Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vetolaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1099
YVettstein—Veturi
1100
tettuna Napoleonia vastaan liittoutuneiden
vai-tain päämajassa ja ensimäistä Pariisin rauhaa
tehtäessä sekä sittemmin Norjan kanssa
käydyissä neuvotteluissa. Hovikanslerina hän välitti
hallituksen ja valtiopäiväin virallisia suhteita.
Suurta tyytymättömyyttä hän herätti
hallitukselle vastenmielisten sanomalehtien
lakkauttamisilla. V. 1824 W. tuli ulkoasiainministeriksi.
Häneltä puuttui johtavan valtiomiehen
ominaisuudet, mutta hän oli taitava ja notkea
diplomaatti, joka osasi sovittaa toimintansa
olosuhteitten mukaan. W. oli v:sta 1811 Ruotsin
akatemian jäsen. [H. Forssell, „Minne af
stats-ministern grefve G. af W.", Ruotsin akatemian
toimituksissa 1889.] J. F.
Wettstein, Richard, Ritter von W e
s-tersheim (s. 1863), itäv. kasvitieteilijä. Tuli
1892 professoriksi
Praa-giin ja 1899 Wieniin. On
nykyajan huomatuimpia
kasvisystemaatikoita;
tullut tunnetuksi m. m.
teoriasta, joka syyperäisesti
selittää eri kasviryhmien
suvullisen ja suvuttoman
sukupolven erilaisuutta
sarjassa sekovartiset —
sammalet — korkeammat
kasvit, samoin kukan
fylo-geneettista kehitystä
koskevasta nerokkaasta
selityksestä y. m. VV. on
tunnettu uuslamarckisti.
V. 1901 W. teki
tuloksekkaan tutkimusmatkan
Brasiliaan. Julkaisuista mainittakoon:
„Grund-ziige der geographisch-morphologischen Methode
in der Pflanzensystematik" (1896), „Monograpliie
der Gattung Euphrasia" (1896),
,,Vegetations-bilder aus Siidbrasilien" (1904), „Handbuch der
systematischen Botanik" (2 pain. 1911). K. L.
Veturi (lokomotiivi), pyörillä lepäävä
voimakone, joka liikkuu (tav. kiskoilla) ja voi vetää
perässään vaunuja. V:ia, joka ei kulje kiskoilla,
sanotaan maantie-v :ksi; kiskoilla kulkevaa
rautatie-v :ksi 1. vain v:ksi. V. ja vaunut yhteensä
muodostavat junan. Voimalähteenä on
useimmiten höyrykone, joskus myös kaasu-, öljy- t.
sähkömoottori. Tässä selitetään vain höyry-v:ia.
V :t ryhmitetään (paitsi käyttövoiman mukaan) :
1. normaali- (raideleveys meillä 1,524 mm), tai
kapearaiteisiin v:hin; 2. pikajuna-,
matkustaja-juna-, tavarajuna- t. vaihto-v :liin; 3.
tankki-vihin, joissa polttoaine- ja vesivarasto on itse
vtssa, t. tenderi-v :hin, joissa nämä varastot ovat
erityisessä v:n perään kytketyssä vaunussa, n. s.
tenderissä. Vielä puhutaan: 4.
kaksois-v:eista, joissa höyry vaikuttaa silinterissä n. s.
yksinkertaisella paisunnalla, tai
kompoundi-v:eista, joissa höyryn paisunta on
kaksinkertainen, sekä 5. märkähöyry- t. tulistus-v :eista, joista
edellisessä otetaan höyry sellaisenaan
höyrykattilasta, jälkimäisissä se ennen silintereihin tuloaan
tulistetaan. Tulistuslaitteena käytetään \’:eissa
miltei yksinomaan Schmidtin
lieskatorvitulista-jaa (k3. Höyryntulistaja). IIöyry-v:n
pääosat ovat: 1. pyörät ja kehys, jotka yhteensä
muodostavat vaunun, 2. höyrykattila ja 3.
koneisto.
R. Wettstein.
1. Pyörät ja kehys. Pyörät ovat
teräksestä valettuja " puolapyöriä, joiden ympäri on
kutistamalla liitetty teräksinen pyöränrengas.
Rengas kiinnitetään sitäpaitsi joko n. s.
man-sellirenkaalla tai nykyään telkirenkaalla (kuvat 1
ja 2). Kumpikin pyörä puristetaan akselille
n. 100 tonnin paineella. — Kehys (raami) on
joko n. s. palkkikehys tai levykeliys; edellinen
on tehty joko paksuista nelikulmaisista
rautatangoista yhteenhitsaamalla tai valettu
teräksestä, jälkimäinen 22-30 mm :n paksuisesta
rautalevystä. Levykeliys (kuva 3) on meillä kaikissa
muissa paitsi amer. v :eissa. Kehyslevyjä
yhdistävät toisiinsa niitatut sidelevyt ja kulmaraudat
ja niihin on tehty sopivia aukkoja
akselilaake-reita sekä jousia y. m. varten, vieläpä aukkoja
yksinomaan keveyssyistä. Kehyksen päissä on
poikkipäin puskinpalkit (tenderi-v :ien
taka-päässä vain yksinkertainen poikkilevy).
Höyry-silinterien kohdalla on levyjen yhdistys
tanakampi kuin muualla, joko niin, että silinterit itse
ovat kehyslevyjen välissä muodostaen kiinteän
kokonaisuuden, tai siten, että silinterien ollessa
ulkopuolella kehyslevyjen välissä on erityinen
valuteräslaatta, johon silloin silinteritkin ovat
tarkoin sovitetuilla ruuvipulteilla kiinnitetyt.
Akselilaakerit ovat kehykseen sovitetut jousien
villityksellä siten, että laakerikopat pääsevät
kehykseen kiinnitettyjen sarvirautojen välissä
vapaasti kohoamaan ja laskemaan. Jouset voivat
olla joko yksitellen kiinni kehyksessä, tai ne
ovat painontasausvipujen välityksellä toisiinsa
liitetyt ryhmittäin (kuva 4). Kehykseen kuuluu
vielii etupäässä oleva tienraivaaja 1. karja-aura
ja vetolaitos sekä tenderi-v :ien takapäässä oleva
vetolaitos v:n ja tenderiu välillä. Vielä kuuluu
siihen jarrulaitos ynnä kuljettajansuojus (hytti).
2. Höyrykattila. Höyrykattila on
etupäästä lujasti kiinnitetty kehykseen; takapäästä,
tulipesän sivuilta, se on sensijaan ainoastaan
tuettu kehykseen, jotta se lämmön vaihteluissa
pääsee vapaasti laajenemaan ja kutistumaan.
V.-kattila muodostaa erityisen ryhmän
tuliputki-kattiloita (kuva 5). Tuliputkien pituus on
3.o-i-4,s m, niiden ulkoliipimitta 46 tai 50 mm.
seinämän vahvuus ^ 2,7 mm. Lieskatorvien
ulkoliipimitta = (109 ä) 127 mm, seinämän vahvuus
=r 4,5 mm. V.-kattiloidemme tiilipinta vaihtelee
ÖO-f-160 m2 ja arinapinta 0,8-^-2,s m2.
Arina-pinnan suhde tiilipintaan on ^ Vm-^Vso-
Tulis-tajan tiilipinta on Ve-j-1/» koko tulipinnasta. —
Höyrynpaine v.-kattiloissa on 8-13 kg/cm2
(ulkomailla yleisesti myös 16 kg/cm2), jonkatiihden
n. 1,5 m:n läpimittaisen lieriökattilan
levyvah-vuus on 15 mm, tulipesän ympärillä 16:kin mm.
Nokikammion vaippalevy on 11-^13 mm.
V.-kattilan höyryttämiskyky on kiihkeän vedon takia
(ks. Vetoputki) hyvin suuri, n. 35-^-50 kg
tiilipinnan m2:iä kohti, ja polttoainetta palaa
jopa 400 kg arinapinnan ni2:iii kohti tunnissa.
Savutorvi on puitapolttavissa v :eissa varustettu
n. s. turbiinilla säkenien sammuttamista varten,
siksi se on ulkomuodoltaan yläosastaan leveä.
Hiilen polttajissa se on vain suora, hieman
kartiomaisesti ylöspäin levenevä putki; siikenen
sammuttajana on silloin nokikammiossa
rautalankaverkko.
V.-kattilan varustimet ovat pääasiassa sam»t
kuin muidenkin höyrykattiloiden. Vedensyöttö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
