Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipurinlinna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1233
Viipurinlinna
1234
joka antoi tarpeellista suojaa sen laitoihin sisä
pihan ympärille, pääasiassa arvatenkin puusta
rakennetuille linnan tarverakennuksille.
Todennäköisesti rakennettiin myöskin linnasaaren
ympärille heti alusta pitäen suojavalli tai muuri,
jonka turviin sitten kaupunkikin muodostui,
kunnes sen, tilanahtauden vuoksi, oli siirtyminen
nykyiselle paikallensa.
Linnan myöhempiä rakennusaikoja keskiajalla
olivat varsinkin 1440-luku, jolloin Kaarle
Knuu-tinpoika asui linnassa ja riimikronikan tiedon
mukaan toimitti siellä suuria rakennustöitä, ja
1400-luvun loppupuoli, jolloin m. m. Eerik
Akselin-poika Tott sitä rakenteli ja varusteli. Nämä
rakennustyöt kohdistuivat niin hyvin päälinnan
rakennusten kuin esiliunan varustusten
täydentämiseen, mutta yksityiskohtaisempia tietoja niistä
ei toistaiseksi ole. Kuitenkin edellyttää jo
Kaarle Knuutinpojan loistava hovinpito linnassa
päälinnan siipirakennuksissa lukuisia huoneita,
ja 1450-luvulla mainitaan linnassa komea
torni-sarja, josta useimmat lienevät sijainneet
esilin-nan manttelimuurin yhteydessä. 1500-luvulla oli
linna uusien perinpohjaisten uudistusten alainen
ja etupäässä näyttää silloin pyrityn
parantamaan linnan puolustuskykyä uusien,
tehokkaampien ruutiaseiden synnyttämien
linnoitusjärjes-telmien mukaan, jotka melkoisesti muuttivat
linnan keskiaikaista ulkoasua. Päälinnasta
katosivat muurinsakarat, jotka olivat reunustaneet
niinhyvin tornin kuin siipirakennusten
ulkomuureja antaen linnalle keskiajalle luonteenomaisen
leimansa, ainakin tornia, mutta luultavasti
myös siipirakennuksia korotettaessa, rakennukset
saivat toisenlaisen katonmuodon ja uusia
lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen
siipirakennuksen ulkolaitaan. Esilinnassa lujitettiin
manttelia maavalleilla sekä puusta ja- maasta
rakennetuilla suojavarustuksilla, jotka 3 ä 4 m:n
paksuisina kohosivat 7 ä 8 m:n korkeuteen antaen
tilaa kahdelle ampumakäytäväkerrokselle.
Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen
jatkona 6 V2 m:n korkuinen harmaakivimuuri.
Myöhemmin, 1580-luvulta, korvattiin puu- ja
maavarustukset linnan länsi- ja eteläpuolellakin
kivimuurilla. Ulkopuolelle manttelia rakennettiin
vielä sekä etelä- että pohjoispuolelle linnaa
ulko-varustuksia, viimeksimainitulle taholle m. m.
rantaulkonemalle kahdeksantahkoinen
linnake-(v. 1561), jonka mestarina oli saksalainen Johan
de Porter. Edelleen rakennettiin esilinnaan
melkoinen joukko erilaisiin tarpeisiin käytettäviä
rakennuksia, joista suurin osa näyttää olleen
puusta. Erikseen ansaitsee mainitsemista
1560-luvulla rakennettu holvattu tunnelikäytävä, joka
vei virran poikki linnasta kaupunkiin. Käytävä
oli sijoitettu vankan, virran pohjalle rakennetun
muurin sisään ja sen tarkoitus oli yhteyden
ylläpitäminen linnan ja kaupungin välillä silloin
kun kulku ammunnan takia oli vaaranalaista.
1600-luvulla toimitettiin linnassa edelleen suuria
muutostöitä. Päälinnan huoneita muunneltiin ja
uusittiin, ja esilinnassa korvattiin
puurakennukset kivestä tehdyillä, jotka luultavasti silloin
tulivat muodostamaan sen yhtenäisen, linnan
ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, jonka
vieläkin näemme linnan länsiosassa. Vv. 1606-08
rakennettiin myöskin linnan, uusitussa
muodossaan vieläkin jälellä oleva porttirakennus lin-
Viipuriulinaa.
200fot
Viipurinlinnan asemapiirros, ah päälinna, c esilinna, a P.
Olavintorni. b sisäpiha, jota eäälinnan siipirakennukset
ympäröivät, d 1606 -08 rakennettu linnan päällikön asunto, jonka
lävitse käy linnan portti, e silta, f pengermuuri, joka
rajoittaa entistä „pohjapihaa", g ampumakäytävällä varustettu
muuri, jota myöhemmin on jatkettu 1580-luv. rakennettuun
h lisärakenuukseen asti.
rakennukset pitkulaista nelikulmaista sisäpihaa
ympäröiden yhtyvät suljetuksi kokonaisuudeksi.
Nämä yleispiirteet kuvastavat linnatyyppiä,
jonka tunnemme muualtakin pohjoismaista,
lähinnä 1200- ja 1300-lukujen taitteen ajoilta,
mikä hyvin soveltuu yhteen niiden historiallisten
tietojen kanssa, jotka väittävät linnan jo Torkel
Knuutinpojan kivestä rakentamaksi. Kuitenkin
ovat myöhemmät muutokset linnassa tehneet
vaikeaksi erottaa siitä sen alkuperäiseen asuun
kuuluvat osat. Mitä torniin tulee, joka kantaa
P. Olavin nimeä, näkee heti, että ainoastaan sen
harmaakivinen alaosa on linnan alkuajoilta.
V. 1561-64 revittiin näet tornin yläosa toisen
kerroksen korkeuteen saakka ja rakennettiin
uudestaan pääasiassa tiilestä; sen yläosa sai
silloin nykyisen kahdeksankulmaisen muotonsa.
Mitä siipirakennuksissa on linnan alkuajoilta,
ei ole ilman lähempää tutkimusta päätettävissä,
mutta todennäköistä on, että linnan sisäpihaa
aluksi ympäröi vain yksinkertainen vankka
keliä-muuri, jonka yläreunoja kiertävä
puolustuskäy-tiivä antoi tilaisuutta linnan puolustukseen, ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
