- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1151-1152

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wien, Itävallan pääkaupunki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1147

Wien

1151

pääportti linnanpihalle. Paitsi hovin ja
hovi-virastojen hallussa olevia huoneistoja, on linnassa
hovikirjasto (Fischer v. Erlachin piirustusten
mukaan 1726 rak.), jonka suurta,
marmori-muistopatsaiden ja freskojen koristamaa loistosalia
(Prunksaal; 78 m pitkä, 17 m leveä) pidetään
maailman kauneimpana kirjastohallina,
aarreaittoja, kokoelmia y. m. Keis. linnan
kaakkoispuolella, Albrechtaukean reunalla, kohoaa
arkkiherttua Fredrikin palatsi (1801-04) ja
Mikaelin-aukealta luoteeseen suuntautuvan Herrngassen
vairella on useita rakennustaiteellisessa suhteessa
huomattavia rakennuksia (Ala-Itävallan
,(.maatalo" vv.lta 1513-1600, Itävalta-Unkarin pankki
v :lta 1860, komea, barokkityylinen Kinskyn
palatsi vvrlfca 1709-13 v. m.). Sisäkaupungin
rakennuksista mainittakoon vielä: arkkipiispan palatsi
Stefanuksen tuomiokirkkoa vastapäätä,
tiedeakatemian talo (komea juhlasali) yliopistonkirkon
vieressä sekä Pallavicini ja Lobkowitz palatsit
keis. linnan itäpuolella. Ringstrassen ulkoreunalla
olevia loistorakennuksia: hovimuseoiden
(luonnonhistoriallisen ja taidehistoriallisen)
renesanssi-tyyliset palatsit (Ilasenauerin ja Semperin
piirustusten mukaan 1872-87 rak.), oikeuspalatsi
(1875-81) Sehmerling-aukealla, goottilainen
kaupungintalo (W:n julkisista rakennuksista
Huomattavin; Fr. Schmidtin 1872-83 rakentama),
kreik-kalaistyylinen valtakunnanneuvoston talo (valm.
1883) kaupungintalonaukean eteläreunalla ja
yliopisto (1874-84; kaunis juhlasali) saman aukean
pohjoissivulla. Esikaupungeissa on myös monta
uhkeaa rakennusta. Niistä mainittakoon: keis.
huvilinna Belvedere samannimisessä puistossa
(kauneimpia barokkityylisiä palatseja; käsittää
kaksi rakennusta: ala-B. v :lta 1716 ja ylä-B.
v:lta 1724), Sclnvai zenbergin palatsi (1697-1725)
samannimisellä aukealla. Augarten-palatsi (1655
Leopoldstadtissa ja sotamuseon talo rak. 1854
bysanttilaiseen tyyliin) arsenaalin alueella,
kaupungin eteläreunalla. Tämän lisäksi on usealla
teatterilla, oppilaitoksella, kokoelmalla ja
virastolla huomattavia rakennuksia.

Oppi- ja sivistyslaitoksia. W. on
saksalaisen tieteen ja taiteen (erittäinkin
musiikin) tärkeimpiä keskuksia. Yliopisto, per. 1365,
on Praagin yliopiston jälkeen saksalaisista
korkeakouluista vanhin. Lukuv. 1913-14 lukeutui
sen neljään tiedekuntaan yhteensä 10.310 yliopp.
ja 666 opettajaa (kesällä 1916 vain 3,472 yliopp.
ja 638 opettajaa). Yliopiston yhteydessä hyvä,
831,000 nid. käsittävä kirjasto sekä useita
laitoksia ja museoita (tähtitiet. observatori. fys. laitos,
kem. laitos, anat.-patol. museo, kasvit, puutarha
y. m.). Muita korkeakouluja: tekn. korkeakoulu
(3,177 opp. lukuv. 1913-14), maatalouskorkeakoulu
il,135 opp. lukuv. 1913-14), taideakatemia (per.
1092; 258 opp. 1914), akatemia musiikkia ja
näyttämötaidetta varten (884 opp. 1911),
sota-lääketieteellinen laitos, eläinlääkäriopisto,
kauppa-akatemia, eksportt i-akatemia, itämaisten kielten
opisto, konsulaari-akatemia tu’evia diplomaatteja
varten (44 opp. 1911) y. m. W:ssä 011 sitäpaitsi
paljon alempia erikoisopistoja ja oppikouluja.
Kansakouluja n. 450, niissä 11. 250,000 opp. —
Kirjastoista mainittakoon: yliopistonkir jasto
(ks. yllä), keis. hovikirjasto (n. 1 milj. nid., m. m.
8.000 inkunaabelia, 350,000 vaskipiirrosta, 100,000
papyruskääryä), kaupunginkirjasto (runsas koko-

elma W:iä koskevaa kirjallisuutta; yli 56,000
nid.), keis. perhekirjasto (yli 80,000 nid., 26,000
karttaa y. m.), valtionarkisto, tekn.
korkeakoulun, arkkiherttua Fredrikin ja ruhtinas
Schvvar-zenbergin kirjastot. — Taidekokoelmista ovat
rikkaimmat: arkkiherttua Fredrikin palatsissa
oleva kuuluisa Albertina-kokoelma (m. m. 21,400
numeroa käsittävä kokoelma käsipiirustuksia,
jossa Rafaelin, Diirerin, Rubensin, Rembrandtin
y. 111. piirustuksia); keis. taidehistoriallinen
hovi-museo (egyptiläisiä muinaisesineitä; kokoelma
kreikkalaisia ja roomalaisia veistokuvia,
pronssi-esineitä v. m.; taideteollisuuskokoelma jossa m. m.
Benvenuto Cellini’n kuuluisa suola-astia;
suurenmoinen asekokoelma; erittäin monipuolinen
taulu-kokoelma, jossa m. m. kuuluisain venetsialaisten
ja hollantilaisten mestarien maalauksia;
raha-ja mitalikokoelma); taideakatemian
tauluko-koelma (etupäässä liollanti’aisia maalauksia), sekä
Liechtensteinin, Harrachin, Czerninin ja
Sehöa-bornin kokoelmat. Muita kokoelmia: keis.
luonnontieteellinen museo, kaupungin historiallinen
museo, keis. aarreaitta ja Ambrasin (ks. t.)
historialliset kokoelmat. -— Tieteellisistä laitoksista
tiedeakatemia on huomattavin. Erikoistieteitä ja
-taiteita harrastavia seuroja ja yhdistyksiä on
suuri joukko. — W:n teattereista, joita on 17,
hoviteatteri (per. 1776) ja hoviooppera ovat
maailmankuulut. — Aikakausjulkaisuja yli 1,700.
joista jokapäiväisiä sanomalehtiä n. 60.

Elinkeinot. Edullinen asema on tehnyt
W:stä tärkeän kauppa- ja teollisuuskeskuksen.
Teollisuudenhaaroista ovat edustettuina m. m.
kone-, pronssi-, savi-, silkki- ja nahkateollisuus,
rautatievaunujen, veturien, ajoneuvojen,
soitto-koneiden, kirurgisten työvälineitten,
tulenkestävien kaappien, emaljoitujen astioiden,
huonekalujen, muotiesineiden, hajuvesien, värien ja
lakkojen valmistus. Suuria kustannus- sekä
kirja- ja nuottipainoliikkeitä; mallastelitaita.
olutpanimoja. Tärkeitä kauppatavaroita ovat,
paitsi edellä lueteltuja tehdastuotteita, vilja,
viinit, puutavarat, teuraskarja, kivihiili. W.n
pörssi on Euroopan suurimpia. Kauppaa
edistävät sitäpaitsi monet pankit ja vakuutuslaitokset.
— W:n 7:llä rautatieasemalla yhtyy 19 rataa.
Paikallisliikennettä hoitavat kaupunginrata (41
km), n. s. yhdysrata (17 km; kulkee itäisten ja
eteläisten kaupunginosien läpi), sähköraitiotiet,
omnibusit y. m. Vesiliikennettä välittää Tonava
(ks. t.). W:n satamaan tuli 1912 826,000 ton. ja
sieltä lähti 210,000 ton. tavaraa. — Postitoimis
<oja kaupungin alueella 1910 oli 151,
sähkölennä-tiukonttoreja 150, puhe’inlinjoja 130.601 km
(puhelinlankoja 261,420 km).

Sairaaloita W:ssä on. lukuunottamatta
yksityisten omistamia, kaikkiaan 52; niistä n. s.
yleinen sairaala (Allgemeines Krankenhausi
maailman suurimpia. —
Hyväntekeväisyyslaitoksia lähes 1,400, hyvän tekeväisyysseuroja n.
800 (niissä yli 50,000 jäsentä).

Hallinto. Kaupungin itsehallinto on
uskottu kunnanneuvostolle (Gemtindcrat), johon
ko’meen ryhmään veromäärän perustalla jaetut
kaupunkilaiset valitsevat 6 v:ksi kerrallaan 165
jäsentä. Tämä neuvosto valitsee, niinikään 6
v:ksi, pormestarin, jonka vaali kuitenkin,
ollakseen pätevä, on keisarin vahvistettava, sekä
3 varapormestaria ja 27 neuvosta, jotka muodosta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0598.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free