Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wilde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1255
Wildenbruch—Wilhelm
1256
lisot pitäneen loistavaa hovielämää, nähden m. m.
vieraanaan nuoren kuningas Kustaa Aadolfin. He
ovat haudatut Pernajan kirkkoon komean
hautakiven alle. johon heidän kuvansa on hakattu.
[K. Anteli, „Arvid Töunesson W.", Förhandlingar
o. uppsatser utg. af Svenska Litt.-sälsk. i
Finland 25.] k. g. ’
Wildenbruch fvildanbruli], Ernst von
(1845-1909), saks. kirjailija, vietti useita
lapsuusvuosihan Konstantinopolissa ja Ateenassa;
suoritettuaan koulunkäyntinsä Saksassa oli
sotaväessä ottaen osaa vv:n
1866 ja 1870-71 sotiin ja
palveli sittemmin
ulkoministeriössä. W. alkoi
kirjailijauransa eepikkona
ja balladirunoilijana;
mainittakoon hänen
sankari-runoelmansa ,,Vion ville"
(1874), ,,Sedän" (1875)
sekii runokokoelmat
„Lie-der und Balladen" (1877),
„Dichtungen und
Balladen" (1884). Kertojana
W. on esiintynyt useissa
novelleissa ja romaaneissa kuten ,,Kindertränen"
(1884), „Der Meister von Tanagra" (1880),
„Novellen" (1883), „Humoreskeu" (1886), „Der
Astronom" (1887), „Das edle Blut" (1893),
„Fran-eesea von Rimini" (1893), „Schwester Seele"
(1894), „CIaudias Garten" (1896), ..Tiefe Wasser"
(1898), ,,Unter der Geissel" (1901), „Semiramis"
(1904), „Lucrezia" (1908). y. m. W:n
varsinainen ala on kuitenkin näytelmä runous ja siinä
hän on myöskin saavuttanut suurimmat
voittonsa. Dramatikkona W. on täynnä kuohuvaa
tempperamenttia ja intohimoa ja omaa suuren
näytelmätekniikan, mutta häneltä puuttuu
psykologista syventymistä ja antautumista aiheeseensa
sekä taiteellista itsekritiikkiä ja -kuria. W:n
lukuisista näytelmistä mainittakoon
huomatta-vimpina: „Die Karolinger" (1882), „Väter und
Söhne" (1882), „Das neue Gebot" (1886), „Die
Quitzows" (1888), ..Heinrich und Heinrichs
Geschlecht" (1896), „Gewitternacht" (1899), „Die
Rabensteinerin" (1907). — W:n kootut teokset
julkaisi Litzmann (v:sta 1911) elämäkerralla
varustettuina. [Behrend, ,.E. v. W." (1907);
Röhr, „W. als Dramatiker" (1908); Duncker,
..E. v. W." (1909).] e. xv-s.
Vilhelm (holl. VVillem), Alankomaiden
kuninkaita.
1. V. I Fredrik (1772-1843),
Oranian-Nassaun prinssi, Alankomaiden maaherran V. V :n
poika; johti 1793-95 Alankomaiden joukkoja
Ranskaa vastaan, oleskeli Alankomaiden
valloituksen jälkeen Saksassa: otti 1806 osaa Preussin
sotaan Napoleonia vastaan, joka riisti V:ltä
hänen alueensa Fuldan ja Korvein. Soti jälleen
1809 Itävallan armeiassa Napoleonia vastaan,
oleskeli sitten Englannissa, josta palasi 1813
Alankomaihin. Wienin kongressin päätöksestä
Alankomaat (Hollanti) yhdistettiin Belgian kanssa
Alankomaiden kuningaskunnaksi, ja 1815 V.
Haagissa huudettiin sen kuninkaaksi nimellä V. I.
Perintömaansa Saksassa hän sai vaihtaa
Luxemburgiin, joka samalla tehtiin suurherttuakunnaksi
ja yhdistettiin Saksan liittokuntaan. V. 1830
hän menetti Belgian siellä syttyneen kapinan
johdosta vaikka rauha tehtiin vasta 1839. Kuu V.
ei halunnut suostua kaikkiin vapaamielisten
vaatimiin perustuslain uudistuksiin, syntyi
Hollannissakin tyytymättömyyttä, minkä vuoksi hän
luopui 1840 kruunusta poikansa hyväksi.
2. V. II Fredrik Georg Ludvig
(1792-1849), edellisen poika, hallitsi v:sta 1840:
soti Englannin armeiassa Napoleonia vastaan
Pyreneitten niemimaalla, senjälkeen
Alankomaiden kruununprinssinä Belgiassa 1815. V:n 1830
kapinan puhjettua V. Belgiaan lähetettynä ensin
tunnusti maan itsenäisyyden vastoin isänsä
tahtoa. johti sitten 1831 menestyksellä Hollannin
sotajoukkoa, mutta Ranskan sekaantuminen
-.otuan pakotti hänet peräytymään. V. nousi
valtaistuimelle isänsä luopumisen jälkeen. Hän koetti
parantaa rappeutuneita raha-asioita, mutta
vastusti valtiollisia uudistuksia, kunnes 1848:n v:n
vallankumous sai hänet taipumaan
myönnytyksiin.
3. V’. III Alexander Paul Fredrik
Ludvig (1817-90), nousi valtaistuimelle 1849
isänsä jälkeen ja kutsui kohta hallitukseen vapaa
mielisen Thorbecken ministeristön, joka
kuitenkin erosi 1853. V. vetäytyi senjälkeen erilleen
hallitusasioista, jättäen ne ministeristöjen
johdettaviksi. Häneen sammui Oranian-Nassaun
suvun nuorempi haara miehenpuolelta; hänen
kaksi poikaansa ensimäisestä aviosta, Vilhelm ja
Aleksander, olivat kuolleet ennen isäänsä 1879 ja
1884. Hänen toisesta aviostaan syntyi tytär
Vilhelmina (ks. t.). ’ g. r.
Vilhelm (engl. William), Englannin
kuninkaita.
1. V. I Valloittaja (n. 1027-87), englau
tilais-normannilaisen hallitsijasuvun kantaisä.
Normandien herttuan Robert II Paholaisen äpärä
poika, seurasi 1035 isäänsä herttuana ja otti
104(i itse hallituksen käsiinsä. Hänen käydessään
1051 sukulaisensa, Englannin kuninkaan Edvard
Tunnustajan luona sanotaan tämän luvanneen
hänelle Englannin kruunun perimysoikeuden.
Kun sitten Edvardin kuoltua 1066 Harald God
vininpoika korotettiin Englannin valtaistuimelle,
saapui V. Englantiin ja voitti Hastingsin (1.
Sen-lacin) tappelussa lokak. 14 p:nä sain. v. Haraldin,
joka kaatui. Jouluk. 25 p:nä v. Westminsterissä
kruunautti itsensä Englannin kuninkaaksi. Hän
jakeli normanneilleen kaatuneitten anglosaksien
läänejä ja rakennutti useita linnoja (Lontooseen
Towerini. Kukistettuaan useat anglosaksien
kapinat V. täydellisesti toimeenpani normannilaisen
läänityslaitoksen maassa; ranskan kieli tuli myös
viralliseksi kieleksi. Myös ty vt vmättömäin
normannien ja oman poikansa Robertin
kapinanyri-tvkset V. ankaruudella masensi. V. 1086 vai
mistui V:n Doomsdaybook (ks. t.), koko
Englantia käsittävä maakirja ja omaisuuden luettelo.
V:n metsästyslait olivat erittäin ankarat;
AVinchesterin seudulla hän muutti suuren
viljelysalueen metsästysmaaksi. Ollen sodassa Ranskan
Filip T:n kanssa V. kuoli Rouenissa vammasta,
jonka hän oli saanut tapaturmaisesti pudotessaan
hevosen selästä.
2. V. II Puuaine n (lat. R u f u s) (n.
1056-1100) seurasi 1087 isäänsä raltaistuimella. soti
Skotlantia ja Ranskaa vastaan, hallitsi julmasti
E. v. Wildenbruch.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
