Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri
1221
punkioikeuksiakaau ei pikku yhteiskunnalla
oikeastaan ollut, ennenkuin Eerik Pommerilainen
ne sille antoi elok. 19 p. 1 403. Mutta jo
tätä ennen kehittyi keskiaikainen
saksalaismallinen hallintolaitos ja oikeudenkäyttö
porniestarei-neen, joiden luku vaihteli 2-4, sekä
raatimiehi-neen. Kaikesta huolimatta oli linnanisännillä
suuri valta, joka usein saattoi muuttua
mielivallaksikin. — Kaksine kirkkoineen ja
luostarei-neen V. oli myös room.-katolisen uskonnon ja
sivistyksen kaukaisin tyyssija. — Mahtavan
Hansan ja saksalaisuuden valta rupesi
kuitenkin lopulta tuntumaan pakkopaidalta ja
ehkäisemään kotimaisen porvariston kehitystä. Kustaa
Vaasan aikana vapautuikin sitten V., niinkuin
koko valtakunta, Hansan vallasta.
Saksalaisuuden viimeinen edustaja Hoijan kreivi joutui 1534
tappiolle vehkeillessään Kustaa Vaasaa vastaan,
ja V. liitettiin tämän jälkeen kiinteämmin
muuhun valtakuntaan. Linnanisännät tulivat olemaan
kuninkaan virkamiehiä, eivät enää pikku
hallitsijoita.
Vuodet 1535-1617, s. o. Kustaa Vaasan ajoista
Stolbovan rauhaan muodostavat murrosajan,
jolla on tällaisen aikakauden tavalliset
tuntomerkit. Tämä esiintyy ensinkin kaupan alalla.
Kun ennen porvarit itse olivat purjehtineet
vain Tallinnaan tahi korkeintaan yleensä
Itämerellä, piti heidän nyt mennä Kustaa Vaasan
vaatimuksesta Saksaan, Hollantiin ja Englantiin.
Muutamat kykenivätkin rakentamaan itselleen
tarpeellisia laivoja, mutta monia estivät
pääomien, luoton ja kokemuksen puute. Täytyi
tällöin turvata vieläkin saksalaisiin; kaupunkiin
asettunut saks. kauppias voi oikein virallisesti
ottaa kotimaisia nuoria miehiä oppiin
tutustuttaakseen heitä kauppataidon salaisuuksiin. Mutta
saksalaisilta vaadittiin nyt, että he pysyvästi
jäisivät kaupunkiin ja alistuisivat sen
porvareiksi. Oli vuosia, jolloin kauppa oli kokonaan
lamassa, mutta toisinaan taas satoja venäläisiä
kauppiaita saapui kaupunkiin ja kokonainen
saks. laivasto ankkuroi satamassa. Esim. 1558
nousi vienti 451,000 silloiseen markkaan, mikä
oli olosuhteisiin katsoen tavaton summa.
Kauppatiet olivat samat kuin ennenkin; kuitenkin alkoi
Vuoksen reitti jäädä syrjään ja sensijaan
Juus-tilan, kautta Saimaalle johtava tie tulla yhä
tärkeämmäksi. V. alkoi siis saksalaisesta
välityspaikasta muuttua kotimaiseksi tapulikaupungiksi.
Vientitavaroina kala ja turkikset alkoivat vähetä
(esim. turkikset ja vuodat 57,520 ja 13,830
kphsta 3,825 ja 5,550 kpl reen). Poikkeuksia
kyllä sattui: 1605 vietiin esim. 70,820
turkisnahkaa. Tervan merkitys sitä vastoin kasvoi,
sen vienti teki jo 1600-luvun alussa 6,000-7,000
tynnyriä, samoin oli voin laita (noin 400
tynnyriä vuodessa). Tärkein tuontitavara oli tietysti
suola (noin 6,220 tynn. vuodessa), sitten
kankaat j. n. e. Kaupan mukana muuttui
porvaristokin, sillä kotimainen aines tuli yhä
tärkeämmäksi, erittäinkin suomalainen.
Lukuisim-mat olivat suomalaiset olleet jo keskiajalla,
mutta nyt he kohosivat myös varallisuudessa ja
arvossa niin, että saamme mennä aina
nykyaikaan löytääksemme vertauskohtia. Samoin oli
ruotsalainen aines huomattava, joskohta
vähälukuisempi. Saksalaisia vakinaisia porvareita oli
vähän, mutta ne sitä mahtavampia. Aikakauden
lopussa oli porvariluetteloissa noin 50
suomalaista sukunimeä ja 30 ruotsalaista, joiden
viimeksimainittujen omistajista moni tietysti voi
olla puhdas suomalainen. Asukasluku lienee
aikakauden lopulla ollut 1,600-1,800 henkeä, niistä
porvarioikeuksilla varustettuja 160, käsityöläisiä
noin 60-70. — Murroskausi näyttäytyy
kirkollisellakin alalla; uskonpuhdistus tuli maahan
taistellen katolisuuden kanssa ja kirkko köyhtyi
reduktsionin kautta pahasti. V:nkin kirkot
rappeutuivat perinpohjin, mutta kuitenkin tuli V.
tällä aikakaudella piispanistuimeksi,
jota jo keskiajalla oli suunniteltu. Oman
kaupungin mies Paavali Juusten tuli ensimäiseksi
piispaksi (1554), mutta 1578 jäi V. taas ilman
piispaa, mihin olivat syynä Juhana III:n
katolismieliset harrastukset; näin ollen ei
tuomiokapituliakaan ehditty kunnolla järjestää.
Kaupungin seurakuntien lukumäärä kasvoi, sillä
erityinen pappi asetettiin ,,Uuteen linnoitukseen"
ja Siikaniemen esikaupunki muodostui omaksi
seurakunnaksi. Keskiajalta periytynyt koulukin
lienee jatkanut toimintaansa. — Tämän ajan
valtiollisista tapahtumista huomattakoon, että V.
joutui ottamaan osaa Kaarle herttuan ja
Sigis-mundin väliseen taisteluun. Kaarle herttua
saapui itse 1599 piirittämään kaupunkia ja
Sigis-mundin puoluelaiset eivät kyenneet 1,400
miehellään puolustamaan laajoja varustuksia. Lisäksi
aukaisivat porvarit herttualle „Vesiportin", s. o.
kai uuden linnoituksen merenpuoleisen portin.
Nyt seurasi ankaria verituomioita: aatelisia
mestattiin „Munkkilähteen" luona ja päät naulittiin
Karjaportin yläpuolelle. — Viipurin
suurenmoisista uusista muureista on toisaalla kerrottu; ne
pelastivat kaupungin, kun venäläiset vuosina
1555, 1556, 1572 sekä 1592 yrittivät kaupunkia
piirittää. V. 1592 lienee koko venäläisjoukko
surkeasti hukkunut Revonhännän edustalla
jäihin. Vuosien 1609-17 Venäjän sota ei koskenut
itse kaupunkia, mutta majoitusten ja kaupan
häiriytymisen vuoksi se sai paljon kärsiä. —
Hallinto kehittyi yhä itsenäisemmälle kannalle,
sillä aikakauden lopulla menettivät linnan
komentajat jätteetkin itsenäisyydestään. Kuuluisin käs-»
kynhaltia Klaus Kristerinpoika Horn, kaupan
suuri edistäjä, toimi aikakauden alkupuolella
(1556-59).
Tuli sitten 1617 Stolbovan rauha, tapahtuma,
jolla V:n historiassa on mitä tärkein merkitys,
sillä kaupunki muuttui nyt rajalinnoituksesta
verraten kaukana rajalta sijaitsevaksi
kauppakaupungiksi, samalla kuin Itämerestä tuli
valtakunnan rauhoitettu sisämeri. Kaupan alalla taas
voimakas merkantilismi vaikutti milloin
edullisesti milloin haitallisesti taloudelliseen
kehitykseen. Joka tapauksessa on seuraava
aikakausi, joka kestää aina Venäjän valtaan asti
(1617-1710), V:n onnellisimpia ja
huomattavimpia. — Kun V. sai tapulikaupungin
oikeudet, nousi nim. sen kauppa sellaiseen
kukoistukseen, että kaupunki v:n 1640 tienoissa
oli Suomen suurin kauppakaupunki, jolle ei
Turkukaan kyennyt vertoja vetämään. Tämän sai
aikaan tervakauppa, sillä Euroopan maissa,
varsinkin Hollannissa, tarvittiin tuota ainetta
lisääntyneen laivojen rakentamisen vuoksi
runsaasti. V:n tervan vienti kasvoi
viidenkertai-seksi, niin että tervakaupasta vuosittain saatiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
