Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vienan kuvernementti - Vienanlahti, ks. Vienanmeri - Vienan lääni, ks. Vienan kuvernementti - Vienanmeri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1157
Vienanlahti’—Vienanmeri
1158 •
Euroopan-Venäjän kuvernementti). — Jäämeren
rannikko on yleensä alavaa, samoin Vienanmeren
itärannikko. Karjalan puoleisen Vienanmeren
rannan pohjoisosa ja Kuollan rannikko ovat
sitävastoin vuorisia tai ainakin jyrkkätöyryisiä.
Pinnanmuodostukseltaan V. k. suurimmaksi osaksi
on Jäämereen loivasti viettävää alankoa tai
loiva-kaartoista mäkimaata. Huomattavampia
vuoristoja on itärajalla, missä Urali kohoaa 1,200-1,450
m:n korkeudelle, Vienan-Karjalassa (Päänuorunen
n. 600 m) ja Kuollan niemimaalla (Umptek,
Tsuin y. m., 1,000-1,200 m). Uralista haarautuva
Timanin selänne, joka kulkee kuvernementin
keskiosassa, päättyen Tseskaja-lahteen, on
enimmäkseen alle 250 m:n. Geologiselta rakenteeltaan
V. k. on vaihtelevaa: lännessä, Fennoskandian
alueella, arkeisia graniitteja, gneissejä ja
liuskeita, keskiosassa devoni-, kivihiili- ja
permisys-teeinin kerrossarjoja, koillisessa muodostumia
myöhemmiltä ajoilta. Jääkausi on selvimmät jäljet
jättänyt Fennoskandian puoleiseen V. k :n osaan.
Pääjoet: Tulomajoki ja Ponoi Kuollan
niemimaalla, Kemijoki Vienan-Karjalassa,
Vienanmereen kaakosta laskeva, kulkuväylänä tärkeä
Vienanjoki, Vienanmeren suuhun päättyvä Mezenj
ja idempänä Jäämereen suuntautuva Petsora.
Järviä. on paljon kuvernementin länsiosassa.
Suurimmat niistä: Imandra Kuollan niemimaalla,
Pääjärvi ja Tuoppajärvi Vienan-Karjalassa.
Pur-jehduskelpoisia vesiteitä 3,660 km, niistä 2,655 km
höyryaluksilla kuljettavia. — Ilmasto kaikkialla,
paitsi Kuollan niemimaan pohjoisrannikolla, mau
tereinen (Vienankaupungissa v:n keskilämpö
+ 0,j° C, tammik:n — 13,7° C, heinäk:n
+ 15,»° C, Kuollassa v:n keskilämpö -—0,s° C,
tammik:n —11,2° C, heinäk:n -f 12,7° C).
Vuotuinen sademäärä vaihtelee 200-400 mm. -—
Metsiä V. k:ssa on suunnilleen puolet pinta-alasta
(kuvernementin eteläosissa paikoin 90 %
pinta-alasta). Luoteessa on metsänraja monin paikoin
meren lähistössä, idässä se siirtyy napapiirin
tienoille ja etelämmäksikin, jättäen tilaa tundroille,
joista laajin Petsoran itäpuolella oleva
Boljsc-scmeljskaja iundra. — Asukkaista 85,2 %
venäläisiä (isovenäläisiä) ja 13,2 % suomensukuisia
kansoja (1913 oli V. k:ssa karjalaisia 25,269,
lappalaisia 2,236, syrjäänejä 33,887 ja samojedeja
6,217). Uskonnoltaan 99,i % on kreik.-katolisia.
Lukutaitoisia 23,s % (Euroopan-Venäjän
keskimäärä 22,»). — Maataloutta harjoittaa 79,8 %,
käsi- ja tehdasteollisuutta 5,8 kauppaa ja
liikennettä 4,s % asukkaista. Maanviljelys tuottaa
ohraa 31,650 ton., ruista 13,124 ton., kauraa 3,290
ton.. hiukan vehnää ja herneitä sekä perunoita
26.070 ton. (1915). Lisäksi viljellään tattaria,
nauriita, keittiökasveja y. m. Karjanhoito
yleensä alkuperäisellä kannalla; 1915 oli hevosia
54,178, nautakarjaa 99,803, lampaita ja vuohia
’08,443, sikoja 1,442 kpl. Tundra-alueella on
poronhoito tärkeä elinkeino; 1913 oli V. k:ssa
435,957 poroa. Tehdasteollisuus: aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantoarvo 54 milj. mk. (etupäässä
sahoja), työväestö 12,359 henkeä;
aksiisinalai-sissa tehtaissa työskenteli vain 79 henkeä (1910).
Vuorityö mitätön (vuoriöljyä Petsoran lisäjoen
Uhtan alueella, hopeamalmeja useissa kohdin,
hiukan vaskea, kultaa, kivihiiltä y. m.). Koti- ja
käsiteollisuuden tuotteista mainittakoon säämiskä
(poron nahasta valmistettu), puu- ja saviastiat.
Metsästys tärkeä erittäinkin Petsoran alueella,
missä */s asukkaista harjoittaa sitä (ammutaan
etupäässä oravia, kettuja ja naaleja) ; koko
kuvernementissa ansaittiin 1913 metsästyksellä
982,000 mk. Kalastus huomattava Muurmannin
rannikolla (1913 tuotti sikäläinen kalastus
1,460,000 mk.) sekä Vienanmeren suurissa lahdissa
ja jokien suissa (1909 saatiin silakoita 1. „seltejä"
208,000 mk :n, navaka-turskaa 474,000 mk:n ja
lohta 1,330,000 mk :n arvosta). Meri-imettäväisten
pyyntiä on vanhastaan harjoitettu kaikkialla
Jäämeren rannikoilla (pyydetään hylkeitä, mursuja,
valaita, jääkarhuja; 1913 kaikkiaan 736,000 mk.n
arvosta). — Rautateitä (äskettäin valmistunut
Muurmannin rata mukaan luettuna) n. 1,000 km.
Ulkomaista merikauppaa käydään
Vienankaupun-gin, Onegan, Sorokan, Mezenjin, Kemin, IJmban.
Aleksandrovskin y. m. satamien kautta. —
Kansakouluja 676 (oppilaita 33,071). keskikouluja 5
(opp. 1,497), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 15 (opp. 1,268), muita kouluja 7 (opp. 428;
1914). — Lääkäreitä 50, sairaaloita 70 "(1913).
Petsoran eläinlääkärilaboratorissa
(Ustj-Tsylj-massa) rokotetaan vuosittain eläinruttoa vastaan
neljättätuhatta poroa. — Hallinnollisesti V. k.
jakautuu 9 piirikuntaan. Pääkaupunki
Vienan-kaupunki 1. Arkangeli. •— Venäläiset
alkoivat asuttaa nykyisen V. k:n aluetta
ll:nnel1ä vuosis., Jaroslav I:n aikana. Mezenj
ja Petsora mainitaan jo Nestorin kronikassa.
Kuolla perustettiin 1264, Vienankaupunki 1584.
englantilaisten löydettyä meritien Vienanjoen
suulle. V. k:n rajat määriteltiin ensi kerran
1768, jol’oin siihen luettiin, paitsi nykyistä
V. k:ia, Vologdau kuvernementti sekä osia
Kostro-man ja Aunuksen kuvernementeista. Jäämeren
saaret (Novaja Zemlja y. m.) liitettiin V. k:iiu
vasta 1891. ’ J. G. G-ö.
Vienanlahti ks. V i e n a n m e r i.
Vienan lääni ks. Vienan k u v e r n
e-m e n 11 i.
Vienanmeri (joskus väärin : „V a 1 k o i n e n
meri"; ven. Beloe more), Kuollan niemimaan ja
Vienan-Karjalan itäpuolella oleva laaja
Pohjois-Jäämeren lahti; suurin pituus (Kaninin-niemestä
Onegan-lahden pohjukkaan) 587 km, leveys
(Kannanlahdesta Vienanjoen suulle) 475 km; n.
948,000 km’-’. — V. jakautuu kolmeen osaan: ete
läisimpänä oleva pääallas, johon Kannanlahti
luoteesta, Onegan-lahti etelästä ja Vienanlahti
(Arkangelinlahti) kaakosta aukeavat, kapea,
pääaltaasta koilliseen suuntautuva kaula ja
pohjoiseen levenevä suu, jonka kaakkoisrannikko
kaartuu aukean Mezenjin-lahden ympärille.
Rannikon eri osilla on vanhastaan erikoiset nimensä:
Mezenjin-lahden pohjoispuolella oleva itärannikon
osa on Kaninin-ranta (pohjoisessa, Kaninin-niemen
lähistössä, jylhäkallioista, etelämpänä matalaa),
siitä etelään, Vienanjoen suuta myöten,
Talviranta (hiekka- ja savitöyryistä), Vienanlahden
lounaisrannikko on Kesäranta (samanlaista kuin
Talviranta), Onegan ja Kemin kaupunkien välillä
Pomorin-ranta (matalaa, mutta kivistä), Kemin
kaupungista pohjoiseen Karjalan-ranta (osaksi
kallioista), Kannanlalulen perukasta
Varzuga-joen suulle Kannanlalulen-ranta (enimmäkseen
korkeavuorista) sekä vihdoin Terin- (Turjan-)
ranta (graniittijyrkänteistä) Varzugan suulta
Kuollan niemimaan koillisosassa ulkonevaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
