Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wien, Itävallan pääkaupunki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1147
Wien
1150
Bitterlichin 1907, jälkimäinen Rundmannin ja
Weyrin 1889 muovailema); Goethen pronssinen
patsas (Hellmerin käsialaa, v :lta 1900)
Albrechtin-aukealle vievän Albreehtinkadun päässä.;
kuvanveistäjä R. Donnerin (v:lta 1906)
Schwarzen-berginaukean lähistössä; säveltäjien Schubertin
ja Brucknerin (edellinen Kundmannin v:lta 1872,
jälkimäinen Tilgnerin v:lta 1899) sekä maalarien
Amerlingin (Benkiu muovailema 1902) ja
Makar-tin (Tilgnerin veistämä 1892) muistopatsaat
kaupunginpuistossa W.-joen vas. rannalla;
kuuluisan vesiparaunuslääkärin Kneippin patsas (1912>
samassa puistossa, joen vastakkaisella puolen;
kaunis sotamarsalkka Radetzkyn ratsastajapatsas
(Zumbuschin työtä, v:lta 1892) W.-joen suussa;
Gutenbergin (1900, Bitterlichin muovailema)
Lugeck nimisellä aukealla, sisäkaupungin
itäosassa, sekä säveltäjä Haydnin muistopatsas
(Nat-teriu 1887 valmistama) Mariahilfer Strassen
varrella ja näyttelijä Kainzin kaupungin
luoteisosaan, observatorin lähistöön, 1911 pystytetty,
Jarayn muovailema patsas. — Siltoja on
Tonavan yli 5 (Frans Josefin-silta Floridsdorfin
kohdalla v:lta 1875, Rudolfin-silta jonkun matkaa
alempana, valm. 1876, sekä 3 rautatiesiltaa) ja
Donaukanalin yli 10 (tärkeimmät näistä: Maria
Teresiau-silta, veistoksien koristama
Aspern-»ilta ja Fransin-silta).
Puistoista on ensi sijassa mainittava
laaja, keis. hoville kuuluva Prater Tonavan
saarella, Leopoldstadtin eteläpuolella. Se oli ensin
pitkän aikaa eläintarhana ja avattiin vasta 1776
yleisölle. Puiston pohjoisessa, Pratersterniin
liittyvässä osassa (Volks- 1. Wurstelpraterissa),
jossa on paljon viini- ja olutmyymälöitä,
karuselleja, nukketeattereja y. m., huvittelee etupäässä
kaupungin työläisluokka; ylhäisö liikkuu miltei
yksinomaan puiston läpi kulkevalla, 4 km
pitkällä, komeiden kastanjaistutusten kaunistamalla
pääkadulla, jonka varrella hienoja ravintoloita
ja kahviloita. Muista W:n puistoista ja
istutuksista huomattavimmat: kaunis kaupunginpuisto
\V.-joen varrella suihkukaivoineen ja monine, edellä
lueteltuine muistopatsaineen, keis. linnan lähistössä
olevat Hofgarten (suljettu yleisöltä) ja
Volks-garten (muistopatsaita, Canovan Theseus-ryhmää
varten 1823 rak. Theseus-temppeli),
kaupungin-talonpuisto, Belvedere kaupungin eteläosassa
(Girardin 1717 ransk. tyyliin suunnittelema),
Augarten Leopoldstadtissa (keis. hoville kuuluva,
1775 yleisölle avattu), Maria Josefan-puisto
Bel-vederestä etelään ja Arenbergin-puisto siitä
koilliseen sekä yliopiston kasvitieteellinen puutarha
aivan sen vieressä.
Rakennukset. W. on Euroopan
parhaiten rakennettuja kaupunkeja, jossa on suuri
joukko julkisia ja yksityisiä loistorakennuksia.
Kirkoista on kaupungin keskustassa sijaitseva
p. Stefanuksen tuomiokirkko (per. 1147, sai nyk.
muotonsa 1300-1510), huomattavin Itävallan
goottilaisista rakennuksista, ennen muita
mainittava. Se on latinalaisen ristin muotoinen, 108 m
pitkä, 69 m leveä. Torneista on korkein
eteläisin, 136,7 m korkea „iso Tapani", jonka toisessa
kerroksessa riippuu 20,i ton. painava,
turkkilaisilta vallatuista tykeistä valettu kello ja josta on
erittäin laaja näköala. Puolihämärää
runkohuonetta, jonka kolmesta laivasta keskimäineu
on korkein (28 m), kaunistavat monet (36), etu-
päässä barokkityyliset alttarit (useimmat
I7:nneltä vuosis.), veistokuvat ja uudenaikaiset
lasimaalaukset. Pääkuorin marmorisen
yläaltta-rin (Hans Bockin käsialaa, v:lta 1640) taulu,
Tobias Bockin maalaama, esittää p. Stefanuksen
kivittämistä. Oikeanpuoleisessa sivukuorissa
keisari Fredrik III:n kaunis hauta (Leyenin jn
Dichterin 1467-1513 muovailema). Muita
sisäkaupungin kirkkoja: p. Pietarin-kirkko
Grabe-nista koilliseen (W:n vanhimpia, per. n. 800,
uudestaan rak. 1702-13; itäisellä ulkoseinällä
Weyrin 1906 veistämä korkokuvamuistomerkki
Kaarle Suuresta) ; skotlantilaiskirkko
(skotlanti-lais-irlantilaisten benediktiinien perustama,
saanut nyk. muotonsa 1638-42); kolmilaivainen
goottilainen minoriittikirkko Volksgartenin
lähistössä (fransiskaanien 1404 rakentama, v:sta
1786 italialaisten kirkkona; vas. sivulaivassa
mosaiikkijäljennös Leonardon ,,P. ehtoollisesta"!.
Mikaelin-kirkko vastapäätä keis. linnaa
(ristin-muotoinen pylväsbasilika; ensi kerran mainittu
1221) ; kolmilaivainen, goottilainen
augustinolais-kirkko keis. linnan kaakkoisosassa (hovikirkko,
valm. 1349; Maria Teresian tyttären Maria
Kristiinan hauta, jota Canovan veistämä 5 m
korkea marmoripyramidi kaunistaa) ;
kapusiini-kirkko, lähellä edellistä (rak. 1622-32
barokki-tyyliin; keis. hautakirkko, jossa lepää 134
Habs-burg-suvun jäsentä) ; ent. yliopistonkirkko
sisäkaupungin kaakkoisosassa (jesuiittain 1631
perustama, 1705 barokkityyliiu uudestaan rakennettu;
kauniita freskoja); p. Ruprechtin kirkko Frans
Josefin rantakadun lähistössä (todennäköisesti
W:n vanhin kirkko; alkujaan
romaani’aistyyli-tien, muutettu 19:nnellä vuosis. goottilaiseksi).
Esikaupunkien kirkoista huomattavimmat ovat:
Maksimilianinaukealla kohoava votiivi- 1.
vapah-tajankirkko (Ferstelin 1856-79 goottilaiseen
tyyliin rakentama, kaunein W:n uudemmista
kitkoista; veistosten ja lasimaalausten koristama:
uhkean julkisivun tornien korkeus 96 m) ;
Alt-lerchenfeldin kirkko kaupungin länsiosassa,
Giirtelstrassen varrella, (italialaiseen kaarityyliin
1848-61 rak.; sisustus aistikas);
Mariahilf-kirkko (1686-1713) Mariahilferstrassen varrella;
goottilainen lasaristikirkko (1860-62) edellisestä
lounaaseen, saman kadun varrella; komea
Kaarien-kirkko (Fischer v. Erlachin 1715-37
rakentama; julkisivu barokkityylinen); Johannes
Nepomukin-kirkko (1845) Praterstrassen varrella;
keisari Frans Josefin ,,Riemukirkko" (Luntzin
ja Kirsteinin 1900-13 romaanilaiseen tyyliin
rakentama) Tonavan rannalla, Rudolfin-sillan
vieressä. — Maallikkorakennuksista laaja keis.
linna (Hofburg; v:sta 1278 Habsburgin
hallit-sijasuvun asuntona) on ennen muita mainittava.
Se on oikeastaan ryhmä 13:nnella, 16:nnella,
17:nnellä ja 18:nnella vuosis. syntyneitä
rakennuksia, eikä sentähden ole tyyliltään yhtenäinen.
Määräävimpänä esiintyy italialais-ranskalainen
myöhäisrenesanssi, sellaisena kuin linnan
kuuluisin rakennusmestari, Fischer v. Erlach, sitä
ensin käytti. Mikaelinaukean puoleisen, loivasti
sisäänpäin kaartuvan julkisivun rakensi Kirschner
1889-93 vanhan vaskipiirroksen mukaan. Sen
keskustassa kohoavan mahtavan kupolin alatse
johtaa veistokuvien (neljä Herkules-ryhmää; ylhäällä
kupolin edessä keskusveistoksena Benkin
muo-I vailema „Viisaus, oikeus ja voima") kaunistama
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
