- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1209-1210

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-205

Viipuri

1209

julkisivuilleen. Sen tyyliä voisimme nimittää
romanttisoiduksi renesanssiksi. Kauniissa
rakennuksessa Rautatienkadun 3 (Grahn, Hedman,
Wasastjerna, 1901) liavaitaan pohjoismaisen
renesanssin vaikutusta. „Domus" (1904)
Kata-riinankadun varrella ja kauppahalli (molemmat
K. Härd af Segerstadin piirtämät), B.
Lager-crantzin vanhempi rakennus Vaasankadulla
(I. Aminoff) sekä o. y. Arina
Punaisenlähteen-torin varrella (1904), o. y. Otso (1905) ja Häkli,
Lallukka ja Kumpp. o. y:n rakennus (1905),
kaikki kolme Allan Schulmanin toimistosta
lähteneitä. Tyypillisimpänä kuvastuu uusi suunta
(romantiikka) viimemainitussa rakennuksessa,
jonka punaisesta graniitista tehdyissä
julkisivuissa akkunajako on kauttaaltaan
epäsymmetrinen ja koristelu vapaa renesanssin
kaavamaisuudesta. Pääsisäänkäytävää ja aitapylväitä
koristavat graniittiset ihmisolennot (Emil
Halosen veistämät).

Vv. 1905-10 vallitsee vilkkain rakennuskausi
kaupungin historiassa. Silloin syntyvät suuret
osuustalot Papulassa j. n. e. Sen ajan
huomattavimmista rakennuksista mainittakoon ent.
Pietisen talo (valin. 1907) Kolmikulman puistikon
laidassa. Pintakäsittelyyn on siinä käytetty
pääasiallisesti rappausta. Alakerran pilarit
samoinkuin niitten päätteet — koristeelliset
ihmisnaa-mat — ja leijonanpäillä päätetty porttaali ovat
graniittia (suunnitelleet: A. Lindgren fasadit,
Jung & Bomanson pohjat). Suurella tyyliaistilla
on käsitelty niin ulkoa kuin sisää Hackman
&. Co:u pienehkö liike- ja asuintalo (1908,
Gyl-dön & Ullberg). Rikasmuotoiset julkisivut ovat
kauttaaltaan punertavaa graniittia. Jokseenkin
samanaikaisia ovat Thesleffien
vuolukiviraken-nukset Pohjoisvallikadulla (n:o 21 C. A. Gyldönin
ja n:o 19 W. Thome & Thesleffin suunnittelema),
Sergejeffin Poikain liike- ja asuintalo (P. Uotila)
sekä Tennishalli (U. Ullberg). — Hieman
myöhemmältä ajalta ovat peräisin Yhdyspankin
uutisrakennus (1911, U. Ullberg), jonka
sisään-käytävää graniittiset, köynnöstä kantavat
poikaset (Ililda Flodin-Rissanen) kaunistavat, sekä
rautatieasema (1913, H. Gesellius ja E.
Saarinen). Kauttaaltaan punaisesta graniitista
rakennettuine, mahtavine kaaripäätyineen ja
sisäänkäytäviä rajoittavine „ulosvetoineen" on se
parhainta, mitä rakennustaiteemme toistaiseksi
on pystynyt aikaansaamaan. —
Tiiliarkkiteh-tuuri on sangen vähässä määrässä edustettuna.
Muutamia tehtaita ja varastomakasiineja
lukuunottamatta mainittakoon aikaisemmalta ajalta
uusi suomalainen kirkko, Viipurin yhteiskoulu
(L. Ikonen) ja Aleksanterinkadun
kaunissuhtai-nen kasarmirakennus. Myöhempiä ovat: Suomen
pankki (1910, G. Nyström), voimakaspiirteinen,
italialaisia palazzoja muistuttava „Eden" (1913,
C. A. Gyldön) ja Kiinteistö o. y. Karjalan
uutisrakennus (1915, Uno Ullberg), jossa tiiliaineen
lisänä on käytetty graniittia y. m. Vanhempi
osa, joka valmistui 1912, on kauttaaltaan
luonnonkiveä. Siinä sijaitsee Kauppapankki, jonka
sisäänkäytävää graniittiset naisolennot (Felix
Nylundin tekoa) koristavat. —r Suuremmista
rakennuksista mainittakoon vielä Massisen talo
(1911 ja 1914, P. Uotila ja V. *einänen), uusi
postitalo (1914, J. Ahrenberg) ja Revonhännän
makasiinit (1915, G. G. Fraser). — Viimeaikai-

sissa V:n rakennuksissa on murroskausi
(romantiikka) yleensä jo voitettu kanta.

O. J. B. & J. V-dt.

Satamat. Uuraan ulkosatama, n.
12 km kaupungista. Laiturien pituus n. 4,400 m;
ne ovat pääasiallisesti yksityisille kuuluvia. Veden
syvyys laiturien vieressä 2,s-7 m, aikomus
syventää se kauttaaltaan 6-7 m :ksi. Väylä mereltä
Uuraaseen 5,s ra syvä ja ulkoredin syvyys 7 m.
Satama-alueeseen kuuluu paitsi Uuraan salmea,
joka ou Uuraan ja Ravansaaren välissä, useita
kaupungin omistamia tai sille vuokrattuja saaria
sekä muutamia yksityisten alueita.
Pääasiallisesti puutavarain ulosvientisataina, joten siellä
on suuria lastauspaikkoja. Itse kaupungissa ou
kaksi satamaa: Eteläsatama: laiturien
pituus 1,032 m, josta määrästä rannikkolaivoja
varten 126 m ja suurempia aluksia varten 906 m.
Kun satamassa olevat vallit ostettiin Venäjän
valtiolta 1912 n. l,o milj. mk :11a, niin
ryhdyttiin suurenmoisiin rakennusyrityksiin uutta
satamaa varten. Ennen sotaa laadittu
kustannusarvio nousi n. 4,6 milj :aan mk:aan ja töitä on
jatkettu sodan aikanakin. Uutta laituria alettiin
rakentaa 1912 ja on sitä valmiina 486 m. Veden
syvyys vanhan laiturin edustalla 4,5 m ja uuden
laiturin luona 7 m. Väylä Uuraasta 4,5 m syvä,
aikomus ruopata se 6-7 m:n syvyiseksi.
Eteläsatama on etupäässä tuontisatama. —
Pohjois-satama ulottuu Turunsillalta Salakkalahden
pohjukkaan asti. Turunsillassa on valtion
omistama kääntösilta. Satama käsittää paitsi
rantalaitureita Revonhännän ja Kirkkoniemen
pistolaiturit. Laiturien pituus 2,332 m ja vedensyvyys
n. 3,5 m. Pohjoissatamaa käyttää hyväkseen
etupäässä Saimaan kanavalta tuleva liikenne. —
Sekä Etelä- että Pohjoissatama ovat satamaradan
kautta rautatieliikenteen yhteydessä.

Kirkot. Suomalaisen seurakunnan kirkko
Kirkkopuistossa Katariinankadun varrella.
Rakennettu tiilestä 1892-93 arkkitehti Edv. Dippelin
tekemäiu piirustusten mukaan. Vihitty 1893.
Sijaa 1,800 hengelle; kustannusarvion mukaan
piti kirkon maksaa 440,000 mk., mutta se on
jälkeenpäin tarvittavien korjausten vuoksi tullut
paljon kalliimmaksi. Urut, 45-äänikertaiset,
J. A. Zachariassenin tekemät, saatiin 1895. Suuri
alttaritaulu, Pekka Halosen maalaama ja esittävä
Kristuksen ottamista ristiltä, asetettiin
paikoilleen 1915. — Ruots. ja saks. seurakunnan
yhteinen kirkko, n. s. Pietari-Paavalin kirkko
Kaupunginpuistossa Paraatikentän laidassa. Rak.
1793-99, vihitty 1799. Laajemmasti korjattu ja
varustettu uudella sakaristolla 1908. Alunpitäiu
lämmitettävä. Kirkon vanhat urut,
21-ääni-kertaiset, tehnyt W. Meyer Hannoverissa 1839,
myytiin 1895; uudet 25-äänikertaiset urut,
tehnyt J. A. Zacliariassen, saatiin 1898.
Alttaritaulun asemasta on ristiinnaulitun Vapahtajan
maalattu veistokuva pystytetty alttarin
yläpuolelle kuorikoristuksen keskelle, joka on
rakennettu Ludvig XIV:n ajan tyyliin. —
Maaseurakunnan kirkko Keisarin- ja Juusteninkadun
risteyksessä. Alkuaan vanha keskiaikainen
luostarikirkko, joka monien vaiheiden jälkeen pantiin
nykyiseen kuntoonsa 1828-33 ja jota viimeksi
korjattiin 1903. Urut, 27-äänikertaiset, tehnyt
J. A. Zachariassen 1887. Alttaritaulu,
Kristuksen ylösnouseminen kuolleista, on porvoolaisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:19 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0629.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free