- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1163-1164

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wieninpuna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1163

Viennit—Vientitariffi

1161

km2:Iiii (1911). Alue 011 melkein kauttaaltaan
tasaista maata, johon joet ovat uurtaneet syviä
laaksoja. Tärkeimmät elinkeinot: maanviljelys,
karjanhoito ja teollisuus. Pääkaupunki Poitiers.

— 3. (Haute-V.), departementti
Länsi-Ranskassa; 5,555 km2, 384,736 as., 69,2 km2:llä (1911).
Alue on järvi- ja jokirikasta, ja kuuluu
suurimmaksi osaksi Keski-Ranskan ylätasankoseutuun.
Pääelinkeinot: karjanhoito, maanviljelys,
vuori-työ ja teollisuus. Pääkaupunki Limoges. — 4.
Kaupunki Kaakkois-Ranskassa, Isereu
departementissa, Rhönen itärannalla; 24,282 as. (1911).

— Kaupungin huomattavimmat nähtävyydet:
vanha goottilainen katedraali (rak. 1190-1251) ja
romaanilainen St. Pierre-kirkko, joka nyk. on
järjestetty muinaismuistomuseoksi. —
Kauppakamari, kouluja, kirjasto (18,000 nid.)
piirustus-ja kutomakoulu, museo, teatteri. — Villa- ja
kangas-, kone-, rauta-, nahka- y. m. teollisuutta.
Kauppa jokseenkin vilkas. — Kaupungissa jäsen
läheisyydessä mieltäkiinnittäviä muistomerkkejä
roomalaisa joilta, kuten hyvin säilynyt
Augustuksen aikuinen temppeli, teatteriarkadeja, linnojen
ja sirkuksen rauniot. — V., alk. Vienna, oli jo
3 :nnella vuosis. e. Kr. kukoistava kaupunki,
ollen allobrogien pääkaupunkina.
Diocletianuk-sen aikana V. oli Gallia Viennensis maakunnan
pääkaupunkina ja myöhemmin useiden keisarien
asuinpaikkana. Ensimäisen ja toisen
burgundi-laisen valtakunnan aikana V. oli pääkaupunkina.
V. 1448 kaupunki joutui Ranskalle. V :ssa
pidettiin keskiajalla monta tärkeätä kirkolliskokousta.

K-o E-n.

Viennit ks. K i r j a n p i t o, palsta 954.

Vienti, maan ulkomaankaupassa tapahtuva
tavaranlnovutus vieraaseen maahan (eksportti).
V. on siten tuonnin (importin) vastakohta.
V arsinaisesta v:stä, joka tarkoittaa kotimaisten
tuotteiden v :iä, on erotettava takaisi n-v.
(re-eksportti). Suomen kauppatilastossa
tarkoitetaan takaisin-v :llä alkuaan ulkomaalta tulleiden,
maassa tullikäytettyjen ja siten vapaaseen
liikkeeseen laskettujen tavarain maasta-v:iä;
kauttakulusta (transitosta) ks. L ä p
i-k u 1 k u.

1850-luvun lopulla oli Suomen v. (siihen
luettuna takaisin-v.) vuosittain keskimäärin
arvoltaan n. 17 mil j. mk., kaksikymmentä vuotta
myöhemmin n. 100 milj. mk. Senjälkeen tapahtui v :u
kehityksessä pysähdys 1880-luvun alusta
1890-luvun keskivaiheille, josta alkaen v. taas nopeasti
011 kasvanut. V:n suuruusvaihtelut kuvastavat
suurin piirtein erilaisia taloudellisia
kehityskausia. 15 vuotta toisistaan etäällä olevina
jaksoina oli

viennin arvo
milj. mk.
keskimäärin 1861—65 36,s

1876-80 101,8

1891-95 118,3

1906 -10 268,.

1913 404.B

1914 285.»

1915 266,6

1916 510,8

(Takaisin-v :n arvo on viimeisinä vuosina ollut
n. 15-13 milj. mk.) 1850-luvun lopussa Suomen v.
muodosti maan koko kauppavaihdosta 30,s
1906-10 42,o %. Laskettuna kutakin maan
asukasta kohti oli v:n suuruus 1850-luvun lopussa

10 mk.; 1911-15 101 mk. Tärkeimmät v.-tavarat
normaalivuosina lähinnä ennen vuotta 1914
olivat puuaineet ja puuteokset (v:n arvo 1913
227 milj. mk.), puuvanuke ja paperi sekä
paperiteokset (71 milj. mk.), karjantuotteet ja riista
sekä liha- ja silavateokset (44 milj. mk.).
Lähinnä tärkeimmät olivat elävien eläimien,
kalojen, nahkojen, kudelmien ja mineraalien ryhmiin
kuuluvat tavarat, joiden v.-arvo oli (kunkin
ryhmän) n. 5-12 milj. mk.

Maista, joihin v:iä Suomesta tapahtui, olivat
lähinnä ennen vuotta 1914 tärkeimmät Venäjä
(1913 112,8 milj. mk.), Iso-Britannia (108.5
milj. mk.), Saksa (51,6 milj. mk.) ja Ranska
(38,5 milj. mk.). Jos pitempää aikaa pidetään
silmällä, 011 Venäjän (paitsi sota-aikana) jn
Skandinaavian maiden merkitys vientimaina
suhteellisesti vähentynyt, Ison-Britannian, Saksan ja
Ranskan y. m. merkitys kasvanut.

V.-kielto, aikaisemmin varsinkin
merkantilismin aikana paljon käytetty toimenpide
erinäisten tavarain (jalojen metallien, elintarpeiden,
raaka-aineiden y. m.) maasta-v :n estämiseksi.
Myöhemmin 011 v.-kielto vain vähän käytännössä,
joskus on seu asemasta asetettu v.-tulleja.
Poikkeuksena 011 suurvaltain sodan aiheuttama tilanne,
jolloin v.-kiellon käyttö eri maissa ulottui sangen
lukuisiin tavaroihin ja sen tarkoituksena oli
m. m. estää tärkeiden elin-, sota- y. m. tarpeiden
puutetta omassa maassa tai niiden hankintaa
vihollismaahan. — V.-l u p a, v.-kiellosta
myönnetty tai myönnettävä poikkeus. — V.-p a 1 k k i o.
vietäväksi aijotulle tavaralle tai v:iä
harjoittavalle tuotantohaaralle myönnetty avustus niiden
kilpailukyvyn ylläpitämiseksi
maailmanmarkkinoilla. — V.-h y v i t y k s e t, maalian tuoduista
koneista, raaka-aineista, puolivalmisteista y. m.
suoritettavien tullimaksujen peruutukset (vast.
veroperuutukset) v:iä harjoittavani
elinkeinohaarani hyväksi tavaroita maasta vietäessä:
niiden vaikutus on usein sama kuin
v.-palkkioiden (»salatut v.-palkkiot"). — V.-t ui Iit,
maksut maastavietävistä tavaroista; nykyään
merkitykseltään vähäpätöiset. V.-tullia suoritetaan
Suomessa tullitaksan mukaan ulkovaltoihin
vietäessä lumpuista ja luista, sen lisäksi erityisten
asetusten perusteella sahaamattomasta
puutavarasta. Sahatuotteista suoritettava v.-maksu on
s a h a u s m a k s u. 0. K. K.

Vientihyvitykset ks. Vienti.

Vientikamari, tuottajien ja kauppiaiden
yhdistys, joka toimii viennin edistämiseksi
perustamalla kotimaahan mallivarasto ja, panemalla
ulkomailla toimeen kotimaisten tuotteiden
näyttelyitä, järjestämällä tiedonantotoiniistoja, asetta
maila ulkomaisiin paikkoihin asiamiehiä j. n. e.

J. F.

Vientikielto ks. V i e 11 t i.

Vientilupa ks. Vienti.

Vientipalkkio ks. Vienti.

Vientitariffi (ks. Tariffi) 011 sellainen
poikkeustariffi, jonka mukaan rautateillä
kannetaan maastavietävistä tavaroista alempi
kuljetusmaksu, kuin mitä yleisessä tariffissa 011
määrätty, jotta siten helpotettaisiin vientikauppaa.
Tällaista tariffia sovellutetaan vain yhteen
suuntaan, maan rajalle päin tavaroita lähetettäessä,
mutta, ei päinvastaisessa liikenteessä. Ulkomai
den rautatietaloudessa on v:eilla ollut suuri mer-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:20 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0606.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free