Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Victrix ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1137
Victrix—Wied
1138
että lehti kannatti 3 pikku lasta. — Samaan
sukuun kuuluu muitakin lajeja. K. L.
Victrix (lat.), voittajatar; roomal. my toi.,
Venuksen ja Minervan lisänimi.
Vicus lvi-] (lat.), kortteli, katu.
Vide (lat.), katso. — Vi-deatur [-äf-],
katsottakoon.
Videant consules. ne quid res publica
detri-menti capiat (lat.), katsokoot konsulit, ettei
valtio kärsi mitään vahinkoa, n. s.
Senatuscon-sultum ultimum (ks. S e n a t u s c o n s u 1 t u m).
Videle (ven. Vidlitskaja). Kunta
Aunuksessa, Suomen rajaa vasten Laatokan
itärannalla, Vieljoen ja Tuulosjoen alajuoksujen
ympärillä; kuuluu Aunuksen piirikuntaan. 5,694 as.
(1905), miltei kaikki karjalaisia. 7 kansakoulua
(kaikki venäläisiä). Kunnanliuone Videlen
kirkonkylässä. Muita huomattavia kyliä:
Kontu, Mäki 1. Suur-Mäki, Revonrannat ja
Rapala. V:n kunnassa sijaitsee Putilovin uusi
teräsvalimo Laatokan rannalla; Sändämän
luostari Tuulosjoen eteläpuolella. V:n ja
suomen-puoleisen naapurikunnan, Salmin välillä on
vilkas kauppa- ja liikenneyhteys (hyvä maantie).
Tulliasema Konnun kylässä (rajalla), vastapäätä
Salmiin kuuluvaa Mansliilan kylää. L. U-nen.
Vidi (lat.), olen nähnyt (ja hyväksynyt).
Vidimatsioni ks. Vidimeerata.
Vidimeerata (ransk. vidimer, < lat. vidimus
- olemme nähneet), verrata jäljennöstä
alkuperäiseen kirjoitukseen ja vahvistaa niiden
yhtäpitä-väisyys. — Vidimatsioni, vidimeeraaminen.
Vidin (V id di n), samannimisen piirin (4,405
km;, 237,571 as., 54 km2:llä, 1910) pääkaupunki
Bulgaariassa, Tonavan oikeanpuolisella rannalla,
epäterveellisessä suoseudussa lähellä Serbian rajaa;
16,450 as. (1910), joista n. 9,000 bulg., 3,500 turk.
ja 1,500 juut. Kaupunkia ympäröi hyvin
säilynyt kaksoisvalli. Vanha sitadelli, katedraali,
monta moskeiaa, synagoga, reaalikoulu, 2
sairaalaa, kasarmeja, suuri basaari. Kreikk.-katol.
metropolitan istuin. Harjoitetaan kauppaa
(tärkeä satama), nahka-, filigraani-, tupakka-,
väkijuoma- y. m. teollisuutta sekä kalastusta. — V.;
roomalaisaikuinen Bononia, oli vanhalla ajalla
tärkeä sotilasaseina. V:n valloittivat turkkilaiset
1396, pitäen sitä hallussaan, pientä väliaikaa
lukuunottamatta, v:een 1878, jolloin kaupunki
Berliinin sopimuksen nojalla joutui Bulgaarialle.
Linnoitukset hävitettiin tällöin osaksi, mutta
rakennettiin uudelleen serbialais-bulgaarialaisen
sodan aikana 1885. K-o TI-n.
Widmann f vi-], Joseph Viktor
(1842-1911), sveits. runoilija, harjoitti opinnoita
Heidel-bergissä ja Jenassa, matkusteli Italiassa, toimi
tyttökoulun johtajana Bernissä 1868-80,
sittemmin „Berner Bund"in kirjallisena toimittajana.
W:n laajasta tuotannosta mainittakoon
näytelmät ,,Der geraubte Schleier" (1864), ,,Erasmus
von Rotterdam" (1865), „Orgetorix" (1867), ./Die
Königin des Ostens" (1879), „Önone" (1880),
..Jenseits von Gut und Böse" (1893), „Die Muse
des Aretin" (1902). „Der Heilige u. die Tiere"
(1905), kertova runoelma „Buddha" (1869),
joukko kertoelmia ja novelleja kuten „An den
Menschen ein Wohlgefallen (1876), „Rektor
Mtlslins italienische Reise" (1881), „Aus dem
FaBse der Danaiden, zwö^f Erzählungen" (1884),
..Gemutliche Geschichten" (1890), „Touristen-
novellen" (1892), „Die VVeltverbesserer v. andere
Geschichten" (1895), edelleen teokset
„Maikäfer-komödie" (1897), „Gedichte" (1912) sekä useita
miellyttäviä matkakertomuksia. — W. on
mielikuvitusrikas, henkevä ja muotovalmis runoilija,
joka liikkuu taidolla runouden eri aloilla,
kuitenkin vailla alkuperäisen voimakasta ja syvää
runosuonta. [Roscli, ,,Menschen und Biicher"
(1912).] (E. W-s.)
Widmannstättenin kuviot, meteoriraudassa
esiintyvät etsauskuviot, nimitetyt keksijänsä
A. B. von Widmannstättenin mukaan, joka
ensin huomasi niitä Agramissa 1751 pudonneessa
rautameteoriitissa. Ilmiö johtuu oktaedrisesta
rakenteesta, vrt. Meteoriitit. /’. E.
Widor [-öfr], Charles Marie (s. 1845),
ransk. (elsassilainen) säveltäjä ja urkutaituri,
Fetisin oppilas. Tuli 1870 Pariisiin urkuriksi.
Toimi v.sta 1891 konservatorin urkuopettajana
Cesar Franckin jälkeen, v:sta 1896
sävellys-opettajana. Johtanut „Concordia"-nimistä
oratori-yhdistystä, esittäen m. m. Bachin
Matteus-passion. Säveltänyt 2 sinfoniaa (toiseen niistä
kuuluu myös urkuosa), pianokonserton, 8
urkusonaattia, 112:nnen psalmin kaksoiskuorolle,
kaksille uruille ja orkesterille, 3 oopperaa, y. m.
Julkaisee „L’orgue moderue"-nimistä kokoelmaa
uudemman ajan urkuteoksia. Kirjoittanut
lisäyksen Berliozin soitinnusoppiin. I. K.
Widukind (W i 11 e k i n d), saksien
urhoollinen herttua, johti kansaansa sen taistelussa
Kaarle Suurta vastaan 772-785. Kun Kaarle 777
Paderbornissa pakotti saksit alistumaan, pakeni
VV. Tanskaan, josta sitten palasi ja uudisti
kamppailun saavuttaen useita voittoja frankkilaisesta
armeiasta. Kaarlen teloitettua 4,500 vangiksi
joutunutta saksia, nostatti W. 782 kansan uuteen
taisteluun valloittajaa vastaan, mutta joutui
lopulta tappiolle ja alistui vihdoin 785,
vastaanottaen kasteen. Kertomuksen mukaan Kaarle
vahvisti hänen herttuanarvonsa ja W. hallitsi
Babilonie nimisestä liuuastaan (Lyypekin
läheisyydessä) sakseja lempeästi ja oikeamielisesti
kuolemaansa asti 807. [Diekamp, „W., der [-Sach-senfuhrer-’.]-] {+Sach-
senfuhrer-’.]+} K. G.
Widukind, saksilainen munkki ja
historiankirjoittaja, eli Corvey’n luostarissa \Vestfalenissa
10:nnen vuosis. lopulla ja kirjoitti 967 ja seur.
vuosina teoksen ,,Res gesta? saxonica;" (3 kirjaa),
jossa hän käsitteli saksilaisten historiaa,
varsinkin Henrik I:n ja Otto Suuren aikoja: arvokas
lähdeteos; julkaistu m. m. sarjassa „Monumenta
Germani historica" (3 nid.). [Köpke, ,.W. von
Corvei".]
Wieck [vik], Friedrich (1785-1873), saks.
pianopedagogi. Opiskeltuaan teologiaa ja
toimittuaan muutamia vuosia kotiopettajana W. perusti
Leipzigiin pianotehtaan ja nuottilainaamon.
Opettajamaineen W. saavutti kahden tyttärensä
kautta, jotka hän kasvatti eteviksi pianisteiksi
(Ivlara ja Marie). W:ii oppilaana oli myös
Schu-mann, joka meni naimisiin Klara W:n kanssa
(ks. Schumann, 2.). Siirtyi 1840 Dresdeniin,
jossa toimi myös soololaulun opettajana.
Julkaisi musiikkipedagogisia teoksia, etydejä y. m.
/. K.
Wied, vanha saks. ruhtinassuku, joka on
saanut nimensä omistamastaan Wiedin
kreivikunnasta Westfalenissa ja mainitaan jo 1100-luvulla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
