Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri
1206
Itämaisen sodan jälkeen ymmärsi Venäjän
hallitus, ettei V. uudenaikaisena linnoituksena
paljoakaan enää merkinnyt, ja niinpä se 1859
määräsi, että V:n linnoituksesta oli säilytettävä vain
Pyhä Anua ja Linna sekä se osa muuria, joka
on meren rannalla Pantsarlaliden ja Uudenportin
bastionin välillä; muut vallit ja muurit oli
jätettävä kaupungille sen revittäviksi. Nämä olivat
määräyksiä, joiden merkitys oli V:lle
käänteentekevää laatua. V. 1860 alettiinkin sitten repiä
Eerik XIV:n ja Juhana III:n aikaisia
muureja; paljon paljastui tällöin vanhaa,
maanalaista Viipuria. Nyt voitiin laatia uusi
asemakaava (1861). Siinä oli ensinkin
300 jalan levyinen puisto (alettiin istuttaa
1862), joka jakoi uuden alueen kahteen osaan, ja
sen sivuitse kulki uusi valtakatu, T o r k k
e-I i n k a t u, jota ruvettiin raivaamaan ja
kiveämään 1871. — Katariinankatu pitennettiin aina
Kolikkoinmäelle asti ja rakennettiin uusi leveä
valtakatu, Aleksanterinkatu.
Pyöreäntor-nin edustalle luotiin tori. Sitten järjestettiin
uusia kaupunginosia: Salakkalahti,
Repola, Pantsarlahti, Anina ja Papula.
Pietarin esikaupunkiakin, joka oli otettu mukaan
uuteen asemakaavaan, järjesteltiin. Kaikkiaan
tuotti v:n 1861 asemakaava kaupungille 340 uutta
tonttia. Vilkas rakennuskausi alkoikin; esim.
1861-65 rakennettiin keskimäärin vuodessa 20
puu-ja 5 kivitaloa. V. 1875 oli kaupungissa jo 250
kivi- ja 2,300 puutaloa.
Tämän jälkeen on, kaupungin ja esikaupunkien
jatkuvasti kasvaessa, syntynyt useita uusia
yleisiä rakennuksia. Vanhassa kaupungissa
rakennettiin rappeutunut 1600-luvun vanha raatihuone
museoksi (1895-96). Entisen „Vallin" alueelle
kohosi suom. seurakunnan kirkko (1891-93),
molemmat kansakoulut (vanhempi v :lta
1872, uudempi, fasadi esplanadille päin 1884-86),
kuvernöörintalo (1890-91),
lääninhallitus (1895), klassillinen suom. lyseo (1890),
suom. reaalilyseo (1895-98), ven. koulut
(1883-86), Aninaan suuret
sairaalarakennukset j. n. e.
Nyk. V. on jaettu kymmeneen kaupunginosaan:
Viipurin esikaupunki, Saunalahti,
Pyhä Anna, Ent. linnoitus,
Salakkalahti, Repola, Pantsarlahti,
Anina, Papula ja Havi. Sitä
rakennettaessa seurataan v:n 1861 tonttikirjaa ja
karttaa, R. A. Savönin tonttikarttaa vv:lta 1876-78
ja J. Fröjdlundin 1892 suunnittelemaa
kiinto-pisteverkkoa. — Ent. linnoituksessa ja Viipurin
esikaupungissa on kuitenkin pääasiassa
noudatettu v: n 1823 tonttikarttaa.
Ent. linnoitukseen kuuluu, paitsi
linnaa, alue, joka rajoittuu Etelä- ja
Pohjoissata-miin sekä Torkkelin-, Vaasan- ja Tehdaskatuihin.
Pääkadut äskenmainittujen lisäksi: Karjaportin-,
Katariinan-, Vahtitornin- ja Keisarinkadut,
joitten suunta on luoteesta kaakkoon, ja joukko
pienempiä, ahtaita, jyrkkiä poikkikatuja (joilla
hauskat keskiaikaiset nimityksensä: Mustain- ja
Harmaidenveljesten- y. m. kadut) leveän ja
vilkasliikkeisen Aleksanterinkadun suunnassa.
Ääri-mäisinä satamain puolella kulkevat Pohjois- ja
Etelävallikadut. Katuleveys vanhimmassa osassa
vain 8-10 m. Korttelit erisuuruisia,
vinofculmai-sia. ahtaista mutkikkaista tonttimaista kokoon-
pantuja. Rakennukset parhaasta päästä
kaksikerroksisia, muutamaa suurempaa kivitaloa
lukuunottamatta. -— Kaupungin painopisteen siirryttyä
vuosi vuodelta yhä enemmän itään päin on ,,Vanha
kaupunki" osittain kadottanut muinaisen
merkityksensä liikekeskuksena, jääden pääasiassa
asuntotarvetta palvelemaan ja pysyen yhä
edelleenkin virastokaupunginosana. Toreista
mainittakoon Linnansillan päässä aukeava Vanha
raatihuoneentori, jossa päävahti ja Torgils
Knuutin-pojan patsas (pronssikuva Ville Vallgrenin,
jalusta ja ympäryskaide K. Härd af
Seger-stadin), Paraatikenttä, sotilasten
harjoittelupaikka ruots.-saks. kirkon edustalla, Uusi
raatihuoneentori aivan sen lähettyvillä sekä
Kauppatori maalaistuotteitten kauppaa varten likempänä
Pohjoissatamaa. Vaasankadun varrella on
2 urheilukenttää. Kaupungin puisto — maamme
suurimpia —, hyvinhoidettu Kirkkopuisto, jossa
Mikael Agricolan muistopatsas (Emil Wikström),
useita kouluja, 3 suurta kirkkorakennusta j. n. e.
sijaitsee tässä kaupunginosassa. — V. 1915
tehdyn suunnitelman (arkkitehti B. Jung) mukaan,
jota ei vielä ole virallisesti vahvistettu, tulee
Etelävallien puoleisten korttelien asemakaava
muutetuksi ja uusia satamasta johtavia liikekatuja
rakennettavaksi. Pantsarlahden sarvivarustukselle
on ajateltu jotakin yleistä rakennusta ja
Aleksanterinkadun päähän uutta tulli- ja pakkahuonetta.
— Salakkalahti samannimisen lahden ja
kaup. puiston välillä käsittää vain 3 korttelia,
joissa kussakin 6 suurehkoa tonttia. Maaperä
tasaista, pohja huononpuoleista. Nykyisen
Viipurin liike-elämän keskus. Useita pankkeja. —
Repola rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa
Suomen valtion rautatiealueeseen, kaakossa Aninan
kaup.-osaan, lounaassa ent. linnoitukseen ja
Pantsarlahden kaup.-osaan, rajana Torkkelinkatu,
ja luoteessa Aleksanterinkatuun, joka sen erottaa
Salakkalahdesta. Pääkadut, molempia
äskenmaini-tuita lukuunottamatta: Maunun- ja Brahenkadut,
vilkasliikkeinen Repolankatu ja tärkeä
Pietarinkatu, joka yhdistää osan eteläisiä esikaupunkeja
kaupungin keskustaan. Kaksi huomattavampaa
toria, nim. Punaisenlähteentori heinä-, rihkama
y. m. kauppaa varten — täällä pidetään myös
markkinat — ja Rautatientori alueen
pohjoiskulmalla. Muita avoimia paikkoja: Myllymäki ja
Kolmikulman puistikko. Maaperä suurelta
osaltaan huononpuoleista — entistä täytettyä
lahdenpohjaa. Tästä aiheutuvat epäkohdat tuntuvat
tulvan aikana erinäisissä osissa Aleksanterin- ja
Maununkatu ja. — Huomattavia rakennuksia:
rautatienasema, Eliaankirkko, 3 suurta koulua
j. n. e. — Pantsarlahden kaupunginosaa
rajoittaa koillisessa Torkkelinkatu, kaakossa
patterialue, lounaassa Viipurinlahti ja
luoteessa Vaasankatu. Katuja on runsaasti,
useimmat varsin vähäpätöisiä. Tärkeimmät, paitsi
edellä mainittuja, Katariinan-, Brahen- ja
Sammonkadut sekä istutuksilla varustettu
Kullervonkatu. Maaperä täälläkin suurelta osaltaan
huonoa — entistä suomaata. Rakennukset
enimmäkseen puusta. Puistoja 2: Pantsarlahden- ja
Kullervonpuistot. Rannemmalle on suunniteltu
uusi yhdenperheen asuntoja ja varastoja
käsittävä alue, joka toistaiseksi on vahvistamatta. —
Aninan kaupunginosa on rautatiealueen,
patte-reitten, Torkkelin-, Kullervon- ja Arvidinkatujen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
