Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Westinghousen jarru ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1091
YVestphal—Vesuvius
1092
kauskirja, kannaltaan vapaamielinen; sen perusti
J. Bentliam; johtajien joukossa ovat olleet
myöskin James ja John Stuart Mill. J. F.
Westphal f-fälj, Rudolf Georg
Hermann (1826-92), saks. filologi, ylimäär.
professorina Breslaussa 1858-62, kymnaasinopettajana
Moskovassa 1875-79. Tutki paitsi muita
klassillisen filologian aloja etupäässä kreik. rytmiikkaa
ja metriikkaa. Nojautuen antiikkiseen
rytmi-teoriaan ja musiikkioppiin hän pyrki yhdessä
A. W. Rossbachin (ks. t.) kanssa johtamaan
kreik. metriikan uusille urille. Hänen
oppirakennelmansa on tosin yksipuolinen, mutta
kieltämätöntä on, että hänen tutkimustensa ja
aatteensa pysyväisenä tuloksena on entistä
syvempi ja oikeampi kreik. runomuotojen
käsitys; ulottuupa niiden vaikutus kreik. metriikan
piiriä ulommaskin. Rossbachin ja W:n pääteos
„Metrik der griechischen Dramatiker und
Lyri-ker nebst den begleitenden musischen Kiinsten"
ilmestyi 1854-65, W:n muovailema 2:neu laitos
(„Metrik der Griechen") 1867-68, 3:s laitos
(,,Theorie der musischen Kiinste der Hellenen")
1885-89. W:n muita teoksia mainittakoon
„Aristoxenos von Tarent, iibers. u. erläutert"
(1883-93), „Allgemeine Metrik der
indogerma-nischen und semitischen Volker" (1892).
O. E. T.
Westrin [-i’n], Johan Theodor (s. 1850),
ruots. historioitsija, v:sta 1897 ensimäisenä
arki-vaarina Ruotsin valtioarkistossa; ottanut
tehokasta osaa ruots. tietosanakirjan „Nordisk
familjebok"in toimittamiseen ollen v:sta 1906
tämän suuren ja oivallisen tietosanakirjan uuden
painoksen päätoimittajana.
Westzynthius [-y’-]. 1. Eerik W., vanh.
(1711-55), suom. taidemaalari, kuuluu oululaiseen
kirkkomaalaajaryhmään. Hän koristeli
seinämaalauksilla useita Pohjanmaan kirkkoja, kuten
Raahen (1746) ja Alavieskan (1749). Nämä hänen
työnsä ovat joko kokonaan hävitetyt tai
peitetyt kalkkikerroksella. Muutamat puulle maalatut
kuvat (nyk. Kansallismuseossa) osoittavat, että
hänen taiteellinen kykynsä oli jotenkin
vähäpätöinen. Huomattavammat lahjat oli hänen
pojallaan
2. Eerik W. nuoremmalla (1743-87). Tosin
ei hänenkään maalauksistaan ole muuta jäljellä
kuin pari seinämaalausta — ,,Paimenet seimellä"
ja „ Ylösnousemus" — Oulaisten kirkossa ja
muuan vesivärimaalaus — ,,Vedenpaisumus" —,
mutta niistä voi kumminkin päättää, että hänellä
oli taipumusta vaikuttavaan ja itsenäiseen
ryhmittelyyn, vaikkakin itse taiteellinen suoritus on
melko avutonta ja ikävää. F. L.
Vesunta 1. V e s u n t i, kartano Hattulan
pitäjässä, 5 km pohjoiseen Parolan asemalta ja 11 km
Hämeenlinnasta, Vanajavedeu laivaliikkeen
varrella. Alkujaan viiden tilan, Eerolan, Laurilan,
Kärsälän, Valteeu ja Vesunnan, nykyisin kolmen
viimemainitun yhtymänä ou V :n vapaa säteri
suuruudeltaan 2 x/i2 manttaalia, pinta-alaltaan 911 ha.
— V. on sangen vanha kartano, ja kertoman
mukaan on tilalla entiseen aikaan ollut
luostari. Se mainitaan asiakirjoissa jo 1319 ja
lahjoitettiin 1357 Turun tuomiokirkolle. V. 1542
Peder Svenske möi sen Kustaa Vaasalle, jolta
hän muutamia vuosia aikaisemmin oli sen
ostanut. Saman vuosisadan loppupuolella on V.
Tavastien hallussa, mutta kun tunnettu Arvid
Tavast oli mestattu 1599, riisti Kaarle
herttua suvulta muiden tiluksien myötä myös V :n.
Paria vuotta myöhemmin hän lahjoitti sen eversti
Hannu Pentinpojalle, Tapilan herralle, mutta 1606
tai 1612 se joutui sotakomissaari ja tuomari Adam
Schrafferille. Puolisen vuosis. myöhemmin osti
eversti Erik Pistolhjelm V:n, mutta seuraavan
vuosis. alkupuolella on kapteeni Samuel Dufving
avioliiton kautta tullut sen omistajaksi. V. 1761
oli tilan isäntänä eversti A. H. Ramsay ja
sen-jälkeen Euoch Nauclör (aatel. Furuhjelm), jolta
tila avioliiton kautta siirtyi everstiluutnantti
O. F. Wetterhoffille 1794. Tämän suvun hallussa
se oli v:een 1863, ja vaihdettuaan pari omistajaa
se joutui 1870 G. Alex. Karenille, jonka poika
G. Ad. Karön on sen nyk. omistaja. — Tilalla
harjoitetaan suhteellisen huomattavaa
suoviljelystä ja sianhoitoa. Navetan kiviseinien
sanotaan olevan peräisin entisestä
luostarirakennuk-sesta. V:n päärakennus on puolisen vuosisataa
vanha. E. C-g.
Vesuri ks. Kassara.
Vesuviaani 1. idokraasi, kauniisti
kiteytyvä tetragoninen kivennäinen,
kokoomukseltaan monimutkainen vedenpitoinen
kalsium-aluminium-silikaatti, vastaten likimain kaavaa
H4Ca12Al6Sii0Oi3. Väri on hyvin vaihteleva,
useimmiten ruskea, joskus punainen, keltainen,
vihreä tai sininen; kovuus on 6,5, om.-p. n. 3,4.
V. on hyvin yleinen kalkkikiven ja
magmavuori-lajien kontaktimuodostuksissa. Erittäin kauniita
kiteitä tavataan Vesuviuksella, missä ne ovat
muodostuneet laavan sisään jääneisiin
kalkkikivi-sulkeumiin. Toinen kuuluisa löytöpaikka on
Viljui-joella Siperiassa, missä v.-kiteet ovat
rus-keanvihreitä ja sisältävät booria. Suomessa on
harvinaisen väristä harmaata metallikiiltoista
v:ia löydetty Lupikosta Pitkänrannan läheltä.
Muuten v. on hyvin yleistä Etelä-Suomen
kalkki-louhoksissa; se 011 täällä ruskean väristä; Nils
Gustaf Nordenskiöld antoi tälle muunnokselle
nimen frugärdiitti Mäntsälän Frug&rdin
mukaan. P. E.
Vesuviini ks. B i s m a r c k i n-r u s k e a.
Vesuvius (lat. V. 1. Vesevus, it. il on te
Vesu-vio), ainoa toimiva tulivuori Euroopan
manterella, Italiassa, 13 km itäkaakkoon Napolista,
kohoaa säännölliseninuotoiseua, kauas näkyvänä
kaksihuippuisena kartiona Napolin-lahden ja
rantatasangon yläpuolelle (kuva ks. Napoli).
Huipuista eteläisempi, varsinainen V., on 1,223 m
korkea, pohjoisempana oleva, muinoisen kraaterin
reunan muodostama Monte S o m m a, joka
puolikaaressa ympäröi päähuippua pohjoisessa ja
koillisessa, 1,137 m. Niiden välissä kaartuu
kapea, Monte Somman puolella erittäin
jyrkkärinteinen Atrio dcl Cavallo niminen laakso, jonka
pohja on n. 600 m yi. merenp. Huippujen
yhteisenä perustana oleva katkaistun kartion
muotoinen vuori, jonka ympyrän muotoisen pohjan
(200 km2) läpimitta on 16 km, päättyy
keskimäärin 595 m:n korkeudelle. Monte Sominaan
liittyy tässä korkeustasossa, päähuippua
ympäröiden, loivakaartoinen penger Le Piane, jonka
länsiosassa, 603 111 yi. merenp., on meteorologinen
ja seismologinen observatori. Tulivuoren
keskus-keko, jonka päässä on purkausaukko, kraateri,
kohoaa verraten jyrkin rintein (30°-31°) Monte
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
