Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri
1198
Heikomman alkeissivistykseu omaavat kuuluvat
pääasiallisesti vanhempaan ikäluokkaan, sillä
luku- ja kirjoitustaitoisten prosentti oli 1910
10-15-vuotisten keskuudessa 96,rj,
40-50-vuotis-teu joukossa 80,84 sekä 60-vuotisten ja siitä yli
46,so. Yleisen sivistystason nousu on siis
voimakkaasti ilmennyt niin hyvin suomen- kuin
ruotsinkielisessä väestöryhmässä ja vieläpä
venäjänkielisessäkin. Huomattava on myös, että suomen- ja
ruotsinkielisten sivistystason välinen erilaisuus,
joka aikaisemmin oli sangen jyrkkä edellisten
vahingoksi, on voimakkaasti alkanut tasaantua.
Niinpä suomen- ja ruotsinkielisten 10 vuotta
vanhempien luku- ja kirjoitustaitoisten
suhteellisten lukujen eroavaisuus oli 1890 28,i %, mutta
1910 ll,i %. — Uskonnoltaan oli väestössä
1910: luterilaisia 42,398 (86,57 %), muita
protestantteja (etupäässä metodisteja) 118,
kreik.-katoli-sia 5,884 (12,01 %), room.-katolisia 310, Mooseksen
uskolaisia 212, muihin uskontokuntiin
kuuluvia 57. — Ulkomaiden alamaisia oli (1910) 5,228
(10,«7 %), joista useimmat (4.846) Venäjän
alamaisia.
Rakennus- ja asuntotila s to. V. 1910
oli itse kaupungissa lämmitettäviä rakennuksia
1,671 ja lämmittämättömiä 1,324, yhteensä 2,995.
Esikaupungeissa, joiden rakennukset
enimmäkseen ovat pieniä, oli edellisiä 4,236 ja
jälkimäisiä 3,894, yhteensä 8,130. Lämmitettäviä
huoneita oli kaupungissa 20,575, joista kiviseinäin
sisällä 12,653 ja puuseinäin sisällä 7,922, mutta
esikaupungeissa vain 14,257, joista kiviseinäin
sisällä ainoastaan 627. Esikaupungit ovat
ahtaammin asutuita. Lämmitettävistä rakennuksista oli
kaupungissa kivirakennuksia 538,
puurakennuksia 1,091 ja loput (42) sekä puusta että kivestä.
Esikaupungeissa oli 72 lämmitettävää kivi- ja
4,135 puurakennusta, loput (29) sekä puusta että
kivestä. Aikaisempien väestölaskujen mukaan
oli:
v. 1890 v. 1900
Taloja........... 697 2,302
Asuinrakennuksia...... 1.381 7.986
Ulkorakennuksia....... 1,580 3,726
Huoneita.......... 10,494 23,161
Numerot koskevat sekä kaupunkia että
esikaupunkeja, mutta lisäys ei ole niin suuri kuin
luvuista luulisi, sillä esikaupungit ovat eri tavoin
eri vuosina otetut mukaan. Jos lasketaan vain
kaupungin rajojen sisäpuolella olevat alueet,
niin taloj en lukumäärän lisäys 1890-1900 oli
7,6%, asuinrakennusten 13,s %, sekä huoneiden
44,j ’%. Vv. 1880-90 taas oli kasvuprosentti:
talojen lukumäärässä 6,4, asuinrakennusten 10,2 ja
huoneiden 34,2. V. on siis nopeasti kasvanut,
varsinkin 1890-1900. — Asutuista huoneistoista oli,
kaupunki ja esikaupungit yhteenluettuina, 1900
35,5 % 1-huoneisia, 38,j % 2-huoneisia, 10,8 %
3-huoneisia, 6,5 % 4-huoneisia, 4,i % 5-huoneisia
ja loput useampihuoneisia. Huoneistoista sijaitsi
l,i % kellarikerroksessa ja 5,2 %
vinttikerroksessa, mutta asuttuja huoneita oli
kellarikerroksessa 1,1 °/c ja vinttikerroksessa 2,« %. Ei täyttä
’/« (22,7 %) väestöstä asui 1-huoneen
huoneistoissa, siis paljon pienempi määrä kuin muissa
suuremmissa kaupungeissamme (Helsingissä
36,4%, Turussa 43,4’% ja Tampereella 31,»%);
2-huoneen huoneistoissa asui 34,5 % (Helsingissä
22,• o/0 ja Turussa 25,1 %) sekä 3-huoneen huo-
neistoissa 11,5%. Kellarikerroksessa asui 1,» %
ja vinttikerroksessa 3,s %; ensimäisessä
kerroksessa asuvain prosenttiluku oli 85,s, mikä määrä
on huomattavan vähäinen verrattuna vastaaviin
lukuihin Turussa (91,2) ja Tampereella (92,4),
mutta paljoa suurempi kuin Helsingissä (54,3).
O. J. B.
Asemakaava. Viipurin kaupunki on
syntynyt vanhan, kuuluisan linnansa turvissa.
Näin ollen kulkee linnan ja kaupungin kehitys
pitkän aikaa käsi kädessä. Linna perustettiin
Torgils Knuutinpojan ristiretken aikana 1293
Suomeuveden pohjassa olevalle saarelle (vrt. V i
i-purin linna). Kun asukkaat eivät enää
sopineet itse linnan saarelle, rupesivat he
muuttamaan sen vastapäätä olevalle vuoriselle
jyrkkä-kallioiselle niemelle. Tänne syntyi sitten
keskiajan V. Sen tärkein rakennus oli
kirkko, joka lienee ollut alkuansa kaupungin
länsiosassa olevalla verraten tasaisella
ranta-tasangolla; ensimäinen kirkko lienee ollut puusta,
mutta 1494 valmistui kivikirkko, sittemmin
niin monivaiheinen tuomiokirkko.
Raatihuone kohosi taas korkeimmalle kukkulalle,
siihen, missä meidän päivinämme Vahtitornin ja
Fresenkadut leikkaavat toisiansa. Pohjoiselle
rannalle syntyi fransiskaanien 1.
harmaiden-veljesten luostari ja vastakkaiselle
puolelle, kaupungin eteläisimpään nurkkaukseen,
meren rannan läheisyyteen, kohosi
dominikaanien 1. mustainveljesten luostari.
Jälkimäiselle luostarille alettiin 1481 rakentaa
kivikirkkoa, josta sitten muodostui mitä
tyypillisin keskiajan kirkko. Muutamia yksityisten
harmaasta kivestä rakennuttamia
kivirakennuksiakin oli olemassa ja jätteitä niistä on
vieläkin jäljellä, mutta suurimmaksi osaksi
rakennukset olivat puisia, turvekattoisia savupirttejä.
Tontteja ei tasoitettu, vaan rakennettiin mihin
paraiten sopi: toiset talot riippuivat kuin
linnunpesät kallionkielekkeillä, toiset olivat aivan
muurissa kiinni, väliin sen ulkopuolellakin, työntyen
rannalla joskus veden pinnankin yläpuolelle. On
näet huomattava, että näin syntyneen kaupungin
ympärille käskynhaltia Eerik Akselinpoika Tott
(1457-81) rakennutti muurit, joten hänestä
tuli ikäänkuin V:n toinen perustaja. Muurit
kulkivat poikki koko kallioisen kaupunginniemen
päättyen siihen, missä kaupungin alueen
ulkopuolella oleva autio tasanko alkoi; pohjoisessa,
etelässä ja lännessä ne noudattivat rantaa,
pohjoisessa niin, että aallot niitä huuhtoivat, muualla
vähän kauempana. Muureissa oli lukuisia
torneja: Lakamundintorni (nykyisen Thesleffin talon
kohdalla), Karjaportintorni, Andreaantorni (nyk.
Lagerspetzin talon kohdalla), Neuvostorni
(nykyinen maaseurakunnan kellotapuli),
Munkkiportin-torni, Pampalantorni etelässä, aivan raatihuoneen
alapuolella ja satamassa taas olivat
Haakonin-sekä Katapääportin tornit. — Keskiaikaisen V:n
kadut olivat mutkikkaita kujia ja sen taloilla
oli omat omituiset nimensä niinkuin „Haminala"
satamassa, ,,Katapää" niemimaan kärjessä,
»Kalliola", „Laskola", ,,Kondula" linnaa vastapäätä
j. n. e.
Kustaa Vaasan, Eerik XIV:n, Juhana III:n
ja Kaarle IX :n aikana linnoitettiin
kaupunki uudestaan, sillä keskiaikaiset
varustukset olivat rappeutuneet. Töiden suurenmoisuu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
