Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wetzlar ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1113
valmistustapa. Tavallisesti sitä valmistetaan
bariumdioksidista. Reaktsioni on seuraava:
Ra02+II2S0, = BaS0,+H202. Saatu mieto
vesiliuos suodatetaan ja väkevöidään joko
jäädyttämällä tai vakuumissa tislaamalla. Kaupassa se
on tav. 3 %-isena liuoksena. Väkevöity v.,
p e r h y d r o 1 i, tulee säilyttää sisältä
parafinoi-duissa pulloissa. Se on väritön siirapinsakea,
omituisen hajuinen ja makuinen neste. Om.-p. 1,458.
Muuttuu kylmässä kiteiksi, jotka sulavat
— 2°:ssaC. V. hajaantuu helposti vedeksi ja
hapeksi ja hajaantuminen käy nopeasti sen
joutuessa kosketukseen hapettuvien aineiden t.
hienojen kiinteäin hiukkasten kanssa. V.
vapauttaa kalium jodidista jodin, reaktsioni, jota
käytetään v:u toteamiseksi. Keltaisen
kromihappo-liuoksen se hapettaa siniseksi ylikromihapoksi.
V. hävittää useat värit, jonka takia sitä
käytetään valkaisuaineena. Hiukset se värjää
kullankeltaisiksi. Käytetään hyvin paljon
desinfektsioni-aineena, suuvesissä, lääkeaineena,
tekstiiliteollisuudessa, y. m. S. S.
Wetzlar [vets-J, piirikunnankaupunki
Lounais-Preussissa, Reinin-maakunnassa, kauniissa
paikassa Lahnin varrella, Kölnin-Giessenin ja
Koblenzin-Giessenin radan yhtymäkohdassa;
13,389 as. (1910). — Rakennuksista huomattavin
jäsentelyltään kirjava romaanilais-goottilainen
tuomiokirkko (vanhin osa ll:nneltä vuosis.),
jossa sekä ev.-lut. että roomal.-katolinen
seurakunta pitävät jumalanpalveluksiaan.
Opettajaseminaari, kymnaasi; maatalouskoulu;
kaupunginarkisto. Rauta- ja nahkateollisuutta,
optil-listen koneiden valmistusta. — Kaupungin
lähistössä kohoavalla kukkulalla Kalsmunt nimisen
linnan rauniot. — \V:n luona itävaltalaiset ja
saksilaiset kesäk. 15 p. 1796 voittivat
ranskalaiset.
Weurlander /1 orlan’-], Johan Fridolf
(1851-1900), suom. taidemaalari, harjoitti
opin-noita Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja
Hj. Munsterhjelmin johdolla sekä opiskeli
sittemmin Dusseldorfissa. 1880-luvulla hän sai useaan
kertaan apurahoja ja parin ottein palkintojakin
Taideyhdistykseltä, mutta hänen lahjansa eivät
riittäneet mihinkään huomattaviin ja
omintakeisiin saavutuksiin. Hänen savolais- ja
hämäläis-maisemausa ovat idyllimäisen herttaisia
luonnonkuvia, mutta ne kulkevat käsitykseltään liian
uskollisesti Munsterhjelmin jälkiä. Siksi hän
taiteilijana ehtikin joutua jo paljon ennen
kuolemaansa unohduksiin. F. L.
Vevey [von’’’] (saks. Vivis, muinaisajan
Vivis-■ cus), kaupunki Sveitsissä, Vaud-kanttonissa,
erittäin kauniilla paikalla Genöve-järven
koillisran-nalla, vaahtoavan Veveysen suussa,
Simplonin-radan ja järven rantaa seuraavan sähköradan
■varrella; 14,000 as. (10131. — Useita kirkkoja,
vanha linna; luonnontieteellinen museo;
college-oppilaitos. Kello- ja tupakkateollisuutta, suklaan
ja lastenjauhojen (Nestlen) valmistusta. Viinin,
juuston y. m. kauppaa. — V. on Sveitsin
suosituimpia matkailijani käyntipaikkoja. Kuuluisa
parantola ja kylpylä. — Kaupungista vie
köysirata luoteessa kohoavan Mont Pelerinin (900 m)
huipulle, jolta suurenmoinen näköala
Genöve-järven ja Rhönen laakson yli etelässä nousevaan
iSavoijin vuorimaahan. J. G. G-ö.
Wexionius [veksiö’-]. 1. Mikael W., aateloi-
VVeyden 1114
tuna Gyldenstolpe (1609-70), ruots.-suom.
tiedemies, oli Smälandista syntyisin, tuli
ylioppilaaksi Upsalassa 1627, maisteriksi 1632 ja
nimitettiin 1640, harjoitettuansa valtio-oikeudellisia
opintoja ulkomailla, m. m. Leidenissä, käytöllisen
filosofian ja historian professoriksi Turun
yliopistoon, tullen sen ohessa 1647 lainopin professoriksi.
Sittemmin hänet 1657 siirrettiin asessoriksi
Turun hovioikeuteen. W. oli tiedokas, valpas ja
ahkera opettaja ja julkaisi painosta edustamiensa
tieteiden aloilta useita huomattavia teoksia, joista
mainittakoon „Politiea prsecepta" (1647),
,,Colle-gium Ethicum" (1649), ,,Philosophia practica"
(1653), m. m. Tunnetuimmaksi ja jälkimaailmalle
tärkeimmäksi on kuitenkin tullut hänen
perinpohjainen maantieteellis-historiallinen
kuvauksensa Ruotsin valtakunnasta ja Suomesta
,,Epi-tome descriptionis Suecise, Gothise, Fenningise et
subjectarum provinciarum" (1650). Hän julkaisi
myös pienen esityksen Turun akatemian synnystä
,,Natales Acadeinife Aboensis" (1648).
Mielipiteiltään W. oli aateliston kannattaja, ja suututti
sillä Kaarle X Kustaata, jonka kerrotaan
Bra-helle huudahtaneen : ,,W. on kyllä hyvää
tarkoittava mies teille, vaan ei varsin meille!" W. sai
osakseen tunnustusta hyödyllisestä
toiminnastaan; m. m. hän 1650 Turussa, ensimäisenä
Suomessa, seppelöitiin lainopin tohtoriksi ja
aateloitiin sain. v. [A. A. A. Laitinen, „Michael
W.-Gyldeustolpe." I. (1912).] K. G.
2. Olof W. nuor. (1656-u. -90), runoilija,
professori Olof W:n poika ja Mikael W:n
veljenpoika, syntyi Tartossa 1656, tuli ylioppilaaksi
Turussa 11-vuotiaana, opiskeli siellä kokonaista
13 vuotta ja muutti Ruotsiin 1680. Hän sai
1683 Gööteporissa lääninsihteerin viran, mutta
laiminlöi sen kokonaan, erotettiin virastaan
seur. v., joutui rappiolle ja velkavankeuteen.
Vankeudesta päästyään W. eleli Turussa hyvien
ihmisten armoilla ja kuoli kurjuudessa n. 33 v:n
ikäisenä. Hän sepitti tilapäärunoja ylhäisön, jopa
kuni-nk. hovin merkkitilaisuuksiin, pitäen usein
esikuvanaan Lasse Lucidoria (ks. t.), sekä julkaisi
kokoelman alakuloisia uskonnollisia ja
miete-runoja, nimeltä ,,Sinne-Afwel" (1684).
Muodollisessa suhteessa hänen (etupäässä
aleksandriini-mittaiset) tuotteeusa ovat verraten
huolimattomia, mutta niissä ilmenee sentään paikoin
todellista runointoa. [Arvid Hultin, ,,Den svenska
vitterheten i Finland under storniaktstiden
1640-1720" (1904).] V. T.
Vexiö ks. V ä x j ö.
Wey [ue’i] (engl. weigh - punnita), painomitta
villoja varten = 13 stones = 82,554 kg ja astiamitta
kuivaa tavaraa varten = 5 imperial quarteria
= 40 bushelia = 320 gallonia =1,453,907 1.
Weyden, Rogier van der (1400-64), holl.
taidemaalari, seurasi taiteessaan van
Eyek-veljes-ten jälkiä ja saavutti suuren vaikutuksen sekä
kotimaassaan että sen ulkopuolella, varsinkin
Saksassa. Toimien v:sta 1435 Brysselin
kaupungin-maalaajana hän valmisti suuren joukon
kirkollisia maalauksia, joiden aiheet hän enimmäkseen
valitsi Neitsyt Maarian elämästä ja Vapahtajan
kärsimyshistoriasta. Hän osasi esittää
kuvaamansa tapahtumat draamallisen vaikuttavasti ja
niiden henkilöt hän valitsi sekä tyyppien että
vaateparren puolesta omasta ympäristöstään.
Ulkonainen ruumiillinen kauneus sai väistyä syr-
vVetzlar-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
