Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vico ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1135
Victoria Njansa—Victoria regia
1136
V:ssa erotettavissa kaksi osaa:
itä-austraalialai-nen metsä- ja kulttuurialue sekä läntinen ja
luoteinen ruoho- ja scrub- (ks. t.) alue.
Metsäalueella ovat euealyptukset, puusaniaiset ja
pyökit valtapuina. Vuoriston ylimmillä osilia
puhdas alpiininen kasvisto; varsinkin
Ericacece-heimo on hyvin edustettu. Eläimistö on suurin
piirtein sama kuin yleensä Itä-Austraaliassa;
valtion eteläinen asema vaikuttaa kuitenkin sen,
että lajirikkaus on pienempi kuin pohjoisissa
valtioissa. — Väestö ja asutus.
Austraa-lian alkuperäinen väestö on V:ssa melkein
kokollaan hävinnyt (1911: 643 alkuasukasta).
Väestöstä oli 1911 V:ssa, syntyneitä 77%,
Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa 12%,
Englannin austraal. alusmaissa 8,2 %.
Maalianmuutta-neiden joukossa 5.601 kiinalaista (1911).
Maastamuutto on jo monta vuotta melkein
säännöllisesti ollut maahanmuuttoa suurempi. Maan koko
asukasmäärästä puolet asuu valtion kolmessa
tärkeimmässä kaupungissa (Melbourne, Ballarat ja
Bendigo). •— V:ssa ei ole valtiokirkkoa.
Protestantteja 73 1/3 %, roomal.-katolisia 22 */s %>
juutalaisia 1/2 % (1911). — Koulupakko on säädetty.
2.227 valtiokoulua, joissa 250,264 oppii. (1915).
15 v. täyttäneistä 98% (1911) luku- ja
kirjoitustaitoisia. Korkeimmista oppilaitoksista
mainittakoon Melbournen yliopisto (1915: 316 sisäänkirj.
yliopp.). — Tärkein elinkeino on vuorityö, jonka
huomattavin tuote 011 kulta (Bendigon,
Ballara-tin y. m. kultakaivokset) ; kullan saanti on
kuitenkin viimeisten vuosikymmenten kuluessa
suuresti vähentynyt (1853: 215 milj., 1914: 43,7 milj.,
1915: 35 milj. mk. arv.). Muista metalleista
mainittakoon hopea, vaski, tina, rauta, lyijy y. m.
Jossain määrin saadaan myös kivihiiltä.
Teollisuus kehittyy vuosi vuodelta, mutta
teollisuustuotteet ovat yhä edelleen tärkeimpiä
tuontitavaroita. Lähinnä tärkein elinkeino 011 karjanhoito.
V:ssa oli 1911 n. 1/2 milj. hevosta, 1 V2 milj.
lehmää, 14 milj. lammasta. Maanviljelys 011
parin viimeisen vuosikymmen aikana suuresti
kehittynyt, varsinkin senjälkeen kuin
keinotekoinen kastelu tuli käytäntöön. V :een 1879 saakka
oli maalian tuotava viljaa, nyt vilja on
vienti-tavarana. Etupäässä viljellään kauraa, ohraa,
maissia sekä perunoita, papuja, herneitä y. m.
Iledelmäpuutarhanhoito (omenoita, päärynöitä,
oransseja, viikunoita) sangen tärkeä; viiniä
viljellään Bendigon ympäristöissä. Kauppa
Englannin ja muiden austr. siirtomaiden kanssa sangen
huomattava. V:sta vietiin 1915-16 367,5 milj. mk.
ja valtioon tuotiin 670 milj. mk. arvosta.
Tärkeimmät vientitavarat: kulta, villa, voi,
raavaseläi-met, liha, nahka. — Rautateitä 6,686 km (1916).
sähkölennätinlinjoja 6,519 km, postiasemia 2,422
(1910); puheli 11 johtoverkko laaja. — Valtiomuoto
samanlainen kuin Austraalian muissa valtioissa;
hallituksen etunenässä 011 Englannin hallituksen
nimittämä kuvernööri, jonka neuvonantajina on
vastuunalaisia ministerejä; parlamentti on
kaksikamarinen: legislative council (24 jäsentä) ja
legislalivc usscmbly (69 jäs.). Austraalian
liitto-parlamenttiin V. lähettää 6 senaattoria ja 23
edusmiestä. Pääkaupunki Melbourne.
Valtion tulot 279,s.i milj., menot 285,07 milj.
mk. (1916); valtiovelka 1,804,» milj. mk. (1915).
— Historia. V. 1801 John Murray löysi Port
Philippin, jonka ympäristöihin 1835-36 perustet-
tiin useita uudisasutuksia; näiden joukossa oli
nykyinen pääkaupunki Melbourne. Täten syntynyt
englantilainen alusmaa kuului v:een 1851 Uuteen
Etelä-Walesiin, mutta erotettiin main. v. siitä,
saaden nykyiset rajansa. 1 p. tammik. 1901
julistettiin Melbournessä Austraalian liittovaltio
perustetuksi, jolloin V. erikoisena valtiona
liittyi siihen. — 2. Engl. Hongkong (ks. t.)
siirtomaan pääkaupunki; 219,386 as. (1911). — 3.
British Columbia-maakunnan pääkaupunki
Kanadassa. Vancouver-saaren (ks. t.) eteläpäässä;
n. 60,000 as. (1916), niiden joukossa muutamia
tuhansia kiinalaisia, jotka asuvat eri
kaupunginosassa. Parlamenttitalo, maakuntamuseo, anglik.
kirkko, teatteri, korkeampia oppilaitoksia.
Sähkö-raitioteitä ja sähkövalaistus. Kone-, tiili- y. m.
teoUisuutta. 4 km:n päässä kaupungista
Esqui-malt niminen, suuri, hyvin suojattu ja
linnoitettu satama, jossa tiliv. 1912-13 selvitettiin
kaikkiaan 9,05 milj. netto rek.-ton. aluksia.
Siitä tuli ulkomaisen merenkulun osalle 3,«9
milj. rek.-ton. — 4. (Ciudad Victoria)
Tamaulipas-valtion pääkaupunki Meksikossa,
pur-jehduskelpoisen Rio Santander-virran rannalla,
rautatien varrella; 12,103 as. (1910). — 5.
(N o s s a S e n h o r a da Victoria) Brasil.
Espirito Santo-valtion pääkaupunki, sijaitsee
saarella Espirito Santo-lahdessa Atlantin meren
rannalla; n. 30,000 as. (1913). Linnoitettu satama.
Hallituspalatsi, koulu, useita luostareita. Lahden
etelärannalla entinen pääkaupunki Villa Velha.
K-o Ii n.
Victoria Njansa ks. V i k t o r i a-j ä r v i.
Victoria regia, jättiläislumme,
lumme-kasveihin (ks. t.) kuuluva, troopillisen Etelä-
Victoria regia.
Ameriikan joissa, etupäässä Amazonissa kasvava
jättiläiskokoinen lumme. Lehdet, ovat pyöreät, 6uu
ruudeltaan jopa 2 m läpimitassa, alta punaiset ja
piikeillä ja suurilla, laajoja ilmaonteloita
sisältävillä korkosuonilla varustetut; reuna 011 5-8 cm
korkealti ylöspäin taipunut. Kukka valkea t.
punainen, hyvätuoksuinen, 2-4 dm läpimittainen;
avonaisena se 011 vain kahden yön ajan.
Siemenet ovat syötäviä. V. r:aa ou v:n 1849 jälkeen
viljelty Euroopassa kasvihuoneissa
(Victoria-huoneissa, joissa veden lämpö pidetään 35° C).
missii se on suuren yleisön mieluisimpia
nähtävyyksiä. Yliopistomme kasvihuoneissa, missä sitä
joskus 011 viljelty, se 1899 kasvoi niin suureksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
