Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vihreä torstai ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1177
Vihreä torstai—Vihti
1178
Desmidiaceae-]e\>&. A ja B Cosmnriwm-lajfja,
edellinen jakautumassa, D Micrastcras.
roittuva; varsinivelissä sijaitsevat säteittäisesti
haarat (lehdet), jotka nekin voivat olla
haa-raisia. Lisääntyminen yleensä vain
suvullista (parveilusolutkin puuttuvat).
Kasviyksi-löt ovat joko 1- t. 2-kotisia. Muna- ja
siittiö-pesäkkeet, jotka sijaitsevat haarakiehkuroissa,
ovat rakenteeltaan hyvin monimutkaisia.
Muna-maisessa munapesäkkeessä (c) ympäröi munasolua
5 kierteisesti asettunutta solua, jotka pesäkkeen
latvalle synnyttävät n. s. latvuksen; pyöreän,
punertavan siittiöpesäkkeen (a) seinän
muodostaa 8 kilpimäistä solua, joiden sisäpinnalla lyhyt
patsa-smainen kahva kannattaa pieniä soluja ja
nämä rihmamaisia solurivejä, joiden soluissa
kussakin syntyy 1 kairakierteinen siittiö.
Näkinpartaisia, jotka tav. ovat omituisen
hajuisia, kasvaa meilläkin useita lajeja makeassa ja
murtovedessä, toisinaan (Chara) muodostaen
tiheitä ja laajoja vedenalaisia kasvustoja
muta-t. liejupohjalle.
Yhtymälevät (Conjugatce), jotka
varem-min on luettu v:iin l:iin kuuluviksi, yhdistävät
useat tutkijat nykyisin piikuoristen levien
(ks. Ruskolevät 2) y. m. kanssa erikoiseksi
Xygophyta (ks. t.) -kaareksi. Yhtymälevät
eroavat v:stä l:stä m. m. senkautta, että
parveilu-solut puuttuvat ja että suvullinen lisääntyminen
on yhtäläissiitosta erityisen ylitymiskanavan
välityksellä t. vierekkäin asettuneiden
leväyksi-löiden seiniin syntyneiden reikien kautta;
yhtymäitiö, joka syntyy joko yhtymiskanavaan
t. toiseen kopuloivista soluista, on
paksukuori-nen ja itää lepoajan jälkeen 1, 2 t. 4 uudeksi
yksilöksi. Ryhmän edustajat ovat aina
mikroskooppisen pieniä, joko 1-soluisia t. muodostavat
SptVnji/ra-lajeja. A:ssa on eri asteita yhtymisestä kahden
rihman solujen välillä nähtävissä. Z yhtymäitiöitä (samoin
kuvassa B. jossa yhtyminen tapahtuu saman rihman 2 solun
kesken). C tavnllinen kasvulliDen solu, rh nauhamainen
viherhiukkanen, p siinä olevia tärkkelysemiä, pyrenoideja,
k tuma.
haarattomia rihmoja; vain harvoin ne ovat
pallomaisina yhteiskuntina. Soluseinä, joka aina on
selluloosaa, ou monilla muodoilla (Desniidiacece)
kokoonpantu 2 kappaleesta, joiden liitekohta
muodostaa seinään poikittaisen vyön.
Lehtivihreä-hiukkaset ovat suuria, erimuotoisia.
Lisääntyminen jakautumalla on yleistä; jakoseinä syntyy
aina määrättyyn suuntaan. Yhtymäleviä kasvaa
vain suolattomassa ja murtovedessä. Niitä on
3 heimoa: M esotceniacece; Desmidiaceae, jonka
edustajat (hyvin yleisiä sukuja Penium,
Closte-rium, Staurastrum, Cosmarium, Euastrum,
Mi-(-rastervis, Desmidiura, useimmat varsinkin
suovesissä kasvavia) ovat 1-soluisia, keskeltä
kahteen samanlaiseen puoliskoon kuroutuneita,
muodoltaan hyvin vaihtelevia (lieriömäisiä, soikeita,
sukkulainaisia, puolikuumaisia, tähtimäisiä j. n. e.)
ja usein erittäin siroja, varsinkin ne, joilla on
kellumista helpottavia lisäkkeitä; Zygnematacece,
jotka ovat haarattomien rihmojen muodostamia
ja joiden värihiukkaset ovat nauhamaisia
(Spiro-gyra\\a kierteisesti asettuneita), tähtimäisiä t.
levymäisiä; nämä levät (Spirogyra, Zygnema,
Mougeotia) kasvavat usein suurina, irrallisina,
limaisina lauttoina järvien rannoilla, lammikoissa
ja vesihaudoissa. K. L.
Vihreä torstai tlat. dies viridium) ks. K i
i-rastorstai.
Vihreävarpunen (Chrysomitris [myös
Frin-gilla ja Acliantis] spinus), 12-13 cm pitkä
peip-poslintu. Nokka korkeuttaan pitempi, sivuilta
hyvin litistynyt, tyveltä melkein höyheuetön.
Suupielistä puuttuu tankeat sukakarvat. Koiras
tummanvihreä, pään sivut, kaula, rinta ja kaksi
juovaa siivillä kellanvihreät, päälaki, kurkku,
osittain siipi- ja pyrstösulat sekä juovat sivuilla
mustat. Alta harmaanvalkea. Naaras ja
poikaset harmaanvihreitä, tiheään tummatäpläisiä.
V:n levenemisalue käsittää koko Euroopan ja
Pohjois-Aasian aina Japaniin saakka. Suomessa
se pesii yleisenä maan etelä- ja keski-osissa, ja
harvalukuisena lähes Lapin rajoille saakka.
Pesä etupäässä kuusessa tai katajassa,
rakennettu kuivista kuusenoksista ja vuorattu sisältä
jäkälillä, hienoilla korsilla, karvoilla ja jouhilla.
Pesii tav. kahdesti vuodessa. Syö siemeniä ja
hyönteisiä. Luonteeltaan vilkas ja liikkuva.
Kauniin laulun ja värien vuoksi koirasta pidetään
paljon häkkilintuna. E. M-o.
Vihtahousu, paholaisesta käytetty nimitys.
Vihti (ruots. Vi ehti s). 1. Kunta,
Uudenmaan 1., Lohjan kihlak., Vihdin nimismiesp.;
kirkolle Nummelan asemalta 11 km, Ojakkalan
pysäkiltä 8 km, Otalammen asemalta 12 km.
Pinta-ala 518,5 km2, josta viljeltyä maata (1910)
11,518 ha (siinä luvussa luonnonniityt 1,541 ha).
Manttaalimäärä 81,5201, talonsavuja 165,
torpan-savuja 462 ja muita savuja 651 (1907). 9,002 as.
(1915); 1910 oli asukasmäärä (kirkonkirj.
mukaan) 8,743, joista läsnäolevia 8,724 (siinä
suomenkielisiä 8,410 ja ruotsinkielisiä 313). 1,767
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
1,014 :llä (1901). 1,268 hevosta, 6,022 nautaa
(1914). — Kansakouluja 15 (1917).
Länsi-Uuden-maan kansanopisto (avattu 1897). Tietopuolinen
karjanhoitokoulu. Seimelän tyttökasvatuslaitos.
Vuorelan kasvatuslaitos alaikäisille naispuolisille
lainrikkojille; Van joen kasvatuslaitos
pahan-kurisia poikia varten. Säästöpankki. Kunnan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
