Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Westinghousen jarru ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1089
VVestinghousen jarru
i—Westminster review
1090
Uinuössä, vrt. J a r r u) keksijänä. Samoin ovat
esim. Ameriikan rautateiden
merkinantojärjestelmät suurimmaksi osaksi \V:n työtä. Myös hän
on rakentanut nopeakäyntisiä höyrykoneita,
edistänyt höyryturbiinien käytäntöönottoa
laivan-rakennustekniikassa ja vaihtovirran käyttöä
voi-inansiirtotekniikassa. W. on m. m. rakentanut
Niagaran kuusi ensimäistä suurta dynamoa.
Johtamansa teollisuuslaitokset W. kehitti
valtavaan laajuuteen: W:n kuollessa niillä oli
alaosastoja m. m. kuudessa Euroopan maassa,
henkilökunta kohosi 40,000 :een ja pääomat n. 600 milj.
mk :aan.
Westinghousen jarru ks. Jarru.
Vestlahti (ruots. Vestlaks), kylä ja
laivalaituri Kemiössä, n. 12 km kirkolta etelään
Kemiön saaren itärannalla. Höyrysaha, mylly ja
laivaveistämö (omist. kapteeni A. W. Sjöholmin
perilliset).
Westlake [ue’stleikj, John (1828-1913),
kuuluisa engl. kansainvälisen oikeuden tutkija. V.
1888, siis jo alkavalla vanhuuden ijällä, W. tuli
kansainvälisen oikeuden professoriksi Cambridgen
yliopistoon, jossa virassa hän pysyi vuoteen 1908,
jolloin sairauden vuoksi luopui virastaan. Jo
nuoruudestaan saakka W. oli kuitenkin kiintynyt
tieteelliseen tutkimukseen ja asianajajana
toimiessaan oli hänellä usein tilaisuus osoittaa laajoja
tietojaan ia terävää älyään kansainvälistä
yksityisoikeutta koskettavissa oikeusriidoissa. Hänen
jo 1858 ilmestynyt teoksensa ,,Treatise on private
international la\v" käsitteleekin tätä
oikeustieteen haaraa. Varsinaisen kansainvälisen oikeuden
alalta hän julkaisi ensinnä 1894 esityksen tämän
oikeuden perusteista sekä sittemmin 1904 ja 1907
kaksiosaisen »kansainvälisen oikeuden"
(International law). Toinen painos tästä teoksesta
ilmestyi 1910. Paitsi näillä pääteoksillaan W. on
lukuisilla sanomalehti- ja aikakauskirja-artikkeleilla
ottanut osaa kansainvälisoikeudellisten
kysymysten selvittelyyn ja käytännölliseen politiikkaan.
V. 1900-06 W. kuului Englannin edustajana
Ilaagiu kansainväliseen välitystuomioistuimeen.
— Suurin merkitys meille suomalaisille on W:lla
kuitenkin sen kautta, että hän on ollut Suomen
oikeustaistelun kaikkein hartaimpia ja
huoma-tuimpia ulkomaisia puoltajia. Jo 1900 hän
aikakauslehdessä »National review" julkaisi Suomea
puoltavan kirjoituksen »The case of Finland".
Sittemmin hän ou lukuisissa varsinkin »Times"
lehdessä painetuissa kirjoituksissa sekä
yksityisissä kirjeissä puoltanut Suomen oikeuksia.
Unoh-tumattomimmalla tavalla W. on liittänyt nimensä
oikeustaisteluumme osanottonsa kautta siihen
kansainväliseen lakimieskonferenssiin, joka 1910
lausunnossaan, n. s. »Lontoon julistuksessa", Suomen
eduksi tuomitsi Venäjän valtiovallan puolelta
silloin tekeillä olleen hyökkäyksen Suomen
autonomiaa vaataan. M. O.
Westling, Gustaf Oskar Fredrik
(s. 1850), ruots. koulumies ja historiantutkija;
julkaisuja: »Det nordiska sju&rskrigets historia"
(»Hist. bibl.", VI-VII, 1879-80), »Hertig Karls
fursteudöme ären 1568-92" (1883), »Förarbeten
tili den estniska öfversättningen af Nya
Testa-mentet 1715" (1892) y. m. tutkimuksia Viron
ja Liivinmaan kirkkohistoriasta, myös saksaksi
julkaisuissa »Beiträge zur Kunde Est-, Liv- und
Kurlands" (5 nid., 1896-1902) ja »Verhandlungen
S5. X. Painettu »/j 19.
der gelehrten estnischen Gesellschaft" (21 nid.,
1904). J. F.
Vestmanland, maakunta Keski-Ruotsissa,
Taalainmaan, Upplandin, Mälar-järven,
Södermau-landin, Närken ja Vermlannin ympäröimä,
käsittää osia V:n ja örebron lääneistä; 8,900 km2,
josta 658 km2 sisävesiä, n. 200,000 as.
—V:npoh-jois-, länsi- ja lounaisosa ou kallioista ja
harjuista seutua, jonka arkeisessa vuoriperustassa
on runsaasti rauta-, vaski- ja hopeamalmeja ja
joka Kilbergen nimisellä, Mälarin ja Vänernin
välisellä vedenjakajaharjanteella kohoaa 300 m:n
korkeudelle. Kaakossa, Miilariu ympäristössä, ja
maakunnan itäosassa on viljavaa savilakeutta,
joka enimmäkseen on alle 80 m:n yi. merenp.
Pisimmät joet (Arbogaä, Sagä, Svartä)
suuntautuvat, useissa kohden järviksi laajentuen, etelään,
Mälariin; pohjoiseen, Dal-virtaan, laskee
enimmäkseen vain vähäpätöisiä puroja. V:n
vuori-seutu on havumetsän peitossa. Alue luetaan
kumminkin tammivyöhykkeeseen, vaikkei
tammikas-vustoilla ole enää samaa merkitystä kuin
etelämpänä. — Elinkeinoista ks. lähemmin V e s t m a
n-lands Iän ja örebro Iän. — V. sai
ensimäiset asukkaansa luultavasti idästä, Upplandista,
jo ennen kristinuskon Ruotsiin tuloa.
Syrjäisim-piin vuoriseutuihin levisi asutus kumminkin vasta
17:nnellä vuosis., jolloin sikäläisten
malmilöy-dösten lähistöön hallituksen toimesta asettui
suomalaisia uutisasukkaita (vrt.
Skandinaavi a n metsäsuomalaiset). J. G. G-ö.
Vestmanlandin laki ks. Maakuntalait.
Vestmanlands Iän Ilen], lääni Keski-Ruotsissa,
Mälar-järven pohjoispuolella, käsittää osia
Vestmanlandin, Upplandin ja Södermanlandin
maakunnista; 6,740 km2, josta 305 km2 sisävesiä,
161,092 as. (1915), 25 km2:llä. — Lääni on
suureksi osaksi viljavaa savitasankoa; vuorimaata
on luoteessa ja lännessä. Pinta-alasta 1911 oli
24 <yc peltoa ja muuta viljeltyä maata, 3,s %
niittyä ja 54,5 % metsää. Maanviljelys tuottaa yli
oman tarpeen; 1912 korjattiin ruista 297,000 hl,
vehnää 121,000 hl, ohraa 68,500 hl, kauraa
1,251,000 hl, sekaviljaa 148,200 hl, herneitä
31,000 hl, virnaa 7,800 hl ja perunoita 515,600 hl.
Karjaa oli 1911 seuraavat määrät: hevosia
18,706 kpl., nautakarjaa 97,330 kpl., lampaita ja
vuohia 30,301 sekä sikoja 20,602.
Karjantuot-teita riittää myytäväksi. Läänin pohjoisosassa on
rikkaita kaivoksia (1911 louhittiin m. m.
rautamalmia 290,307 ton.) ja suuria teollisuuslaitoksia
(metallitehtaita, valimoja, huonekalutehtaita).
Metsätalous vähäpätöinen. — Rautateitä 542 km.
— Läänissä on 4 kaupunkia: Vesteräs,
pääkaupunki, Sala, Köping ja Arboga, joissa asuu
24 % läänin asukkaista. Kirkollisesti kuuluu
3/4 läänistä Vesteräsin hiippakuntaan, 1/5
Uppsalan arkkihiippakuntaan ja pieni osa Strängnäsin
hiippakuntaan. — V. 1. lähettää ensimäiseen
kamariin 4 ja toiseen kamariin 7 edustajaa.
J. G. G-ö.
Westminster /ue’stminsta] (oik. City of W.),
Lontoon tunnetuimpia borough-piirejä, Thamesin
pohjoispuolella ja Citystä länteen. Rakennuksista
huomattavimmat oikeuslaitosten palatsi (Law
courts) ja Englannin kuninkaitten
kruunaus-kirkko W. abbey. ks. Lontoo.
Westminster review [ue’stminsta rivju’],
Lontoossa v:sta 1824 kuukausittain ilmestyvä aika-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
