Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1191
Viinihiiva—Viiniköynnös
1192
osaksi vapaana osaksi kali- t. kalkkisuoloina.
V. 011 kiteinen, veteen helposti liukeneva,
happa-menniakuiueu aine. Kuumennettaessa se muuttuu
paloviini- ja palorypälehapoiksi, ja hiiltyy
kara-mellinhajuiseksi lopuksi. Sitä valmistetaan
viini-kivestä (ks. t.). Sen suoloja nimitetään
tartraateiksi. Näistä ovat tärkeimmät
hapan kaliumsuola (ks. Viinikivi),
seignetti-suola (ks. t.)j oksennusviinikivi (ks. t.) ja
booraksiviinikivi. V:oa käytetään paljon
värjäyksessä peittana, lääkkeenä y. m.. 8. s.
Viinihiiva ks. Viini.
Viinijärvi, n. 20 km pitkä, luonnonihana,
saarekas järvi Liperin ja Polvijärven pitäjissä,
jiinnan kork. 84 m yi. merenp. V:n
etelärannalla sijaitsee Taipaleen kylä ja kreikk.-kat.
seurakunta kirkkoineen. V. laskee Taipaleen 1.
Koinperonjokea myöten Oriveden pohjoisosaan,
Ileposelkään. Höytiäinen laski ennen Viinijoen
kautta V:een. vrt. Höytiäinen. L. H-nen.
Viinikirva (Pliylloxera vastatrix),
viiniköynnöksellä elävä nivelkärsäinen hyönteinen, jolla
on hyvin monimutkainen kehitys
sukupolven-vuorotteluineen : Keväällä tavataan
viiniköynnöksen juuriin imeytyneinä pieniä, siivettömiä
naaraita, jotka osaksi ovat talvehtineet toukkina,
osaksi kuoriutuneet edellisenä syksynä
asetetuista munista. Jokainen naaras munii n. 30
hedelmöittämätöntä munaa, joista syntyvät,
suuresti emoa muistuttavat toukat kolmen viikon
kuluttua ovat täysikasvuisia ja laskevat munia.
Täten seuraa ilman hedelmöitystä sukupolvi
sukupolvea pitkin kesää. Yksi ainoa naaras voi
arvion mukaan vuodessa saada n. 25-30 miljoonaa
jälkeläistä. Syyspuolella syntyy kuitenkin
muutamista munista siivekkäitä naaraksia, jotka
tulevat maan alta esille ja lkskeutuvat lehdille tai
versoille. Nämäkin munivat hedelmöittämättömiä
munia ja levittävät lajia kasvista kasviin,
viinitarhasta viinitarhaan. Munat ovat kahta kokoa;
suuremmista syntyy naaraksia, pienemmistä
koi-raksia. Sukupuolieläimet ovat siivekkäitä, mutta
vailla imutorvea ja suuaukkoa. Ne kuolevatkin
pian parittelun ja munanlaskemisen jälkeen.
Kukin naaras asettaa vain yhden ainoan munan,
jonka tarkoituksena on turvata lajin
olemassaolo siinä tapauksessa, että epäedulliset
olosuhteet talven kuluessa hävittäisivät kaikki
talvehtivat siivettömät naarakset ja niiden toukat.
Talvimunasta kuoriutuu keväällä siivetön
naaras, josta kiertokulku uudestaan alkaa. —
V. synnyttää viiniköynnöksen juurien
hienoimpiin haaroihin paksuja äkämämuodostuksia, jotka
ovat kasville hyvin haitallisia, aikaansaaden sen
kuivumisen. Ameriikassa, josta v. alkuaan on
kotoisin, se kuitenkin on suhteellisen vaaraton,
sillä amer. viiniköynnös on kestävämpi sitä
vastaan ja sitäpaitsi hyönteisellä siellä on vähän
toisenlaiset elintavat kuin meidän
maanosassamme; mutta Euroopassa, jonne se n. */»
vuosisataa sitten pääsi leviämään, se on tehnyt
tavatonta tuhoa. V. 1863 se äkkiä alkoi vaivata
viiniköynnöksiä Englannissa; vähää myöhemmin
se jo oli levinnyt Ranskaan ja sittemmin
muuallekin Eurooppaan, missä viiniä viljeltiin,
kaikkialla tehden melkein puhdasta jälkeä. Monin
paikoin oli pakko pitkiksi ajoiksi luopua
kaikesta viininviljelyksestä. Monien kokeilujen
jälkeen varsinkin Etelä-Ranskassa, jonka tärkein
elinkeino jo oli tuhoutumassa, on vihdoin pulasta
selviydytty siten, että on ruvettu tuottamaan
tänne ameriikkalaisia, laadultaan huonoja, mutta
viinikirvaa vastaan kestäviä viiniköynnöksiä ja
oksittamaan niihin parempia eur. lajeja. Näin
on saatu aikaan köynnöksiä, joiden juuret hyvin
kestävät kirvojen hyökkäystä, mutta joiden
hedelmät ovat eur. lajien hyviä hsdelmiä. Ja
sellaisissakin seuduissa, joissa viininviljelys jo
oli kirvojen tähden tykkänään lakannut,
viljellään taas viiniä, tätä uutta menettelyä käyttäen,
yhtä runsaasti kuin ennen. U. Ss.
Viinikivi, tartarus, viinihapon hapan
kalium-suola, KC4H5Oe, kaliumbitartraatti, kasveissa
useasti esiintyvä aine, jota raakana esim.
kiteytyy rypälenesteestä viinin käydessä suuret
määrät. Puhdistetaan eri tavoin kiteyttämällä.
Nimenä on sillä silloin cremor tartari.
Valkoinen kiteinen jauhe, jota käytetään viinihapon
valmistamiseen, väriteollisuudessa, hopeoitaessa,
leivottaessa leivospulverina, lääkkeenä y. m.
Seignettisuolaa (ks. t.) saadaan v:eä ja soodaa
liuoksessa kuumentamalla. V:stä valmistetaan
myös oksennusviinikiveä (ks. t.). S. S.
Viinikivihappo ks. Viinihappo.
Viiniköynnös (Viiis), Ampelidacece-heimon
kasvisuku; pitkiä kiipeileviä pensaita, joilla on
leveät, tav.
sormihalkoi-set t. -jakoiset lehdet,
vastapäätä lehtiä
sijaitsevat kärhet (muodolleen
muuttuneita oksia),
pienet vihertävät, tertuissa
sijaitsevat kukat ja
suuret, mehukkaat,
pallomaiset t. soikeat marjat.
Useita lajeja etupäässä
pohjoisessa
sulitroopilli-sessa vyöhykkeessä, monet
niistä marjojensa
(viinirypäleet) takia viljeltyjä.
Tärkein on
tavallinen v. (V. vinifera), jolla
on kämmenen kokoiset,
sormijakoiset,
pitkäruo-tiset lehdet,
kellanvih-reät, hyvätuoksuiset kukat
ja soikeahkot t. pyöreät, vihreät, kellervät t.
punervat, suurissa kimpuissa sijaitsevat marjat.
Varsi tulee vapaasti kasvaessaan yli 10:kin m
pituiseksi ja tav. käsivarren paksuiseksi, mutta
voi kasvaa paljoakin paksummaksi; kuori on
harmaanruskeaa ja pitkinä kapeina sälöinä
irtaantuvaa. Kasvia, jonka kotimaa eräiden
tietojen mukaan on Kaukaasian seutu, toisten
mukaan koko alue Välimerenmaista ja
Etelä-Saksasta Kaukaasian itäpuolelle asti, on
ikivanhoista ajoista asti viljelty. Useat seikat
viittaavat siihen, että viljelys alkoi Kaspian- ja
Mustanmeren eteläpuolisissa tienoissa, siis
seemiläisen kulttuurin kehdossa, mistä se levisi etelään,
länteen ja itään. Vanhan ajan sivistyskansoilla
v. oli tärkeimpiä viljelyskasveja. Kreikkalaiset
otaksuivat Dionysoksen (Baechus) opettaneen
vii-ninviljelyksen; suuria juhlia he viettivät v:n
sadonkorjuunaikana. Rooman valtakunnassa v:n
viljelys levisi jopa siinä määrin, että siitä
maanviljelys kärsi, ja sentähden koetettiin taistella
sitä vastaan, vaikkakin turhaan. Ranskaan vii-
Viiniköynnös.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
