Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vientitulli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1165
Vientitulli—Wiesbaden
1166
kitys, niin hyvin Saksan valtionrautateillä kuin
Hanskan ja Englannin yksityisradoilla.
Suomessa määrättiin 22 p. tammik. 1897, että kaikki
tavara, joka tavaranluokitustaulun mukaan
luetaan johonkin kolmeen ensimäiseen luokkaan, on,
kun sitä valtionrautateillä kuljetetaan jouluk.
15 p:n ja toukok. 1 p:n välisenä aikana maasta
vietäväksi maan jonkun satamakaupungin kautta,
luettava 4:nteen luokkaan ja rahti siitä samoin
kuin 4:nnen luokan tavarasta laskettava
viimeksimainitun luokan tavaralle vahvistettujen
hintojen mukaan 25 % :n alennuksella, kuitenkin
siten, ettei rahti ole 5: unen luokan tavarasta
suoritettavaa maksua pienempi. Tämä
vienti-tariffi, jonka sisältämiltä tuntuvilla
rahdinalen-nuksilla on varsinkin paperin, pahvin ja voin
kuljetuksessa on ollut merkitystä, kumottiin 9 p.
maalisk. 1916. vrt. Erot us tariffi. L. Erm.
Vientitulli ks. Tulli ja V i e n t i.
Vieraat esineet (corpora aliena), tav.
tapaturmaisesti ruumiiseen tulleet kappaleet (luodit,
niellyt ja sisäänhengitetyt esineet, rikka silmässä
j. n. e.), jotka suuruudeltaan, muodoltaan ja
kestävyydeltään voivat olla hyvin erilaisia. Näiden
mukana voi ruumiiseen tunkeutua bakteereja,
jotka synnyttävät tulehduksia ja märkimistä.
Joskus v. e. voivat vähitellen pehmitä ja hävitä
kudoksista, toisinaan taas kudos muodostaa
niiden ympärille vahvemman kotelon, toiset etenkin
teräväkärkiset ja ohuet v. e., kuten esim.
neulat, voivat vähitellen kulkea kudoksessa paikasta
toiseen ja usein vasta monien vuosien perästä
hakeutua pinnalle. Toiset v. e. voivat aiheuttaa
kovia kipuja, esim. painaessaan hermoja vastaan,
ja vaativat kirurgin apua, toiset taas voivat olla
haitatta ruumiissa miten kauan tahansa,
minkä-vuoksi jokaista ruumiiseen joutunutta v:ta e:tä,
etenkin jos se on tunkeutunut syvälle, ei
ryhdytä poistamaan. Tähän ryhmään kuuluvat esim.
sileäpintaiset kuulat j. m. s. Y. K.
Vieras ks. Ulkomaalainen.
Vierasmies, todistaja (ks. t.).
Vieremä, Iisalmen pitäjän luoteisosista
muodostettavaksi määrätty (sen. päät. 23 p :ltä
maalisk. 1897) uusi klirakunta. Kirkon
rakentamislupa annettu 1914.
Vierinkivi, juoksevan tai aaltoilevan veden
vierittelemä ja sillä tavoin pyöristämä kivi. vrt.
Vierinkiviso ra.
Vierinkiviharju, tnaaharjanne, jonka
pääasial-lisimpana aineksena on vierinkivisora. Sen ohella
on v :ssa aina paljon hiekkaa. V:t ovat
syntyneet jääkauden loppuaikoina kerrostumalla
mannerjäätikköjen sulavesivirroista, vrt. Jääkausi.
P. E.
Vierinkivikonglomeraatti, kiinteäksi
iskostunut vierinkivisora. V. tunnetaan pyöristyneistä
mukuloistaan. Sitä tavataan kaikissa
geologisissa muodostumissa, vanhimmista arkeisista
alkaen, ja on liuskeiseksi muuttuneena
jokseenkin yleistä meidänkin maamme kallioissa.
P. E.
Vierinkivisora, pääasiallisesti vierinkivistä
muodostunut sora. Semmoista syntyy virtojen
uomissa, missä juokseva vesi vierittelee kiviä, ja
rannoilla, missä aallot niitä sorvaavat. Tähän
kuuluu myös harjujen v., joka on jäätiköiden
sulavesivirtojen muokkaama. Huomattava on, että
iiarjtisorassa kumminkin usein on myös moreeni-
ainesta seassa; tällaisen v:n ja moreenin välillä
on kaikenasteisia välimuotoja. P. E.
Vierling Jfir-J, Georg (1820-1901), saks.
säveltäjä, Rinckin ja Marxin (1842-45) oppilas.
Tuli 1847 urkuriksi ja kuoronjohtajaksi
Frankfurt a. d. Oderiin, jossa pani toimeen säännöllisiä
tilauskonsertteja. Johti 1852-53 Mainzin
mieskuoroa ja siirtyi sitten Berliiniin, jossa perusti
Bacli-seuran, johtaen samalla myös
konserttiyhdistyksiä Frankfurtissa ja Potsdamissa.
Nimitettiin 1882 professoriksi ja Berliinin akatemian
jäseneksi. Sävelsi etupäässä kuorolauluja,
kantaatteja ynnä laajempiakin kuoroteoksia, jotka
aikanaan olivat hyvin suosittuja. I. K.
Vieroittaminen ks. Pienten lasten
hoito.
Vierre ks. Maltaat.
Viertotie (ransk. chausscc), tie, jonka ajorata
on päällystetty pienillä luonnollisilla kivillä tai
mieluummin murskatuilla kivensiruilla 1.
sepelillä (makadami), jotka raskailla jyrillä y. m.
lailla painetaan tiiviiksi kerrokseksi kivistä tai
karkeasta sorasta muodostetulle, 0,8-0,5 m
paksulle, kantavalle aluskerrokselle. Käytetään
vilkasliikkeisillä seuduilla tai siellä, missä kuljetetaan
raskaita kuormia, vrt. Tie. E. J. K.
Vieru = jyrä (ks. t.) yksinkertaisimmassa
muodossa.
Viervvaldstätter-järvi [firvaltstetar-J (ransk.
Lac des quatre Cantons 1. Lac de Lucerne),
Alppien kaunein järvi, Keski-Sveitsissä, neljän
„metsäkanttonin", s. o. Urin, Sclivvyzin,
Unter-waldenin ja Luzernin, ympäröimä; 113,8 km2,
pituus 37,2 kin, suurin leveys 4 km ja syvyys
214 m; 437 m yi. merenp. Kuva ks. Sveitsi.
V. jakautuu kuuteen altaaseen, joista neljä
(Kiissnachtin, Luzernin, Alpnachin ja Weggisin
altaat), vinoristin muotoisesti toisiinsa yhtyen,
muodostavat sen länsiosan ja kaksi (Gersaun ja
Lirin altaat), suorassa kulmassa toisiinsa
liittyvää, itäosan. Järven synty selitetään
jääkautisten laaksojäätikköjen aiheuttamaksi ja sen
monimutkainen muoto johtuvaksi siitä, että se on
sijoittunut osaksi pitkittäis-, osaksi
poikittais-laaksoihin. — Vesi kuulakkaa, V:n yläosassa
vihreää, alempana siniseksi muuttuvaa; sen
lämpötila pinnalla kesäisin 17°-25° C,
syvemmällä 4°-6° C. Talvisin menee järvi vain osaksi
jäähän. Keväisin vaarallisia föhn-myrskyjä. -—
Kaloja (lohia, rautuja y. m.) verraten runsaasti.
— Useista V:iin laskevista joista mainittakoon
Reuss, joka rrfyös on järven laskuna, sekä Muota
ja Sarner Aa. Rannat (Teli-tarinan klassilliset
seudut) vaihtelevia: Urin järveä reunaavat
huimaavan korkeat kalkkijyrkänteet (itärannalla
kohoaviin puhkaistu tunneleja S:t Gotthardin
rataa varten ja rakennettu maantie; vrt. A x e
n-berg), keski- ja alaosaa teräväsärmäiset,
metsäiset harjanteet, joista korkeimmat
näköaloistaan kuulut Pilatus (ks. t.) ja Rigi (ks. t.), tai
loivakaartoiset, hedelmäpuuistutusten ja
niittyjen verhoamat mäet. Rannikon tärkeimmät
kaupungit ovat Luzern, Kiissnacht, Weggis, Brunnen
ja Fluelen, joiden matkailijaliikenne on suuri.
| Heer, „Der V. und die Urkantone".] J. G. G-ö.
Wiesbaden [visbädon], samannimisen
hallituspiirin pääkaupunki Hessen-Nassaussa,
Taunus-vuoriston eteläjuurella, 5 km päässä Reiuistä,
rautateiden risteyksessä; 109,002 as. (1910). —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
