- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1081-1082

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Westerlund ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

10M

Westerlund—Westermarck

1082

min pysynyt horjumattoman uskollisena ja jotka
ovat hauesta vähitellen tehneet yhden meidän
kaikkein huoma tuimpia maisema maalaajiamme.
V. 1889 hän sai valtionpalkinnon taulustaan
„Sa esää". V. 1894 hän maalasi kaksi taulua
Venäjän keisarillisen perheen tilauksesta ja
seur. v. vielä kolmannen, joka saaristolaisten
puolesta annettiin lahjaksi leskikeisarinna Maria
Fedorovnalle. Aiheensa W. edelleenkin valitsi
pääasiallisesti Ahvenanmaalta; sieltä on m. m.
Ateneumin kokoelmissa suurikokoinen maisema
„Näköala Ahvenanmaalta" (189G), joka hänelle
tuotti valtion palkinnon 1897. Näiden kesäkuvien
lisäksi on W. 1900-luvulta lähtien maalannut
koko joukon oivallisia talvimaisemia Kymijoen
varsilta. Karjalta ja Fiskarista; nämä teokset
ovat enimmäkseen Turun taideyhdistyksen ja
yksityisten turkulaisten taiteenharrastajani
hallussa. — Ominaista W:n taiteelliselle
luonnon-käsitykselle on sen raikas, usein suurisuuntainen
eepillisyys ja terve, lahjomaton rehellisyys.
Vaikka hänellä ei olekkaan erikoisen herkkää
silmää luonnon vienoille lyyrillisille tunnelmille,
on hänen teoksillaan kumminkin aina aidon ja
personallisen näkemyksen leima. — V. 1900 hän
teki Hovingin apurahalla matkan Alankomaihin
ja Pariisiin, jossa hän maailmannäyttelyssä sai
teoksistaan kultamitalin. — W:n ansiot Turun
taide-elämän elähyttämiseksi ja kohottamiseksi
ovat sangen huomattavat. Jo vv. 1880-81 hän
toimi Taideyhdistyksen piirustuskoulun v. t.
opettajana sekä vv. 1888-98 v. t. johtajana ja
ensi-mäisenä opettajana, jossa toimessa hän on ollut
uudelleen v:sta 1904 alkaen. Ja kun Turun
taideyhdistys perustettiin 1891, valittiin W. heti sen
intendentiksi. Hänen ansiotaan on suurimmaksi
osaksi Turun taidekokoelman ripeä kasvaminen
ja sinne ostettujen teosten korkea taiteellinen arvo
sekä myöskin nuoren, vilkkaan taiteilijapolven,
n. s. turkulaisen koulun syntyminen. F. L.

Westerlund, Ernst Otto Teodor
(s. 1839j, ruots. lääkäri, toimi 1868-86
Enkö-pingin kaupunginlääkärinä, sen jälkeen
erinäisissä sotilaslääkärin viroissa, harjoittaen samalla
tavattoman laajaa yksityispraktiikkaa ja
saavuttaen melkein „ihmelääkärin" maineen kaikissa
pohjoismaissa. Enköpingiin syntyi kokonainen
sarja sairashuoneitakin W:n potilaita varten.

Westerlund, Fredrik Wilhelm (s. 1844),
suom. lääkäri ja antropologi, yliop. 1862, tuli
lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1873
(väitöskirja: „Om särförbandsmedlen under senaste
cleeennium"), nimitettiin 1876 Tyrvään, 1883
Loviisan, 1889 Tammelan, 1901 Tampereen piirin
piirilääkäriksi, toimi lääkintäneuvoksena
lää-kintähallituksessa 1901-11, jolloin otti eron.
W. on julkaissut ansiokkaita tutkimuksia
lääke-opillisen tilaston ja varsinkin antropologian
alalta. Niistä mainittakoon: „Om dödligheten
bland barn under 1 är i Finland 1872-1886"
(1889), „Om dödligheten i första lefnadsäret oeli
nativiteten i Finland 1887-96" (1900), „Bidrag
tili Finlands tyfusstatistik" (1898), „Sjelfmorden
i Finland 1886-1895" (1898). Kesillä 1898-1900
W. Suomen sotaväen leirikokouksissa ja
reservi-komppanioissa suoritti antropologisia
tutkimuksia ja mittauksia 5,600 miehestä. Näiden
tuloksista W. v:n 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn
asetti näytteille karttoja, diagrammeja ja valo-

E. A. West«rmarck.

kuvia, jotka valaisevat suomen kansan
antropologiaa. Antropologisia tutkimuksiaan hän 011
julkaissut Tiedeseuran ,,Fennia"-sarjassa: „Studier
i Finlands antropologi" (III: johdanto;
ruumiin pituudesta, 1901; III: pään muodosta, 1904;
IV: silmien ja hiusten väristä, 1904; V:
länsisuomalaisesta kansanryhmästä, 1912; VI:
kainulaisista, 1913). VV. 011 myös ottanut tehokkaasti
osaa lääkintätoimen järjestelyä ja hoitoa
koskevien kysymysten selvittelyyn.

Westermarck, Edvard Alexander
(s. 1862), suom. sosiologian tutkija, yliopp. 1881,
fil. kand. 1886, fil. lis. 1890,
sosiologian dosentti 1890.
praktillisen filosofian
professorina Helsingin
yliopistossa 1906-18, siirtyi
1918 Turun ruots.
akatemian professoriksi ja
rehtoriksi; v:sta 1907
muiden virkojensa ohella
Lontoon yliopistossa
sosiologian professorina. W. 011
sosiologisilla ja
etnologisilla tutkimuksillaan
saavuttanut suuren
kuuluisuuden tieteellisessä
maailmassa sekä perustanut
tieteellisen suunnan 1.
„koulun", johon esim.
Helsingin yliopistossa on useita nuorempia
tiedemiehiä liittynyt. Ensi kerran hän veti huomiota
puoleensa tohtori väitöksellään „The origin of
human marriage" (1889), joka käsitteli
inhimillisen avioliiton alkuperää. Tämä teos 011 osa
laajaa avioliiton historiaa koskevaa tutkimusta „The
history of human marriage" (1891), joka 011
ilmestynyt useilla muillakin kielillä. Tässä
teoksessa W. otti käytäntöön tutkimustavan, jota 011
nimitetty ..englantilaiseksi" ja joka tarkoittaa
yhteiskuntalaitosten kehityksen selvillesaamista
\ ertailemalla toisiinsa eri kansoilla ja varsinkin
primitiivisillä kansoilla vallitsevia tapoja.
Avioliiton W. ottaa luonnontieteellisessä
merkityksessä määritellen sen enemmän tai vähemmän
pysyväksi koiraan ja naaraan tai miehen ja
naisen väliseksi yhteydeksi, joka kestää
siittämis-toimen ja vielä jonkun aikaa jälkeläisten
syntymisenkin jälkeen. Inhimillisen avioliiton W.
johtaa vaistosta, joka on kehittynyt luonnollisen
valinnan vaikutuksesta. Varhaisimmilla asteilla
hän olettaa yksityisen perheen eikä heimoa
yhteiskunnalliseksi perusmuodoksi ja torjuu siltä
kannalta monilla perusteilla aikaisempien tutki
jäin väitteen, että ihminen olisi alkuaan elänyt
,,ryhmäavioliitossa" (ks. Avioliitto).

W:n käyttämä menettelytapa on kohdannut
vakavia epäilyksiä varsinkin eräiden
suomalaisten tutkijain (K. l*rohn, E. N. Setälä) puolelta.
On huomautettu, että vertailemisen alaisiksi
otetut tavat eivät W:n tutkimuksissa joudu
historiallisen syntyperänsä puolesta tarkastettaviksi,
joten voi sattua, että suhteellisen alkuperäinen
tapa joutuu verrattavaksi varsin
myöhäsyntyiseen tai muualta lainattuun ja merkitykseltään
muuttuneeseen. Täten tutkija voi joutua harhaan,
kun hän vertaamiensa tapojen selitykseksi
olettaa yleisluontoisia sielullisia yhtäläisyyksiä,
varsinkin kun käytetty ainehisto muutenkin voi olla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0563.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free