Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Williamsport ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1293
VVilliamsport—Villon
1294
teu termokemiallisia suhteita, valenssiteoriaa
y. m. N. J. T.
Williamsport [ui’ljamzpöt], kaupunki
Yhdysvalloissa, Pennsylvanian pohjoisosassa, kauniissa
ja terveellisessä seudussa Susqueliannan vas.
rannalla, rautatien varrella; 33,809 as. (1916).
Suuria sahoja, konetehtaita. -— Suosittu
kesäoleskelu-paikka.
Willibrord (n. 658-739), irlantilainen
lähetyssaarnaaja, friisien apostoli. Oltuaan munkkina
Kathmelfingin benediktiiniluostarissa Irlannissa
W. saapui 690 12 toverin keralla Frieslannin
rannikolle ryhtyen siellä Heristalin Pippinin luvalla
ja paavin valtuuttamana lähetystyöhön. V. 695
VV. nimitettiin Utreehtin piispaksi ja
lähetys-arkkipiispaksi ja toimi sitten kuolemaansa asti
kirkollisen elämän järjestämiseksi frankkien
hallussa olevassa Frieslannin osassa. [A. Thijm,
„Der heilige Willibrord" (1863).] A. J. P-ä.
Villiers-sur-Marne [viljesyrma’rn], kylä
Ranskassa, 10 km Pariisista itään, Marnen vas.
puolella. V :n lähistössä 30 p. marrask. ja 2 p.
jou-luk. 1870 verisiä otteluja saksalaisten ja
ranskalaisten välillä.
Villikaali fIlyoscyamus niger), koisokasveihin
kuuluva, keskikokoinen, myrkyllinen ja
pahanhajuinen ruoho, jolla on
soikean puikeat,
suurihampai-set lehdet, suuret, hieman
vastakohtaiset, likaisen
keltaiset kukat, joiden nielu on
sinipunainen ja laide
tumma-suoninen ; hedelmä on
kansi-luomainen kota. Kasvaa
pihoissa Etelä- ja
Keski-Suo-messa jokseenkin yleisesti,
monin paikoin kuitenkin
kokonaan puuttuen. Lehtiä,
jotka sisältävät
hyoscyamii-nia. skopolamiinia y. m.,
käytetään lääkkeeksi. K. L.
Villikissa 1.
metsäkissa ks. Kissa.
Villikkala, rälssisäteri Elimäen pitäjässä,
n. 8 km kirkolta kaakkoon, on samoinkuin useat
muut Elimäen kartanot, vuosisatoja kuulunut
VVrede-suvulle, myöhemmin kreivi Bergille, jolta
Elimäen kunta sen osti* 1907. ks. lähemmin
Moisio 1.
Villilä. 1. Eräs vanha, neljästä rälssitilasta
yhtynyt kartano Maskun pitäjässä. Se
mainitaan jo 1400-luvun alkupuolella ja kuuluu tällöin
asemies Jöns Häkaninpojalle; seuraavalla vuosis.
sen omistaa Juhana herttua. Ei nykyjään enää
esiinny V:n nimisenä. — 2. Maatila Nakkilan
pitäjässä, n. 3 km lounaiseen kirkolta. — 3.
Maatila Pirkkalan pitäjässä, 2 km Pitkäniemen
pysäkiltä kaakkoon päin, Pyhäjärven rannalla.
Villinge ks. V i 11 i n k i.
Villinki (ruots. Villinge), maatila Helsingin
lähistöllä, n. 7 km siitä itäänpäin, koilliseen
Santahaminasta. Höyrylaivaliike Helsinkiin. V. on
luonteeltaan säteri, suuruudeltaan aikaisemmin
165,o ha, nyk. 47,5»7 ha. V:n omisti vuosisadan
alussa valtioneuvos W. VVideman; se siirtyi
sitten VVillinge A/B:lle ja syysk. 1916 \Villinge
gärd A/B:lie. — V:n päärakennus nykyisin
rappeutunut. — V :n entisen maatilan alue on
suurimmaksi osaksi palstoitettu kesähuvila-alueeksi;
Villikaali, oikealla
avautunut kota.
luonnonihanuutensa ja läheisen asemansa vuoksi
tullut pääkaupunkilaisten suuresti suosimaksi
kesänviettopaikaksi. Vilkas laivaliikenne (4-5
kertaa päivässä) pääkaupungista. E. C-g.
Villisika ks. Siat.
Villi viiniköynnös ks. Ampelopsis
q u i n q u e f o 1 i a.
Willmann, Otto (s. 1839), filosofi ja
kasvatustieteilijä, oli opettajana Zillerin (ks. Z i
1-1 e r) harjoituskoulussa Leipzigissä 1863-68,
Wienin Pädagogium-laitoksen johtajana 1868-72,
kutsuttiin 1872 filosofian ja kasvatusopin
professoriksi Praagin saks. yliopistoon, jossa toimessa
hän suurella menestyksellä vaikutti v.een 1903,
jolloin hän otti virkaeroii. Kuuluisat ovat W:n
herbartilaisen suunnan henkeen 1-irjoitetut
lukukirjat „Lesebuch aus Hoiner" ja ,,Lesebuch aus
Herodot". „Pädagogische Vorträge tiber die Hebung
der geistigen Tätigkeit durch den Uuterricht"
ovat ilmestyneet useissa painoksissa. W:n
pääteoksen „Didaktik als Bildungslehre" (1882-89)
ensimäinen osa antaa oivallisen esityksen eri
aikojen sivistysoloista. Hän rakentaa kaikki
menneisyyden pohjalle ja pitää tarkoin silmällä
eri aineiden opetusarvoa, pitäen nykyajan
saavutuksia henkisinä aarteina, joita ei saa
vähentää. „Gescliichte des Idealismus" alleviivaa
etenkin keskiajan filosofiaa, ja on loistavana
todistuksena hänen monipuolisista opinnoistaan ja
hienosta, mukaansatempaavasta esitystavasta. —
Useat suom. koulumiehet ovat käyneet Praagissa
VY:n luentoja kuuntelemassa ja ottaneet osaa
hänen sikäläisen lukion yhteydessä toimivan
kasvatusopillisen seminaarinsa töihin. a. k. o.
Villmanstrand ks. Lappeenrant a.
Villnäs. 1. ks. Askainen. — 2. ks.
Louhisaari. — 3. ks. Viini e mi.
Villoison fviluasö’], Jean Baptiste
Gas-pard d’A n s s e de (1753-1805), ransk. filologi,
v:sta 1800 kreikan kielen professorin-» College de
Francessa Pariisissa. Hän julkaisi m. m. „Anecdota
grseca" (2 os., 1781), tärkeän Venetsiassa säilytetyn
lliadiu käsikirjoituksen skholioneineen: ,,Ilias’1
(1788) sekä „Apollonii Lexic-on grajcum Iliadis
et Odysseae" (2 os., 1773). [Dacier, „Notice
liis-torique sur V." (1806).] E. R-n.
Villon Jvijö’], F r a n g o i s (oik. de
Moncor-bier, s. 1431), ransk. runoilija, synt. Pariisissa,
saavutti siellä magister artium arvon ja vietti
sitten elämäänsä kaikenlaisen roskaväen parissa.
V. 1457 hänet tuomittiin varkaudesta
hirtettäväksi, mutta armahdettiin, 1461 hän oli taasen
vankeudessa ja samoin 1463, jolloin hänet
jälleen tuomittiin hirteen; tällöin hän sepitti
tunnetun balladinsa hirtetyistä. Hänet armahdettiin
uudelleen ja karkoitettiin Pariisista. Jonkun
aikaa tämän jälkeen hän kuoli. V. on Ranskan
kirjallisuuden ensimäinen todellinen lyyrikko
nykyaikaisessa merkityksessä. Hänellä on
herkkää tunnetta, välitöntä luonnollisuutta ja runol
lista lennokkuutta. Kaihoisa liaaveellisuus
vaihtelee välistä liänen runoissaan myrkyllisen ivan
ja rivon kyynillisyyden kanssa. Kokemukset ja
elämykset kadun lasten parissa kuvastuvat hänen
säkeissään, joissa raskasmielisyys ja tunne
kaiken turhuudesta vuorottelee vallattoman
kevytmielisyyden kanssa. V :lta on jäänyt
jälkimaailmalle kaksi sarjaa runoja, jotka tunnetaan
nimillä „Le petit testament" ja „Le grand
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
