Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wien, Itävallan pääkaupunki - Wien, Wilhelm - Viena - Vienanjoki - Vienan-Karjala, ks. Venäjän-Karjala - Vienan karjalaisten liitto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1153
Wien—Vienan karjalaisten Hitto
1154
vat pormestarin puheenjohdolla toimivan,
verraten suurilla valtuuksilla toimivan
kaupungin-neuvoston (Stadlrat). — Kaupunginmenoja 1910
oli 277,i milj. mk.; kaupungin velka sam. v.
378 milj. mk. — W. on keskusvirastojen,
hallituksen, valtakunnanneuvoston, Ala-Itävallan
maa-päivien y. m. asunto- ja kokoontumispaikka.
Roomal.-katolisen arkkipiispan istuin.
W:n ympäristöt ovat hyvin kauniit.
Pohjoisessa ja luoteessa kohoavilta, Alppien
esivuoristoon kuuluvilta huipuilta (Kahlenbergiltä
y. m., ks. edellä) avautuu laajoja näköaloja yli
kaupungin, koillisessa leviävän tasangon ja
Alppien. Muita matkailijain erikoisesti suosimia
paikkoja: W:n lounaisreunalla, 4 km
Ringstras-selta oleva kaunis huvilinna Schönbrunn, jossa
keisari enimmäkseen asui, Briihlin laakso 15 km
kaupungista lounaaseen ja Baden (ks. t.)
kauempana samalla suunnalla.
[„W. am Anfang des XX. Jahrhunderts"
(1905-061, Guglia, „W.;’ (1908); Kralik-Schlitter, „W."
(1912).! J. G. G-ö.
Historia. W. on saanut alkunsa
roomalaisten Augustus keisarin aikana v. 14 j. Kr.
perustamasta Vindobona nimisestä leiristä. Rooman
vall an hävitessä 5.nnellä vuosis. W:kin katoaa
historiasta. Kaarle Suuri muodosti W:n seuduista
rajamaakunnan nimellä Ostmark. Babenbergiu
sukua oleva rajakreivi Leopold Pyhä (k.1136) on
pidettävä W:n uudistajana. Hänen poikansa
herttua Henrik I Jasomirgott korotti vielä
enemmän sen arvoa asettumalla asumaan sinne.
V. 1221 W. sai kaupunginoikeudet. V:n 1276
jälkeen W. tuli Habsburgin suvun hallitsijain
asuinpaikaksi. Herttua Rudolf IV perusti 1365
W:n yliopiston ja hänen aikanaan sai
Tapanin-kirkko nykyisen haahmonsa. V. 1480 W:iin
sijoitettiin piispanistuin (1723 arkkipiispa).
Unkarin kuningas Mathias Corvinus asettui 1484
voittajana W:iin, missä hän kuoli 1490.
Turkki-laissotien aikana W. oli Saksan valtakunnan
etu-varustuksena. Turkkilaiset piirittivät sitä turhaan
1529 ja 1683. Kaarle VI :n ja Maria Teresian
aikana (1712-80) W. kehittyy valtakunnan
valtiollisen ja liike-elämän keskukseksi. Tänä aikana
W :stä myöskin tulee suuri musiikkikaupunki ja
sen Burgteatterissa syntyy 1776 Saksan
ensimäinen näyttämö. Napoleon I valtasi Wienin kaksi
kertaa, vv. 1805 ja 1809. W:ssä on usein käyty
tärkeitä rauhan- y. m. neuvotteluita. Vv. 1814-15
siellä pidett iin kuuluisa Wienin kongressi (ks. t.).
vrt. myös Wienin rauha. Maalisk. 1848
W :ssä puhkesi vallankumous, jonka ruhtinas
Hindischgrätz verisesti kukisti lokak. sam. v.
Vallien tasoittamisesta 1857 alkoi loistava
rakennuskausi (Ringstrasse ynnä useita
loistoraken-nuksia).
Wien lvin], Wilhelm (s. 1864), saks.
fyysikko; oltuaan Helmholtzin apulaisena
Charlot-tenburgiu fysikaalis-teknillisessä valtionopistossa
alkaen v:sta 1891 W. siirtyi 1897 fysiikan
professoriksi Aaehenin teknilliseen korkeakouluun,
Giesseniin 1899 ja Wtirzburgiin 1900. — W. on
ahkerasti työskennellyt useilla fysiikan eri
aloilla, etupäässä valo- ja sähköopin sekä
mekaniikan alalla. Hänen tutkimuksensa ovat sekä
teoreettisia että kokeellisia ja koskettelevat m. m.
valo-opillisia teorioja, valonsäteiden kulkua iiyvin
ohuiden metallilevyjen lävitse, energian
sijoitte-37. X. Painettu % ia
lua mustan kappaleen emissionispektrissä,
voimaviivojen liikettä sähkömagneettisessa kentässä,
katodi- ja röntgensäteitä, sähköpurkausta
ohennetuissa kaasuissa, pyörteen tapaisia liikkeitä
kokoonpuristumattomassa, kitkattomassa
nesteessä. Tunnetuksi W. on etenkin tullut
kanava-säteitä ja säteilyilmiöitä käsittävien töittensä
tähden, vrt. W:n siirroslaki. W. on
„Anna-len der Physik" nimisen aikakausikirjau
toimittaja. Hän sai Nobel-palkinnon 1911. U. S:n.
Viena. 1. V:n kaupunki (ks. t.),
Arkangelin karjalainen nimitys. — 2. V:n lääni 1.
V:n kuvernementti (ks. t.) = Arkangelin
lääni. — 3. V.-nimeä käytetään usein
jokapäiväisessä puheessa lyhennyksenä V :n-Karjalasta,
(ks. Venäjä n-K a r j a 1 a 2.)
Vienanjoki (ven. Sevcmaja Dvina),
Vienanmeren vesialueen ja koko Pohjois-Venäjäu
suurin virta, alkaa Vologdan kuvernementissa, Ve’ikij
Ufetjugin kaupungin lähistössä, Suliona (ks. t.) ja
Jug nimisistä lähdejoista virtaa aluksi
pohjoiskoilliseen, kääntyy Vytsegdan suun alapuo’ella
luoteeseen, jatkaa, mutkitellen ja monasti
joki-verkostoksi haarautuen, matkaansa tätä
pääsuuntaa Vienan kuvernementtiin ja laskee, neljään
suuhaaraan jakautuen, yli 1,000 km2 laajan,
Vie-nankaupungin luona alkavan suistomaan kautta
Vienanmereen; 716 km, yhdessä Suhonan kanssa
1,271 km, vesialue 365,400 km2. — Virta hidas
(Velikij Ustjugin kohdalla joki on vain 98 m yi.
merenp.), koskia ainoastaan Vologdan
kuverne-mentiu aleetlla. Joen leveys latvalaaksossa
300-500 m, Vytsegdan yhdyttyä vähintään 1 km,
paikoin 4-5 km (Vienankaupungin kohdalla vain 1
km, mutta hiukan alempana, ennen suistohaa
rau-tumista, kokonaista 61/2 km).
Syvyys-yläjuoksulla 2-5 m, Vytsegdan suun alapuolella Vologdan
kuvernementissa 2 1/2-8 m ja alajuoksulla 10-20 m.
Matalikoita on kuitenkin suu-uomassakin.
Vuoro-vesivaihtelut, jotka Vienanmeressä ovat melkoiset,
tuntuvat tulvavuoksen aikana 125 km:n päähän
suusta. Saaria paljon, alavat rannat soiden tai
metsien peitossa. — V. on kuljettava pitkin
pituuttaan. Liikennettä vaikeuttaa muutteleva uoma,
huonot satamat ja pitkäaikainen jäätyminen.
Joki on jäässä keskimäärin marraskuun ensi
päivistä toukokuun alkuun; purjehdusaika 162-188
p. (vv. 1901-10). Liikenne (1909 oli V:lla 289
höyrylaivaa ja 244 lotjaa) suhteellisesti vilkasta;
alas viedään puutavaroita (1912
Vienankaupun-kiin 2,17 milj. ton.), viljaa, pel’avaa, vuotia,
teollisuuden tuotteita, suolaa, ylös etupäässä kalaa
(19l2: 11,550 ton.). Tärkeimmät jokisatamat
ovat Holmogory ja Vienankaupunki. Lisäjokien
varsilla olevista mainittakoon Kotlas (Vjatkasta
johtavan radan päässä), Senkursk ja Pinega. —
Tärkeimmät lisäjoet ovat: oikealta runsasvetinen
Vytsegda (ks. t.), Uftjuga, Vaenga, Pinega (ks. t.),
vasemmalta Justjumez, Vaga, Jemtsa. Suhonan
ja VViirttembergin Aleksanterin kanavan
välityksellä V. on yhteydessä Kaspian-meren ja
Itämeren kanssa, edellisen kanssa sitäpaitsi
Vytsegdan ja Katariinan-kanavan välityksellä. —
Kalastus kaikkialla V:n jokialueella melkoinen.
J. G. G-ö.
Vienan-Karjala ks. Venäjä n-K a r j a 1 a.
Vienan karjalaisten liitto, valistusjärjestö
etupäässä Venäjän-Karjalan pohjoisosaa varten,
per. alustavasti huhtik. 1906, lopullisesti elokuun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
