Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vienan karjalaisten liitto - Vienan-Karjalan muinaisjäännökset - Vienankaupunki - Vienan kuvernementti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1155
Vienan-Karjalan muinaisjäännökset—Vienan kuvernementti
1156
alussa sam. v., Suomessa asuvien
venäjänkarja-laisten toimesta. Piti vv. 1906-07 yllä neljää
kansankielistä alkukoulua Vienan-Karjalassa,
yritti perustaa 2 samanlaista lisäksi, järjesti
20-30 lukutupaa ja muutamia kirjastoja samoille
seuduille, avusti postinkuljettamisen parantamista
ja maanteiden rakentamista Vienan-Karjalassa,
julkaisi 1906-09 omaa äänenkannattajaa, aluksi
nimellä „Karjalaisten pakinoita", sitten
,,Karjalan kävijä", ja toimitti painosta erityisen
alku-lukukirjan Vienan karjalaisille (,,Pieni
alkuopas-taja Vienan karjalaisille", 1907). Loppuaikoinaan
käytti muutamia kymmeniä vienankarjalaisia
nuorukaisia ja neitosia suomalaisissa
kansanopistoissa y. m. Vv: n 1908-09 vaihteessa
tukahdutettiin seuran työ venäläisen hallitusvallan
toimesta, kun jo sitä ennen oli sulettu sen koulut,
lukutuvat ja kirjastot sekä toimitettu muutamia
liiton työssä mukana olleita paikallisia henkilöitä
maanpakoon aina Lounais-Aasiaan asti. —
Liiton puheenjohtajana toimi koko ajan kauppias
A. Mitrofanoff Jyväskylästä, sihteerinä ja lehden
toimittajana kirjailija Iivo Härkönen; muita
tärkeimpiä toimihenkilöitä olivat tohtori O. A.
Fors-ström-IIainari ja kauppiaat Paavo
Afanasjeff-Ahava ja Timo Kemsujeff-Manner.
Huhtikuussa 1917 perustettiin liiton työtä
jatkamaan ,,Karjalan sivistysseura" niminen uusi
valistusjärjestö, joka otti vaikutuspiirikseen koko
Venäjän-Karjalan. Tällä uudella seuralla on
tähän asti ollut toiminnassa kuusi koulua,
60-70 lukutupaa, kymmenkunta kirjastoa, ja se
on julkaissut „Kar jalaisten sanomat" nimistä
äänenkannattajaa syyskuusta 1917 lähtien. Lisäksi
se on toimittanut useita lehtisiä ja kirjasia, sekä
suomen että aunuksen kielellä, myöntänyt
erinäisiä koulunkäyntiavustuksia y. m. — Seuran
toimihenkilöt ovat olleet samat kuin edeltäjällä.
I-o IJ-nen.
Vienan-Karjalan muinaisjäännökset. Ainoa
esihistoriallinen aikakausi, jolta
Vienan-Karjalasta on toistaiseksi muinaislöytöjä talteen saatu,
011 kivikausi. Kaikki tämänkin kauden esineet
ovat yksityisiä tilapäislöytöjä; mitään varmasti
todettua kivikauden asuinpaikkaa ei sieltä vielä
ole tiedossamme. Silmäys löytöjen
levenemis-karttaan osoittaa, että ne keskittyvät
pääasiallisesti Kemijoen vesistön ja sen molempien
latva-haarautumain, Kuittijärven ja Kivijärven
reittien varsille, sekä myös osittain Uigujoen ja
sen sivujokien vaiheille. Molemmat jälkimäiset
reitit kuuluvat osittain jo Aunuksen läänin
alueeseen, sekä viittaavat samalla niihin teihin, joita
myöten meidän on katsottava kivikauden
kulttuurin Aunuksen rikkaista asutuskeskuksista
näille Pohjan perille kohonneen.
Merkillepantavaa on, ettei Pohjois-Vienan suurien Tuoppa-,
Pää- ja Koutajärven vesistöjen seutuvilta ole
tullut ilmi kuin pari satunnaislöytöä. Se seikka
osoittaa näiden tienoiden kivikaudella olleen
aivan koskemattomia takamaita. —
Vienan-Karjalan asutuksesta kivikaudella ei voida tällä
hetkellä mitään varmaa sanoa. Mahdollisesti
Vienan-Karjalan monet irtolöydöt ovat
lähtöisin sinne Aunuksen y. m. keskuksista
kesäpyyn-tiin vaeltaneilta kalastajilta ja erämiehiltä;
toinen mahdollisuus on se, että tuleva aika ja
tutkimus saa ilmi sieltä selviä asutusjäännöksiä,
merkkejä kiinteästä asutuksesta. — Vienan-
Karjala,n kivikausi kuuluu n. s. arktisen
kivikauden alueeseen, samaan, johon sen
rintamaatkin kuuluvat. Tämän maakunnan esinetyypeistä
mainittakoon esim. n. s. kehdonjalaksen
muotoiset työkalut — m. m. alueen pohjoisin löytö
(Kananaisten kylä) kuuluu tähän
esinetyyp-piin —, sekä venäjänkarjalaiset tasotaltat,
molemmat esinemuotoja, jotka ovat varsin ominaisia
aunukselaiskokoelmille. — Omituista on, ettei
Vienan-Karjalasta tunneta yhtään
esihistoriallisten metallikausien löytöä, vaikka sellaisia sekä
pronssi- että rautakausilta on tavattu niinhyvin
alueen länsi- kuin itäpuolisistakin
naapuriseu-duista. Maassa on kyllä lukematon joukko erilaisia
kuoppia ja kivikasoja, „lapinhautoja",
„lapin-kiukaita" j. m. s., mutta useimpien
esihistorial-lisuus lienee epäiltävää; ei ainakaan ilman
vastaisuudessa ilmeneviä todistavia syitä saata niitä
noin varhaisaikuisiksi katsoa. Ei sieltä
myöskään ole tiedossamme yhtään varmasti todettua
muinaislinnan jäännöstä. J. L-n.
Vienankaupunki (Arkangeli, ven.
Arhan-ycljsk), kuvernementin ja piirikunnan (30,450
km2; 98,600 as. 1915) pääkaupunki ja tärkeä
satamakaupunki Pohjois-Venäjällä, Vienanjoen
suu-laaksossa, joen oik. rannalla, 44 km
Vienanmerestä, pohjoisradan päätekohdassa; 37,987 as.
(1911: arvio 1915: 43,600 as.). — Asemakaava
säännöllinen, useimmat rakennukset puusta.
Kirkkoja 30, m. m. luterilainen, anglikaaninen ja
roomal.-katolinen, miesluostari, synagoga;
hengellinen seminaari, 3 kymnaasia, 16 alempaa
oppikoulua, 21 kansakoulua (1908) ; 4 kirjastoa ja
lukusalia, 3 museota (m. m. muinaistieteellinen);
teatteri. Muistopatsas kaupungin läheisyydessä
syntyneen Lomonosovin (ks. t.) kunniaksi.
Piispanistuin. — Teollisuus melkoinen: suuria sahoja.
2 köysitehdasta, kynttilätehdas y. m. Kauppaa
käydään erittäinkin puutavaroilla (1912 tuotiin
näitä V:iin 2,17 milj. ton.) sekä Muurmannin
rannikolta ja Vienanmereltä tuodulla kala’la (1912
vietiin kaupungista vesitse suolattua kalaa 11,550
ton.). — Nykyisen V:n kohdalle perustettiin jo
1584 A ovi/ja Ilolmogory niminen puulinnoitus
12:nne’la vuosis. syntyneen Arkangelin luostarin
lähistöön. Jo aikaisemmin, 1553, englantilaiset,
hakiessaan tietä Jäämeren yli Kiinaan, kävivät
Vienanjoen suulla ja ryhtyivät kauppasuhteisiin
moskovalaisten kanssa. V. 1693 V:ssa oli 29
ulkomaalaista kauppahuonetta ja laivaveistämö.
Pietarin tultua 1703 perustetuksi, V. joutui
satamakaupunkina syrjään; kiellettiinpä vv. 1722-62
tuottamasta sinne meritse enemmän tavaraa kuin
mitä itse kaupunki tarvitsi. Viime vuosisadan
alussa kasvoi V: n kauppalaivasto melkoiseksi
(1813-14: 300 alusta), mutta myöhemmin.
Venäjän ulkomaankaupan suuntauduttua toisille
reiteille, kaupungin merkitys uudelleen pieneni. Vasta
pohjoisradan 1898 valmistuttua V:n kauppa ja
merenkulku huomattavasti ovat vilkastuneet.
Suurvaltojen sodan aikana V. on ollut
ympärysvaltojen toiminnan tärkeimpiä tukikohtia
Venäjällä. J. G. G-ö.
Vienan kuvernementti (ven. Arhangeljakaja
guhernija) käsittää Euroopan-Venäjän pohjoisen.
Jäämereen rajoittuvan osan sekä Jäämeressä
olevat saaret (Novaja-Zemlja, Vaigats, Kolguev
y. m.); 858,930 km2 (Euroopan-Venäjän laajin),
505,700 as. (1915). 0.6 km2:llä (harvimmin asuttu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
