Elämäkertoja ovat kirjoittaneet:
J. Tyerman (1870), J. H. Rigg, „The living
Wesley" (1891), A. Walters, „J. W." (1908). —
W:n saarnoja on suomeksi ilmestynyt isohko
kokoelma.]
2. Charles W. (1707-88), edellisen veli, pappi,
metodistisaarnaaja ja johtaja, etevä hengellisten
laulujen sepittäjä. [J. and Ch. \V., „Poetieal
works", 13 nid., toim. G. Osborn, 1868-72.] J. G.
Vesoin ks. Kassara.
Vespa ks. Ampiaiset.
Vespasianus (si<l-J, Titus Flavius (9-79
j. Kr.), Rooman keisarina 69-79, oli syntynyt
Reaten (nyk. Rieti) läheisyydessä
keskisäätyläis-suvusta. Palveltuaan sotilastoimissa eri osissa
valtakuntaa V. nimitettiin roomal. joukkojen
ylipäälliköksi sodassa juutalaisia vastaan. Kesällä 69
muutamat sotajoukot julistivat V:n keisariksi ja
hänet tunnustettiin koko valtakunnassa
Vitel-liuksen kaaduttua. V. tukahutti tarmokkaasti
sotajoukkojen kurittomuuden ja
uppiniskaisuuden, paransi valtion taloudellista asemaa sekä
saattoi raha-asiat oivalliseen tilaan suurella
säästäväisyydellään. Valtakunnan rajaseuduilla
puhjenneet kapinaliikkeet kukistettiin ankarasti
ja rajojen turvaamiseksi perustettiin useita
linnakaupunkeja ja leiripaikkoja. Myöskin
juutalaisten pitkällinen vapaustaistelu tukahutettiin
lopullisesti V :n aikana v. 70. Runsaita rahavaroja
V. m. m. käytti suurenmoisiin
rakennusyrityksiin Koomassa ja muualla. V. myönsi myöskin
vakinaiset palkat puhetaidon opettajille. V:n
olemuksella ja hallinnolla oli vakaa porvarillinen
leima, lliineu poikiaan olivat keisarit Titus ja
Domitianus (ks. n.). [Pauly-Wisso\va,
„Real-Encyclopädie" VI (1909) art. ,.Flavius" [-(\Vey-nand).]-] {+(\Vey-
nand).]+} K. J. II.
Vesper (lat., =’ilta), iltamessu, joka
roomalaiskatolisen breviariumin mukaan vietetään illalla,
hämärän tullessa; viimeistä edellinen kanonisista
rukoushetkistä, joita on seitsemän. E. K-a.
Vespertilio ks. Siipijalkaiset.
Vesperugo ks. Siipijalkaiset.
Vespucci 1-pu’tsi], Amerigo (1451-1512),
it. merenkulkija, jonka mukaan Ameriikka on
saanut nimensä. Otti 1499 Alonzo de Hojedan
johdolla osaa löytöretkeen Surinamiin ja kävi
1499-1504 todennäköisesti kolme eri kertaa
uudessa maanosassa, tutkien erikoisesti Brasilian
rannikkoa. V. 1508 hän sai „Länsi-Tntian arni
raalin" arvonimen. Nimen Ameriikka ehdotti
uudelle maanosalle 1507 Waltzemtiller (ks. t.).
[Ober, ,,Amerigo V." (1007)-1 W. 8-m.
Wessel (myös Gansfort), Johann (n.
1076
1420-89), alankoni, uskonpuhdistuksen edeltäjä.
AV., joka eli enimmäkseen Frieslandissa, teroitti
kirjoissaan Jumalan armoa ja ihmissielun
mystillistä suhdetta Jumalaan. Paavinvaltaa,
anekauppaa ja kiirastulioppia W. vastusti, niin että
Luther oli hänen kirjoihinsa suuresti mieltynyt.
Pysyen syrjässä ja lausuen mielipiteensä
varovaisessa muodossa W. onnistui välttämään
inkvisitsionin vainoa. E. K-a.
Wessel, Johan Herman (1742-85),
tansk.-norj. runoilija, tuli Kööpenhaminan yliopistoon
1761 ja harjoitti jonkun aikaa kieli- ja
kirjalli-suusopinnoita, suorittamatta mitään tutki n n oi ta
ja elättäen itseään opetustyöllä ja kirjailemisella.
Suuren kuuluisuuden W. saavutti parodisella
huvinäytelmällään ,,K8erlighed uden Strumper"
(17721, joka on Tanskan kirjallisuuden
huoma-tuimpia teoksia. Siinä hän purevasti satirisoi
ransk. pseudoklassillista näytelmää vakituisille
henkilötyyppeineen ja alati uusiutuvine
ilmaisu-muotoineen. Kappaleen komiikka on niin
voimakas, että se vaikuttaa välittömästi siihenkin,
joka ei tunne parodian kirjallishistoriallista
taustaa. Tämän näytelmän rinnalla jää \V :n mun
tuotanto kokonaan varjoon. Se käsittää joukon
humoristisia pikkukertomuksia, jotka ovat täynnä
säkenöivää sukkeluutta, pari näytelmää, ,,Lykken
bedre end forstanden" (1776) ja „Anno 7603"
sekä kokoelman pikkurunoja. — W:n ,,Samlede
skrifter" ilm. 2:na pain. 1878. E. W-s.
Wessex, s. o. Länsi-Saksi, oli yksi
anglosaksien seitsemästä Englantiin perustamasta
valtakunnasta; sen hallitsijoista mainitaan ensin
K e r d i k, sitten lainsäätäjänä tunnettu I n e
(678-726), ja viimeisenä Egbert, joka 827
yhdisti kaikki anglosaksien maat yhdeksi
vallaksi. Sen jälkeen se on ollut maakunnan nimenä.
K. G.
Wessobrunnin rukous, lyhyt muinaissaks.
teksti, joka on kirjoitettu baierilaisessa
YYesso-brunnin luostarissa n. 800 j. Kr. Varsinaisen
rukouksen johdantona on pari alkusointuista
säettä, jotka esittävät olotilaa ennen maailman
luomista. Toiset tutkijat pitävät niissä
ilmenevää käsitystä muinaispakanallisena, kun toiset
taas väittävät sitä kristilliseksi. 77. S-hti.
Vessölandet, n. 15 km pitkä, 8 km leveä
asuttu merensaari Porvoon edustalla; sen erottaa
mantereesta pitkä kapea salmi, joka on perattu
veneliikennettä varten. Runsaasti kesähuviloita.
West, Mathias J o h a n n i s ks. Mathias
Johannis.
Vesta, muin.-it. kotilieden jumalatar, jota
erityisesti palveltiin valtion puolesta (V. pitblica
populi Roinani Quiritium). Hänen pienessä
pyörö-temppelissään Rooman Forumilla paloi ikuinen
tuli, jonka sammumista pidettiin suurena
onnettomuutena. Temppelissä oli erinäisiä hyvin pyhiä
esineitä (n. s. Penus Vestce). V:n palvelu säilyi
aivan pakanuuden loppuun. [Preuner,
..Uestia-Vesta" (1864); Toutain, „Cultes paiens" (1907).|
vrt. II e s t i a. A". J. II.
Vestaali ks. Vestalis ja Vesta n neit
s y e t.
Vestalis /-«’-/ (lat., < Vesta, ks. t., mon.
Vcst(i’les), Vestan oma, Vestan neitsyt (oik
virgo Vestalis, mon. virgines Vestalcs). ks.
V e s t a.
Vestanfjärd/-(7-/(kirjoitetaan myös Västan-
Vesoin—Vestanfjärd
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
