Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri
1202
Viipurin asemakartan selitys.
1. Pietari-Paavalin kirkko. 2. Kaupunkiseurakunnan kirkko.
3. Maaseurakunnan kirkko. 4. Kreik. tuomiokirkko. 5. Kreik.
Eliaan kirkko. 6. Kreik. Pietari-Paavalin kirkko. 7.
Roo-mal-katolinen kirkko. 8. Maistraatti, rahatoimikamari. 9.
Hovioikeus. 10. Presidentin talo. 11. Kuvernöörintalo. 12.
Lääninhallitus 13. Raastuvanoikeus. 14. Maalaiskunnan talo.
15. Ruots. lyseo. 16. Suom. klassillinen lyseo. 17. Suom.
lyseo. 18. Kaupungin kansakoulut. 19. Suom.
yhteiskoulu. 20. Uusi suom. yhteiskoulu. 21. Ruots tyttökoulu.
22. Suom. tyttökoulu. 23. Ven. reaalikoulu. 24. Ven.
tyttökoulu. 25. Ven. kansakoulu. 26. Kirjasto. 27. Viipurin
museo. 28. Tullikamari. 29. Lääninsairaala. 30.
Kunnal-lissairaala. 31. Kaupungin lapsenpäästölaitos. 32
Kauppahalli. 33. Pääposti konttori. 34. Postihaarakonttorit. 35.
desta saamme käsityksen, kun mainitsemme, että
esim. 30 vuoden kuluessa käytettiin
linnoitustöihin 615,000 päivätyötä. Linna korjattiin ja
pantiin kuntoon, m. m. Olavin torni sai 1561-64
sen muodon, joka sillä on vieläkin (vrt. V i
i-purin linna).’ Manttelimuuri muutettiin
kivivalliksi muurin kulmauksiin laitettuine
pyö-reine tahi monikulmaisine ulkovarustuksineen.
Manttelimuurin tornit — Uusi torni, Valititorni
ja Paratiisitorni — joko revittiin kokonaan tahi
alennettiin tuntuvasti. Linnan ja kaupungin
yhteys kävi vähemmän kiinteäksi, ollen enää vain
sotilaallista tai hallinnollista laatua. Kaupungin
muurit rakennettiin uudestaan; esim.
Munkki-portti ja Karjaportti varustettiin mahtavilla
pyö-reillä torneilla, joista jälkimäinen, n. s. Pyöreä
torni on vieläkin jäljellä Viipurin
huomattavana nähtävyytenä. Samalla laajennettiin
muureja, sillä kaupungin alue oli käynyt ahtaaksi,
kun ei maata osattu käyttää hyväksi. Siinä,
missä oli sopivaa maata, tungettiin 73 taloa
alalle, johon ei nyt sovi kuin vähän yli
parikymmentä; välillä taas saattoi olla autioita aloja,
kaalimaita ja humalaviljelyksiä. Senpävuoksi
pyrittiin muurien ulkopuolelle; täten syntyi
1500-luvulla jo Pantsar lahden ja
Siikaniemen pienet esikaupungit. Jotta tästä tulisi
loppu, päätettiin muureja laajentaa niin paljon,
että niiden sisäpuolelle sopisivat kaikki asukkaat.
Täten syntyi „Uusi linnoitus", jota
kaupunginosana sanottiin ,,V a 11 i k s i", käsittäen ne
seudut, niissä nyt sijaitsevat kreik.-kat. ja
saksalainen kirkko, hovioikeuden talo ja Paraatikenttä.
Esikaupungit piti revittämän, mutta käskyistä ja
uudesta kaupunginosasta huolimatta pyrittiin yhä
muurien ulkopuolelle. Eerik XIV :n
suunnitelman mukaan piti Siikaniemikin sulkea uusien
varustusten piiriin; yritys oli liian laaja
toteutettavaksi, mutta sensijaan rakennettiin
Siikaniemelle eri varustuksia, joihin v:een 1580 oli
käytetty noin 68,000 päivätyötä. — Yleiset
rakennukset olivat samat kuin ennenkirt, mutta
raatihuone muutettiin torille, jokseenkin nyk. museon
kohdalle ja kirkot pääsivät Kustaa Vaasan
reduktsionin vuoksi pahasti rappeutumaan.
Luos-tarirakennukset olivat myös aivan hoidotta;
niitä käytettiin milloin jyväaittoina milloin
hevostalleina. — Yksityisiä houkuteltiin tulli- ja
verovapaudella rakentamaan kivirakennuksia;
niinpä kohosi 1611 Vesiportinkadun ja
Alavalli-kadun kulmaukseen kivitalo, joka vielä on
jäljellä. — Satama taas sijaitsi Haakonin ja
Kata-pään porttien edustalla; sinne saavumme, jos
kuljemme nyk. Keisarinkatua n:o 8:ssa olevan
vanhan kivitalon ohi ja sitten käännymme
oikealle.
Paloasema. 36 Poliisilaitos. 37. Sähkölaitos. 38.
Kaasu-tehdas. 39 Hotellit. 40. Suomen pankki. 41.
Pohjoismaiden osakepankki. 42. Yhdyspankki. 43.
Kansallis-osake-pankki. 44 Suomen kauppapankki.
I. Viipurin esikaupunki. II. Saunalahden esikaupunki. III.
Likolammen esikaupunki. IV. Sorvalin esikaupunki. V.
Hiekan esikaupunki. VI. Paulovskm esikaupunki. VII.
Pikiruukki. VIII. P. Anna. IX. Ent. linnoitus. X.
Salakka-lahti. XI. Repola. XII. Papula XIII. Anina. XIV.
Pant-sarlahti. XV. Karjalan esikaupunki. XVI. Rosuvoin
esikaupunki. XVII. Kelkkalan esikaupunki. XVIII. Tiiliruukin
esikaupunki. XIX. Kolikkoinmäen esikaupunki. XX.
Kan-gasrannan esikaupunki. XXI. Havi.
Tähän asti oli V. ollut Suomen lujin
varustus ja koko Ruotsin valtakunnankin
mahtavim-pia linnoituksia, mikä seikka oli voimakkaasti
vaikuttanut sen asemakaavan kehitykseen. Mutta
kun Stolbovan rauhassa 1617 valtakunnan raja
siirrettiin kauaksi itään, kadotti se
rajalinnoi-tuksen luonteen. Niinpä pääsivätkin linna ja
muurit rappeutumaan eikä uusia varustuksia
rakennettu: linnassa oli varustusväkenä -—
24 miestä ja korpraali, Karjaportintorni
vankilana, Raatihuoneentorni luostarikirkon
kellotapulina, Andreaantorni kokonaan rappiolla
j n. e. Mutta muurien sisäpuolella tapahtui
tärkeitä muutoksia: V. sai ensitnäisen
varsinaisen asemakaavansa. Kaksi suurta
tulipaloa, vv. 1627 ja 1628, hävitti näet melkein
koko kaupungin ja porvarit aikoivat ruveta
rakentamaan kaupunkiaan entiseen tapaan ilman
mitään järjestystä. Mutta silloin tuli Pietari
Brahe kaupunkiin hämmästyen sen ahtautta,
sekasortoista rakennustapaa ja likaisuutta. Hänen
toimestaan ryhdyttiin tärkeisiin
järjestelytoimenpiteisiin, huolimatta vaikeuksista ja porvariston
vastarinnasta. Toimenpiteen välttämättömyyden
todisti kouraantuntuvasti v:n 1652 uusi tulipalo,
jolloin paloi 300 taloa. V. 1638 alettiin uutta
asemakaavaa toteuttaa ja 1650-luvulla se oli
pääpiirteissään valmiina. Kaupunki jaettiin mikäli
mahdollista säännöllisiin neliöihin neljän suoran
luoteesta kaakkoon kulkevan kadun avulla, joista
pisimmäksi ja vähitellen myös tärkeimmäksi tuli
Kuningattarenkatu, nyk. Ivatariinankatu. Näitä
leikkasi kohtisuorasti 5 poikkikatua (Piispan-,
Vesiporiin-, Uudenportin-, Harmaidenveljesten- ja
Mustienveljestenkat.u). — Uusia komeita
kivirakennuksia kohosi vähitellen suuri joukko, niin
että keskiajan ja 1500-luvun Viipuri muutti
kokonaan muotoaan kehittyen olosuhteisiin
nähden liyvin järjestetyksi ja rakennetuksi
kaupungiksi. Rakennettiinpa aivan pieniäkin
kivitaloja, jotka sisälsivät vain tuvan ja pari pientä
kamaria. — Tuomiokirkko oli 1627 palanut
niin pahasti, että ruumiitkin kirkon lattian
alla olivat joutuneet tulen valtaan, mutta
senjälkeen se pantiin täydellisesti kuntoon;
1600-luku onkin sen loistoaika. Uusi raatihuone
(nyk. museo) kohosi monikymmenvuotisten
rakennuspuuhien jälkeen, Luostarikirkkoa
korjailtiin j. n. e. — Järjestely ei kuitenkaan
ulottunut Uuden linnoituksen, ,,Vallin" alueelle, joka
oli suurimmaksi osaksi täynnä kurjia
hökke-leitä. Ulkopuolelle uudistusten jäi myös
Pantsar-lahden esikaupunki mökkeineen ja kaalimaineen.
Siikaniemen esikaupunkia, jossa 1638 oli 275
taloa, myös järjestettiin; se muistutti jonkun
verran siistiä huvilakaupunkia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
