Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viljalait ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-269
Vilja lait—Viljan kuivauslaitos
1270
Viljalajit II.
i 2 3 4 5 6 7
1. Riisi (Oryza salica). 2. Telahirssi (Panicum [Setaria] italicum). 3. Verihirssi (Panicum sangvinale). 4. Durrah (And
ropogon sorghum). 5. Neekerihirssi (Pennisetum spicatum). 6. Tavallinen hirssi (Panicum miliaceum). 7. Maissi (Zea vi ay s).
Viljalait ks. V i 1 j a k a u p p a ja V i 1 j a t u
1-I i t.
Viljalajit, melkein yksinomaan heinäkasvien
heimoon kuuluvia, 1- t. 2-vuotisia kasveja, joita
viljellään tärkkelysrikkaiden hedelmien (jyvien)
vuoksi kaikkein tärkeimpinä viljelyskasveina.
V:n hedelmiä, viljaa, käytetään melkein aina
jauhettuina ja etupäässä ihmisravinnoksi, mutta
monista lajeista myös eläinruuaksi; korsia
käytetään rehuna, kuivikkeena, pakkausaineena,
punontatöihin, paperin valmistukseen y. m.
Eurooppalaisissa oloissa ovat tärkeimmät v. vehnä,
ruis, kaura ja ohra, osassa Eurooppaa hyvin
tärkeitä myös maissi, hirssi ja riisikin, joiden
pääasiallisin viljelys ja käytäntö kuitenkin on
lämpi-niämmissä maissa; Afrikassa ovat hyvin tärkeitä
durrah (ks. A n d r o p o g o n) ja neekerihirssi
(ks. Hirssi). Heinäkasveihin kuulumattomia
viljakasveja ovat tattari ja quinoa (ks.
Savikka). ks. kaikista erikoisartikkeleita ja
kotimaisten v:n kylvö- ja satomääristä ja
viljelysaloista art. Maatalous, palstat 1536-37.
Viljamaan kehruutehdas, Orimattilan
pitäjissä, n. 1 km:n päässä sekä Orimattilan, että
Viljamaan asemilta (Loviisan radalla), omistaa
Viljamaan kehruutehdas o.-y.,
perustettu 1911, ottaen silloin haltuunsa kauppias
K. F. Saarion vähää aikaisemmin rakennuttaman
kehruu- ja kutomatehtaan, laajentaen sen eri
osastoja. Tehdas käsittää nykyjään villankehruu
ia kutomatehtaan, värjäyslaitoksen ja puuvilla-
kutomon (960 kehruukonetta, yli 20 kutoma
konetta) ; valmistaa villalankaa, sarkaa, saaleja,
huopapeitteitä, erilaatuisia kankaita, värjää villa
lankoja y. m. (tuotannon arvo 1917 700,000 mk.i.
Työväestöä n. 50 henkeä. Yhtiön osakepääoma
300,000 mk. (1918), jaettuna 500 mk:n osakkei
siin. Tehtaan isännöitsijänä ja yhtiön
johtokunnan puheenjohtajana toimii tehtailija N. Tainio.
L. H-nen.
Viljamakasiini ks. Viljavarastola.
Kruunu n makasiini, Pitäjänmaka
s i i n i.
Viljankuivauslaitos. Viljaa kuivauslaitok
sissa kuivattaessa vähennetään sen luonnollista
kosteudenpitoisuutta 10-14 % :iin, jolloin vilja on
säilytyskelpoista. Kosteus haihdutetaan kuuman
ilman avulla luonnollista tahi keinotekoista vetoa
käyttäen. Kuuma ilma johdetaan viljan yhtey
teen siten, että se joko sivuaa pinnalta
vilja-kerroksia tahi kulkee niiden läpi kuivattaen
viljan. Kuuman ilman aikaansaa lämpölaite, joka
voi olla tulipesällä varustettu uuni tahi
höyry-lämpöpatteri. Uunissa sekoitetaan tav. ilma
polttokaasuihin, joka kuuma ilma-sekoitus joh
detaan kuivauskojeeseen, tahi kuumenee ilma
uunissa polttokaasuista erillään olevissa kana
vissa. V :t voidaan jakaa kahteen ryhmään
sellaisiin, joissa kuivava vilja liikkuu
kuivaus-kojeessa oman painonsa vaikutuksesta, ylhäältä
alaspäin, ja sellaisiin, joissa vilja koneellisesti
liikutetaan kuivauskojeen läpi. Edelliseen ryhmään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
