- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1161-1162

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wieninpuna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1161

edustajain kokous, joka pidettiin Wienissä
syysk. 1814-kesäk. 1815 ja jonka päätehtävänä
tuli olemaan Euroopan ja erityisesti Saksan
valtio-olojen uudestaan järjestäminen. Viittä
suurvalta;! edustivat niiden ulkoasiainministerit:
Englantia Castlereagli (helmikuusta 1815
Wellington), Ranskaa Talleyrand, Preussia
Harden-berg (VV. Humboldt), Venäjää Nesselrode ja
Itävaltaa Metternich, joka johti puhetta;
pöytäkirjan pitäjänä oli Gentz. Myöskin useat
hallitsijat, m. m. Venäjän keisari Aleksanteri I ja
Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III, olivat
sittemmin saapuvilla. Ne kahdeksan valtaa, jotka
olivat allekirjoittaneet ensimäisen Pariisin
rauhan, nim. suurvallat sekä Espanja, Portugali ja
Ruotsi, muodostivat johtavan valiokunnan.
Kongressin johtavaksi periaatteeksi hyväksyttiin
Metternichin esittämä legitimiteettiperiaate, jonka
mukaan niiden ruhtinassukujen, jotka olivat
hallinneet ennen vallankumousta, tuli saada
takaisin maansa tai täysi korvaus. Poikkeuksia tästä
säännöstä tehtiin kuitenkin. Niinpä Tanskan
kuningas ei saanut takaisin Norjaa eikä Kustaa IV
Aadolf Ruotsin kruunua. Yksimielisyys särkyi,
kun Venäjä vaati koko Varsovan
suurherttuakuntaa ja Preussi koko Saksia. Näiden
suunnitelmien torjumiseksi Englanti, Ranska ja
Itävalta tekivät 3 p. tammik. 1815 salaisen liiton.
Asia saatiin kuitenkin sovituksi jo ennenkuin
Napoleon palasi Elbasta, vaikka lopullinen
ratkaisu Puolan ja Saksin kysymyksistä saatiin
aikaan vasta toukok. 1815. Tuloksena W. k:sta
oli sopimus (VViener-Schlussakte), joka sisälsi
121 artikkelia ja joka allekirjoitettiin 9 p. kesäk.
1815.

Venäjä sai suurimman osan Varsovan
suurherttuakuntaa sekä piti ennen saamansa Suomen,
Bielostokin ja Bessarabian. Itävalta sai
lakaisin Venäjälle 1809 luovutetun osan Galitsiaa,
Lombardian, Tirolin, Salzburgin, Illyrian,
Dal-matsian ja lisäksi entisen Venetsian tasavallan
alueen. Preussi sai takaisin suurimman osan
1807 menettämiään alueita, Varsovan
herttua-kunnasta kuitenkin ainoastaan Posenin; Elben
länsipuolella olevista aikaisemmista alueistaan se
luovutti osia, m. m. Ostfrieslandin, Hannoverille,
joka korotettiin kuningaskunnaksi. Korvaukseksi
näistä menetyksistä se sai noin puolet Saksin
kuningaskuntaa, lisäksi suuria maakaistaleita
Heinin itäpuolelta, erityisesti Westfalenin, ja
lopuksi suurimman osan aikaisempia saksalaisia
alueita Reinin länsipuolelta. Hannoverilta se sai
Lauenburgin, jonka se vaihtoi Tanskalle
Ruotsin-Pommeriin. Englanti sai pitää Maltan ja
Helgolandin sekä joukon valloittamiansa
siirtomaita, m. m. Ceylonin ja Kap-maan ynnä vähän
myöhemmin suojelusvallan Joonian-saarten
suhteen. Ranskan vastapainoksi Belgia ja Hollanti
yhdistettiin Alamaitten kuningaskunnaksi,
jonka hallitus annettiin Oranian suvulle.
Sveitsistä tuli uudelleen valtioliitto, jonka
19 entisen kanttonin lisäksi tulivat Neuchätel,
Genöve ja Wallis. Italiassa uudistettiin
Sardinian kuningaskunta, joka sai takaisin Savoijin
ja Nizzan ja lisäksi Genovan tasavallan alueen;
samaten Toscana, Modena ja Kirkkovalta, joka
ei kuitenkaan saanut takaisin Avignonia. Parma
annettiin Napoleonin puolisolle Marie Louiselle.
Napoli palautettiin Bourboneille. Saksassa ei

1162

uudistettu entistä keisarikuntaa; sen sijaan
muodostettiin höllästi kokoonpantu Saksan liitto
(ks. t.). W. k. piti yksinomaan silmällä hai
litsijain etua eikä välittänyt mitään kansojen
toivomuksista; monet sen päätöksistä
loukkasivat ilmeisesti kansallisuusperiaatetta. Sen
todellisena päämääränä oli vahvistaa niitä neljää
suurvaltaa, jotka olivat voittaneet Napoleonin:
Venäjää, Englantia, Preussia ja Itävaltaa,
hankkia niille määräävä asema Euroopan asioissa, ja
samalla saada aikaan niiden kesken pysyväinen
tasapaino. Tämä oli oleva takeena siitä, että
suurvallat yhteisesti voisivat ylläpitää yleistä
rauhaa ja samalla ruhtinasten valtaa, vanhoja
laitoksia ja sisäistä järjestystä. [Kluber, „Akten
des Wiener Kongresses in den Jahren 1814 und
1815" (1815-35, 9 nid.); Comte d’Angeberg, „Le
congrös de Vienne"; de La Garde-Chambonas.
,,Souvenirs du congres de Vienne"; Debidour.
„Histoire diplomatique de 1’Europe 1814-1878".]

Wieninpuna [viriin-], kromikellasta (ks.
Kromi) natronlipeällä saatu punertava
väriaine, kromipuna. 8. S.

Wienin rauha [vinin], Wienissä on tehty
seuraavat neljä rauhaa: 1) 18 p. marrask. 1738
tehty rauha (jota ennen oli tapahtunut 3 p.
lokak. 1735 tehty valmistava rauha) ; lopetti
Puolan perimyssodan (ks. t.).

2) 14 p. lokak. 1809 tehty rauha lopetti
ranskalais-itävaltalaisen sodan. ks. Itävalta,
palsta 1222.

3) Rauha, jonka 30 p. lokak. 1864 Tanska
teki Preussin ja Itävallan kanssa ja jossa Tanska
luovutti Slesvigin, Holsteinin ja Lauenburgin.

4) Rauha, jonka Italia ja Itävalta tekivät
3 p. lokak. 1866 ja jossa jälkimäinen luovutti
edelliselle Venetsian alueen.

Wienin siirroslaki [vinin]. Mustan kappaleen
säteilemän ja fluorisälpäprisman läpi kulkeneen
valon synnyttämän spektrin eri osissa valoenergia
vaihtelee sillä tavoin, että energia-maksimin 1.
huippukohdan paikka on säteilevän kappaleen
lämpötilasta riippuva. Siitä kohdasta energia
sitten vähenee spektrin kumpaakin päätä kohti
sitä jyrkemmin, kuta korkeampi lämpötila on.
Maksimikolita siirtyy lämpötilan kohotessa yhä
enemmän violettiväriin päin. Jos valon
energia-maksimia vastaavaa aallonpituutta merkitään
Am:ksi ja säteilevän kappaleen absoluuttista
lämpötilaa Tiksi, niin yhtälö kmT = vakio
ilmaisee W. s:n. Vakio on = 2940 km mitattaessa
1i iooo mm:eissä. — Jos säteilevän kappaleen
lämpötila on tuntematon, mutta energiamaksimin
paikka voidaan määrätä (km siis), niin
voidaan tuo lämpötila laskea vastamainitun yhtälön
avulla. Auringon spektrissä maksimi on tietyssä
paikassa keltaista väriä. Vastaavan
aallonpituuden avulla laskettuna auringon lämpötila on
5,500°. Stefanin lain (ks. t.) mukaan arvioituna
auringon lämpötila on 6,500°. Ero tuloksissa
johtuu siitä, ettei auringon säteily ole aivan
samanlaista kuin täydellisesti mustan kappaleen,
vrt. Wien, Wilhelm. V. S:n.

Vienne [vie’n]. 1. (Muin. Vigenna). Loiren
vasemmanpuolinen lisäjoki Länsi-Ranskassa,
alkaa Mont Odouzelta 954 m yi. merenp.; 350 km.
Purjehduskelpoinen suusta Chätelleraultin
kaupunkiin saakka (75 km). — 2. Departementti
Länsi-Ranskassa; 7,044 km2, 332,276 as., 47,2

Wienin puna—Vienne

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:43 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0605.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free