- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1241-1242

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wijk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1241

Wijk—Viklat

1242

Wijk [vik], maatila Kemiön pitäjässä,
Kemiön saaren pohjoisrannalla, n. 30 km
Piikkiön, Paimion, Salon ja Perniön asemilta.
VV. on allodiaalisäteri, aikaisemmin useiden eri
tilojen (Stor Wijk, Lill Wijk, Skoböle,
Gester-by, Rugnola y. m.) yhtymä; nyk. siihen
kuuluu neljä eri tilaa ja on se
suuruudeltaan 3 manttaalia, 913 ha. — VV. kuului vanhaan
aikaan Bitz-suvulle. Perinnönjaon kautta
joutui W. 1482 Knut Bitzille, joka 1485 antoi sen
huomenlahjana vaimolleen Brita Oxenstiernalle.
1500-luvun lopulla W. on kuulunut Horneille,
koskapa 1586 ja 1599 Joensuun Kirsti rouva
mainitaan sen omistajattarena. Seuraavalla
vuosisadalla merkitsevät perätysten Erik, Klaus ja
Gustaf Horn itsensä W:n herraksi. Myöhemmistä
omistajista ovat mainittavimmat Taube-,
Armfelt-ja Brunerona-suvut. Vuosisadan vaihteessa omisti
W:n merikapt. G. Wrede, nykyisin se kuuluu
metsänhoitaja R. Reiniukselle. — Tilalla
harjoitetaan suhteellisen huomattavaa karjanhoitoa (n.
160 nautaa). Teollisuuslaitoksia on
porfyyrikivi-louhimo ja tiilitehdas. — W:n vanha päärakennus
paloi n. v. 1900, uusi on yksikerroksinen,
man-sardikattoinen puurakennus. Kartanon ympäröi
n. 50 ha:n laajuinen tammipuisto. E. C-g.

Wijkman [vik-], Johan Henrik (n.
1698-1751), valtiollinen seikkailija. V. toimi 1731-40
Raahen pormestarina edustaen tätä kaupunkia
v :n 1738 valtiopäivillä; tuli 1740 Pikku-Savon
tuomariksi. V:ia syytettiin sittemmin kansan
yllyttämisestä. Hän rupesi Tukholmassa
suhteisiin Venäjän lähetystön kanssa ja lupasi toimia
Suomessa Venäjän hyväksi. Kun hän tässä
tarkoituksessa liikkui Suomessa, tulivat hänen
vehkeensä ilmi. Hänet vangittiin, tuomittiin
kuolemaan .ja mestattiin Tukholmassa.

Vik, vapaaherrakunta. Juhana III:n
kruunauksessa 1569 tehtiin Klaus Fleming
vapaaherraksi, saaden vapaalierrakunnakseen Vikin
verokunnan Siuntion pitäjässä ynnä Störsvikin
ja Pikkalan kylät, yhteensä 29 taloa. V:n
vapaaherrakunta lakkautettiin Klaus Flemingin
kuoltua ja Kaarle herttuan valloitettua Suomen 1597.

K. a.

Vik [vik]. 1. Maatila Pirkkalan pitäjässä, 1 km
eteläänpäin Pirkkalan kirkolta. On luonteeltaan
allodiaalinen säteri. Ensimäisenä V:n
omistajana mainitaan Anders Westgöte (1530-luvulla).
Nähtävästi sukulaisuussuhteiden nojalla V.
joutui sitten Karl Stenbockille (k. 1609) ja hänen
leskeltään Krus-suvulle. Näiltä se siirtyi
vuorostaan sukulais-suvulle, Kurckeille. 1800-luvun se
oli Brakel-suvun hallussa. — V:n päärakennus
sijaitsi v:een 1800 lähellä Nokian virran suuta,
jolloin se siirrettiin nyk. paikallensa. — V:llä
on oma saha Emäkosken rannalla. — V. on ennen
ollut yhteydessä Tottijärven ja Laukon
kartanoiden kanssa.

2. ks. VV i j k. E. C-g.

Vikaari (lat. vicä’rius\, viransijainen, esim.
keskiajan Saksan valtakunnanvikaarit, joiden
tehtävänä oli keisarin kuoltua hoitaa
keisarin-virkaa, kunnes uusi hallitsija oli valittu. Nykyään
nimitystä käytetään etupäässä papillisista
viransijaisista. Katolisessa kirkossa on monennimisiä
v:eja, kuten paavin, hiippakunnan,
tuomiokapitulin ja tuomioherrain. Apostolinen v. (virarius
apostolicus) toimii paavin sijaisena lähetys-

B£la Vikär.

alueella. Anglikaanisessa kirkossa v. on pappi,
joka nauttii tuloinaan n. s. pieniä kymmenyksiä.

A. J. P-ä.

Vikär, B e l a [vikär hela] (s. 1859), unk.
kirjailija ja kansanrunoudentutkija, v:sta 1880
pikakirjoittajana ja
myöhemmin pikakirjoitus-viraston kansliapäällikkönä Unkarin
parlamentissa, 1886
pikakirjoitus-lelulen ,,Gyorsiräszati
La-pok" toimittajana; oli
mukana perustamassa 1891
yhteiskunnallisia
uudistuksia ajavaa „£;let"
(„Elämä") aikakauskirjaa,
jota myöhemmin yksin
toimitti ja kustansi;
perusti 1894 ,,West-östliche
Rundschau" nimisen
valtiollisen aikakauskirjan,
jota ilmestyi (Berliinissä)
3 vuosikertaa;
kirjoittanut toimittamiinsa aikakauskirjoihin y. m.
joukon valtiollisia, yhteiskunnallisia ja
kaunokirjallisia kirjoituksia sekä runoja (esim. „Arany
ember", ,,Arpäd 6s Habsburg") ja unkarintauut
m. m. Ibsenin „Kansanvihaajan". V:n
huomattavimmat saavutukset koskevat kuitenkin
kansanrunoutta. V. 1896 hän aloitti Unkarissa
kansanlaulujen ja kansansävelmien järjestelmällisen
keräämisen fonograafin avulla, saavuttaen tällä
tavalla niin hyvät tulokset, että jo 1901 Unkarin
kansallismuseota varten oli koonnut 500 :n
fono-graafitelan suuruisen kokoelman (julkaisi uudesta
keräystavastaan selonteon: ,,A n£pkölt6si gyiijt£s
öj mödszeröröl", 1897). V. on myös julkaissut
tutkielmia kansanrunoustieteen alalta, m. m.
,,A szentiväni enek" („Juhannuslaulu", Magyar
Nyelvör 1901), ,,Das Lied von der Marie Sztics"
(Suorn.-ugril. seuran aikak. XXIII, 1906) ja
„lspiläng, ispilängi rözsa" (Magyar Nyelvör
1907). — Vv. 1886 87 V. ryhtyi uudestaan
unka-rintamaan Kalevalaa (vrt. B a r n a. F.).
Tutustuakseen henkilökohtaisesti runon laulantaan,
runolaulajiin sekä Karjalan maahan ja kansaan
V. oleskeli 1889 puoli vuotta Suomessa ja
Venäjän Karjalassa. V. 1901 hän julkaisi unkariksi
Lemminkäisrunot (,,A Kalevaläböl. A
Lemmin-käjnen-rönök"), 1908 Kullervorunot (..Kullervo
önekei") Julius Krohnin Inkerin runoista
lisäämän laitoksen mukaan (ja Gallonin kuvittamana
loistopainoksena), ja vihdoin 1909 (Unkarin
tiedeakatemian kustannuksella) koko Kalevalan
erinomaisen unkarinnoksen, joka kaikista Kalevalan
käännöksistä on asetettava ensi sijaan. Tässä
käännöksessä ilmenevät loistavalla tavalla V:n
syvä perehtymys Kalevalan henkeen sekä suom.
ja unk. kansanrunouteen samoin kuin myös hänen
harvinainen kielenkäyttötaitonsa. Y. W.

Vikkeri ks. Virna.

Viklat (Totanince), kahlaajien lahkoon,
kurppien heimoon kuuluva alaheimo. Sen parhaat
tuntomerkit ovat nilkan pituinen (korkeintaan
60 mm pitkä) nokka ja soukkeneva yläleuan
kärki. Nokka on suora tai kärjestä vähän joko
ylös- tai alaskaareva. Nilkat sekä edestä että
takaa levyjen peittämät, V:hin kuuluu kolme
meikäläistä sukua: vikla (Totanus), ranta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0647.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free