Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vihantalannoitus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1173
Vihantalannoitus—Vihreäpeipponen
1174
kaimpia erinäiset orgaaniset liapot ja suolat,
joista v:n suuri dieettinen arvo melkoiseksi
osaksi johtuu. Selluloosanpitoisuus on
suhteellisen suuri. Valkuaisaineita on yleensä niukasti,
samoin verraten vähän hiilihydraatteja
(sokeri-lajeja. tärkkelystä) ; rasvanpitoisuus on
useimmiten mitätön. Varsinainen ravintoarvo v:lla on
siis yleensä suhteellisesti pieni, mutta on niiden
nauttiminen silti suuresti suositeltavaa, paitsi
niiden sisältämien happojen ja suolojen vuoksi
myöskin täyteravintona voimakkaiden liha- y. m.
ruokain ohella. V:n tallettaminen säilykkeinä t.
kuivattuina on viime aikoina suuresti voittanut
alaa., ja muodostavat näin säilytetyt v. suurissa
sivistysmaissa tärkeän kauppatavaran; meilläkin
sellaisten käytäntö 011 huomattavasti
lisääntymässä. K. L.
Vihantalannoitus ks. L a n n o i t u s a i n e e t.
Vihantalanta ks. Lannoitusaineet.
Vihantarehu, kotieläinten ruuaksi tuoreena,
kuivaamatta käytettävät rehu-aineet, eläimiä
kesällä joko kokonaan tai osittain sisällä
ruokittaessa. V:na käytetään Suomessa enimmän, paitsi
reheväkasvuista tavallista nurmiheinää,
vartavasten kylvettyä kauraa (runsaslehtisiä laatuja),
joko yksin tai sekoitettuna rehuherneellä tahi
virnalla; apilasta, varsinkin odelmana
(jälkiniit-tona eli äpäreenä); juhannusruista, sekoitettuna
kauralla ja herneellä (ks. Ruis) sekä
juurikasvien (lantun, porkkauan, nauriin) naatteja.
Muissa maissa käytettävistä v:ista mainittakoon
hatikka, valkosinappi ja lupiini. U. B.
Vihanti. 1. Kunta, Oulun 1., Sälöisten
kihlak., Saloisten-Salou-Viliannin nimismiesp.;
kirkko lähellä Vihannin rautatieasemaa.
Pinta-ala 511,5 km3, josta viljeltyä maata (1910)
0,486 ha (siinä luvussa luonnonniityt 4,928 ha).
Manttaalimäärä 25 5/lfl, talonsavu ja 177,
torpan-savuja 55 ja muita savuja 8 (1907). 3,329 as.
(1915); 596 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 463:11a (1901). 363 hevosta, 2,024
nautaa (1914). — Kansakouluja 4 (1917).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Alpuan salia ja
mylly. — 2. Seurakunta, Kuopion hiippak.,
Raahen rovastik.; Raalien-Salon emäseurakuntaan
kuuluva kappeli, sai saarnahuoneen 1688 ja
ensimäisen pappinsa 1751; on määrätty (sen.
päät. 18 p:ltä helmik. 1896) eroamaan omaksi
khrakunnaksi.^ vrt. art. Salo (pitäjä) ja Salo
(Pattijoki). — Kirkko puusta, rak. 1784,
perinpohjin korj. 1909. — 3. Rautatieasema
(V 1.) Oulun radalla, Kilpuan ja Lapin asemien
villillä, 266 km Seinäjoelta, 69 km Ouluun;
etäisyys Helsingistä 685 km. L. ll-nen.
Vihavuonne, kanava samannimisen kosken
sivulla, Heinäveden-Savonlinnan laivaväylällä
25 km alapuolella Kerman kanavaa, rak. 1903-06
yhdessä Kerman, Vääräkosken ja Pilpan
kanavien kanssa. Sulun pit. 36 m, lev. 7,5 m. Kanavan
kautta kulki purjehduskautena 1914 979 alusta
ja 2,826 tukkilauttaa (suurin määrä aluksia
vuorokaudessa oli 29). L. Il-nen.
Viherhiukkaset 1. lehtivihreähiukkaset ks.
Lehtivihreä.
Viheriäkaihi ks. G 1 a u k o m i.
Viheriäniemi ks. Kap V e r d e.
Viherlevät = vihreät levät (ks. t.).
Viherpuu, raskasta viheriää puuta, jota
käytetään hienoihin puusepänteoksiin, laivanraken-
nukseen y. in. V:ta saadaan Nectandra
Rodicei-puusta (ks. Nectandra), erästä v.-lajia myös
Bignonia leucoxyIonista, (ks. Bignonia).
Vihkiminen, juhlallinen toimitus, jolla jokin
asia tai henkilö julkisesti pyhitetään määrättyyn
tehtävään. Erikoisesti: 1. Toimitus, jolla pappi,
tätä varten säädettyjä juhlamenoja
noudattamalla, yhdistää kihlaantuneita keskenään
avioliittoon. Suonien lainsäädännön mukaan v:n saa
toimittaa jokainen pappi, sittenkuin on
todistettu, että asianomaiset siinä seurakunnassa, jossa
morsian on kirkonkirjoissa, on kolmasti esteettö
inästi avioliittoon kuulutettu. Kreik.-katoliseen
kirkkoon ja eriuskolaisseurakuntiin kuuluvista
henkilöistä on eri säädöksiä. Siviiliviranomaisen
toimittamaa yhdistämistä siviiliavioliittoon ei
voine nimittää v:ksi. — vrt. Avioliitto. —
2. Toimitus, jolla piispa kirkkokäsikirjassa
määrätyssä järjestyksessä antaa saarnaviran siihen
soveliaiksi katsotuille henkilöille, tai jonka kautta
itse piispa virkaansa vahvistetaan. — 3.
Toimitus, jolla uusi kirkko tai hautausmaa erotetaan
tarkoitukseensa. Nämä vihkimiset toimittaa
piispa tai se jonka hän siihen määrää.
U. P.
Vihkiijiäkaava, se kirkollisesti vahvistettu,
kirkon käsikirjaan otettu juhlamenojärjestys,
jota 011 noudatettava, kun toimitetaan kirkollista
avioliittoonvihkimistä. U. P.
Vihkimäsormus, sormus jota käytetään
avioliittoon vihittäessä. Suomen kirkon
vihkimäkaa-van mukaan ylkä antaa v:n morsiamelle.
U. P.
Vihkimävesi ks. Vihkivesi.
Vihkipiispa on sellainen roomal.-katolinen
piispa, jolla, vaikka onkin piispaksi vihitty, ei
ole varsinaista hiippakuntaa, ollen nimellisesti
piispana sellaisessa entisessä hiippakunnassa,
joka on ,,epäuskoisten" hallussa (in partibus
infi-delium). Tällainen v. 011 yleensä määrätty
apulaiseksi jollekin piispalle, jonka sijaisena hän
toimittaa papiksivihkimisiä, konfirmatsioneja,
kirkkojen, alttarien y. m. vihkimisiä sekä muita
toimia, joita vksin piispa saa toimittaa.
U. P.
Vihkivesi, katolisissa kirkoissa erityisissä
astioissa oleva vihitty vesi, jolla kirkkoon tulijat
ja sieltä lähtijät itseään pirskoittavat. U. P.
Vihne, sukamainen muodostuma heinäkasvien
ulkohelpeiden kärjessä t. seljässä. K. L.
Viholainen ks. Nokkonen.
Viholaisrokko ks. N o k k o s k u u m e.
Vihreäkivi, vanha nimitys runsaasti tummia
mineraaleja sisä’täville vuorilajeille. kuten
diorii-teille, diabaaseille ja basalteille, etenkin silloin,
kun niissä 011 runsaasti kloriittia tai epidoottia,
joka tekee vuorilajin värin vihreäksi. Tällaiset
vuorilajit ovat alkuperäisestään enemmän tai
vähemmän muuttuneita eli metamorfisia.
P. E.
Vihreäliuske, liuskeinen vihreäkivi, ks. t.
Vihreäpeipponen (Ligurinus, Fringilla ja myös
Linota clilorisj, peipposlintujen heimoon kuuluva,
15-16 cm pitkä varpuslintu. Nokka on paksu,
vahva, päältä vähän kupera, sen reunat vähän
sisäänkääntyneet, sauma suora. Koiras on päältä
harmaanvihreä, yläperä kellanvihreä,- alta
vih-reänkeltainen, siipi- ja pyrstösulat mustahkot,
käsisulkien ja ulompien pyrstösulkien ulkoliöyty
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
