Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Veszprém ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1093
Veszprem—Vetelinjoki
1094
Somman ja Le Pianen muodostaman renkaan
sisäpuolella. Se muuttaa usein muotoaan,
alentuen voimakkaiden purkausten aikana ja kohoten
vuoren ollessa heikossa toiminnassa. V:n loivasti
tasangosta ja merestä nouseva tyviosa on
hedelmäpuu- ja viiniköynnösviljelmien peitossa.
Istutusten välitse haarautuu vaihtelevanlevyisiä
rotkolaaksoja jähmettyneille laavavirtoineen. Monessa
kohden, erittäinkin vuoren länsi- ja
lounaisjuu-rella, on kaupunkeja ja väkirikkaita kyliä, joiden
asukkaat (yhteensä yli 80,000) m. m. valmistavat
erinomaisia viinejä („Lacrimne Christi" ja „Vino
del Greeo"). Ylempänä V:n rinteet ovat autiot
ja alastomat. -— Napoli’n-lahden rannalla olevasta
Resinasta vie hyvä ajotie ja sähkörata
observa-toriin, josta edelleen (v:n 1906 purkauksessa
särkynyt köysirata) tulivuoren huipulle. —
Ensimäi-nen V:n purkaus, josta on luotettavat tiedot,
tapahtui 79 j. Kr. Sen on kuvannut Plinius
nuorempi kahdessa Tacitukselle osoitetussa kirjeessä.
Tulivuoresta ajautui ilmoille suunnaton määrä
vulkaanista tuhkaa ja karkeampia heitteleitä,
jotka tiivistyvän vesihöyryn liejuksi muuttamina
valuivat rinteitä pitkin eri suunnille, haudaten
10-30 m:n vahvuisena kerroksena alleen
Hercula-neumin (ks. t.) vuoren länsi juurella, Pompeji’n
(ks. t.) sen eteläpuolella ja Stabi«c’n kauempana
etelässä (nyk. Castellammare di Stabian lähistössä).
Myöhemmin oli voimakkaita purkauksia m. m.
203, 472, 512, 685, 982, 1036 ja 1139. Erittäin
tuhoisa oli v:n 1631 purkaus. Silloin muodostui
Atrio del Cavallon yläpuolelle halkeama, josta
tavattomalla voimalla purkautui höyryä, tuhkaa
ja hehkuvia kiviä. Viimemainittuja putoili
20:kin km:n päähän vuoresta, ja tuhkaa
kulkeutui Dalmatsiaan ja Thessaliaan saakka. Suuri
laavavirta vyöryi, eri suunnille haarautuen,
tuntia lyhyemmässä ajassa mereen, tuhoten
matkallaan 5 kylää ja surmaten 3,000 henkeä.
Seurauksena purkauksesta alentui keskuskeko 170 m.
Miltei yhtä hävittävä purkaus oli 1794. Silloin
laava hautasi alleen ent. Ilerculaneumin
lähistössä olevan Torre del Grecon. Lukuisista
I9:nnellä vuosis. olleista purkauksista oli suurin
1872. Keskuskekoon syntyneen leveän halkeaman
kautta tullut laavavirta suuntautui luoteeseen,
hävittäen osaksi Massa ja San Sebastiano
nimiset kylät. Viimeinen voimakas purkaus oli
huhtikuussa 1906. Laava, jota tuli näkyviin vuoren
kaakkoisrinteellä, solui tällöin etelään, tehden
tuhoa Boscotrecasen ja Torre Annunziatan
tienoilla. Suuremman vahingon aikaansai
kumminkin erittäin sankka, useita päiviä kestävä
tuhkasade, joka pimitti päivänvalon ja verhosi
vahvaan, harmaaseen peittoon lähikylät ja Napoli’n,
leviten Italian ja Adrian-meren poikki
Montenegroon asti. Huipun korkeus alentui 1,335 m :stä
1,223 m:iin. — V. ei ole purkausten
väliaikoina-kaan täysin levossa. Keskuskeko savuaa alati,
silloin tällöin ponnahtaa kiviä ilmoille,
näyttäy-tyvpä toisinaan laavaakin. Kaikki nämä ilmiöt
rajoittuvat kuitenkin kraaterin alueelle.
[Furch-heim, „Bibliographia del Vesuvio" (1897) ;
John-stone-Lavis, ,,The geology of Monte-Somma and
Vesuvius" (1884) ; Palmieri, „I1 Vesuvio e la sua
storia" (1880); Parmanen, „Vesuvius eri aikoina"
(1908-10); Schneer ja v. Stein-Nordheim, „Der
Vesuv und seine Geschichte" (1896).] J. G. G-ö.
Veszprem /väsprem], samannimisen komitaa-
tin (3,953 km2, 229,776 as., joista 86,7 %
unkarilaisia ja 12,7 % saksalaisia 1910) pääkaupunki
Unkarissa, Bakony-vuoriston kaakkoisjuurella,
Balaton-järvestä pohjoiseen, rautatien varrella;
14,792 as. (1910), enimmäkseen unkarilaisia. —
Useita kirkkoja, joista kaunis, korkealle
kalkki-kukkulalle rakennettu katedraali (14:nneltä
vuosis.) huomattavin, neljä luostaria, seminaari ja
muutamia muita oppilaitoksia; piispanistuin.
Kauppa melkoinen. Ympäristössä viininviljelyä.
— V., joka ennen oli vahvasti linnoitettu, oli
vv. 1552-64 ja 1594-98 turkkilaisten hallussa.
Vetehinen, Itä-Suomessa tunnettu
veden-haltia (ks. t.), joka nimensä ja kaikkien siihen
liittyvien uskomustensa puolesta vastaa
venäläisten vodjanoj haltiaa. U. Hbg.
Veteli (ruots. Vetil; ennen Yli veteli
[ruots. öf vervetil]), 1. Kunta, Vaasan 1.,
Pietarsaaren kihlak.,
Vetelin-Perhon-Halsuan-Kaustisen nimismiesp.; kirkolle Kokkolasta
57 km. Pinta-ala 252,o km2, josta viljeltyä maata
(1910) 5,311 ha (siinä luvussa luonnonniityt
1,331 ha). Manttaalimäärä 19,486», talonsavuja
262, torpansavuja 127 ja muita savuja 78 (1907).
4,359 as. (1914); 535 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 417 :llä (1901). 349 hevosta,
1,840 nautaa (1914). — Kansakouluja 4 (1917).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Kaustisen,
Perhon ja Halsuan kanssa. Apteekki.
Teollisuuslaitoksia: Heikkilän ja Räyringin sahat;
Halke-rin, Nakkisen, Räyringin ja Pulkkisen myllyt;
kirkonkylän ja Räyringin osuusmeijerit. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Turun
arkkihiippak., Kokkolan rovastik.; kuulunut
Kokkolaan Yliveteli nimisenä kappelina ainakin
v:sta 1639, määrättiin erotettavaksi omaksi,
Veteli nimiseksi khrakunnaksi keis. käskykirj.
1 p :ltä lokak. 1860 (ensimäinen vakinainen khra
v :sta 1873). Kirkko puusta, rak. 1839, korj. 1886.
L. H-nen.
Vetelinjoki (myös Perhonjoki ja K o k-
Nimi Putouksen pituus m [-Putouskor-keus-] {+Putouskor- keus+} m [-Hevos-voimamiiärä-] {+Hevos- voimamiiärä+} keskiveden aikana Teollisuuslaitoksia
Perhonkoski . . . 300 7,o 280 Saha, mylly.
Pitkä- „ . . 2,400 5,4 216 Mylly.
Ahven- „ . . . 450 2,6 104 Saha.
Petäjä- „ . . . 3,200 16,t, 672
Pnlkkilan- „ . . . 1,500 9.9 528 Mylly.
Kairan- „ . . .. 425 3,o 160 Saha.
Hiiren- „ . . . «50 4.8 320
Kirsi- „ . . . 1,100 5,1 340
Heikkilän- „ . . . 850 9,o 1.800 Saha, 2 myllyä.
Karjalan „ . . . 600 6,o 1.200 Mylly.
Varilan- „ . . . 8(10 3,5 747
Mosalan- „ . . . 450 1,2 256 2 myllyä
Penttilän- „ . . . 350 2,6 533 Saha, 2 myllyä. Mylly.
Paavolan- „ . . . 100 0,9 216
Kuori- „ . . . 100 1.0 240 Mylly.
Kyrölän- „ . . . 150 0.9 216 Saha.
Kattila- „ . . . 100 1,3 288 Mylly.
Sääsken- „ . . . )
Melakin- „ . . . 2,750 15,1 4,429 Mylly.
Riippalan- „ . . .
Buldain- „ . . . 125 2.4 704 Saha, mylly.
Forskan- „ . . . 400 2.1 616 Mylly.
Murikan- „ . . . 375 2,« 763 Saha, mylly.
Lahna- „ . . . 400 2,» 832 Saha. mylly, vanu
Vehkalan- „ . . . 1,300 3,8 1.100 tuslaitos.
Iso- „ . . . 400 2,> 733
Vitsarin- „ . . . 600 1,9 633 Saha, mylly.
Nykvarn- „ . . . 150 0,6 208 Luumylly.
Skata- „ . . . 200 1,6 520 saha, mylly.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
