Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Windelband ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1307
VVindsor—Wingärd
1308
ten; teoksia: „Zur Lehre des Code Napoleon vou
der Ungtiltigkeit der Rechtsgeschäfte" (1847),
..Die Lehre des römisehen Reehts von der
Voraus-setzung" (1850), „Die aetio des römisehen
Civil-rechts voin Standpunkte des heutigen Reehts"
(1856), „Lehrbuch des Pandektenrechts" (pääteos,
1862-70, 3 nid.), eurooppalaisen oikeustieteen
kuuluisimpia teoksia, joka antaa erinomaisen selvän
esityksen siitä oikeudesta, josta uusi Saksan
siviililakikirja on lähtenyt; ,,Die Aufgaben der
Rechtswissenscliaft" (1884) y. m. V. 1904
julkaistiin W:n „Gesammelte Reden und Abhandlungen".
W. on, Jheringin rinnalla, Saksan suurimpia
oikeusoppineita. [Kuntze, „Jhering, W., Brinz".]
Windsor [ui’n(d)za], kaupunki
Etelä-Englannissa, Berkin kreivikunnassa, Lontoosta länteen,
Thamesin oik. rannalla ja rautatien varrella;
14,130 as. (1901). — Kuuluisa W:n linna
f\V. Castle), jonka Vilhelm Valloittaja perusti,
mutta jonka Edvard III uudestaan rakennutti
(1356-73) ja jota Yrjö IV :n ja Viktorian aikana
laajennettiin ja monella tavalla kaunistettiin, on
Kaarle II :n ajoilta Englannin hallitsijain
kesäasuntona. Sen rakennusryhmä peittää 4,» ha:n
alan ja jakautuu kahteen osaan, joiden välissä
kohoaa n. s. pyöreä torni (vankilana 17:nnen
vuosis. puoliväliin). Ylemmässä linnan osassa,
jonka edessä on 570 m pitkä pengerlaite,
sijaitsevat kuninkaalliset asuin- ja vastaanottohuoneet,
alemmassa osassa on m. m. ihana goottilainen
p. Yrjön-kappeli (per. 1474), jonka hallissa
toimitetaan juhlallinen sukkanauharitarikuntaan
(ks. t.) otto ja josta maanalainen käytävä johtaa
linnanpuistossa (730 ha laaja) olevaan
suurenmoiseen Albert-prinssin ja kuningatar Viktorian
hautarakennukseen. Kuninkaan huoneistossa
säilytetään arvokkaita Rubensin, van Dyekin,
Leonardo da Vinoin ja Ilolbeiniu maalauksia. Muista
VV:n nähtävyyksistä mainittakoon linnanpuistoon
pystytetty Yrjö III:n ratsastajapatsas ja linnan
edustalle Viktorian kuuuiaksi rakennettu
muistomerkki. — Vastakkaisella Thamesin rannalla
olevaan Etoniin(ks. t.) johtaa W:sta silta. J. G. G-ö.
Windthorst, Ludwig (1812-91), saks.
poli-tikko, aikoi ensin papiksi, mutta siirtyi sitten
lakimiehen uralle; valittiin 1849 Hannoverin
toiseen kamariin, 1851 kamarin puheenjohtajaksi.
Marrask. 1851-marrask. 1853 W. oli
oikeusministerinä, jouluk. 1862-lokak. 1865 uudelleen samassa
toimessa harrastaen Hannoverin lähentämistä
Itävaltaan. Hannoverin tultua 1866 yhdistetyksi
Preussiin W:sta tuli vvelfiläisen puolueen johtaja
ja karkoitetun vvelfiläisen hallitsijasuvun
asiamies ja neuvonantaja. Pohjois-Saksau liiton
valtiopäiväin, Preussin edustajakamarin ja
myöhemmin Saksan valtiopäiväin jäsenenä hän
saavutti hyvin vaikutusvaltaisen aseman
parlamentaarisessa elämässä. Katolisen keskipuolueen
johtajana „pikku eksellenssin" nimellä tunnettu W.,
joka oli taitava puhuja ja väittelijä, kävi
kulttuuritaistelun aikana ja myöhemminkin
väsymätöntä taistelua Bismarckia ja kaikkia
valtiovallan laajentamispyrkimyksiä vastaan. (Knopp.
,,L. VV."’, Hiisgen,’ „L. VV."]
Windward-saaret [ui’ndu5d-J ks. A n t i 1 1 i t,
Winebago ks. W i n n e b a g o.
Winer, Johann Georg Benedikt, saks.
evankelinen teologi (1789-18581. W. toimi
enimmän osan elämäänsä professorina Leipzigissä.
Hänen pääteoksensa on Uuden testamentin krei
kan kielen kielioppi (1822), joka yhä vielä ilmes
tyy uusissa painoksissa (8:s 1894). Paljon
käytetty on myöskin ollut hänen julkaisemansa
symboliikka, s. o. esitys eri kirkkokuntain
opeista: ,,Komparative Darstellung des
Lehr-begriffs der verschiedenen ehristlichen
Kirchen-parteien" (4:s pain. 1882). E. K-a.
Vinet [-?], Alexandre (1797-1847), sveits!
evankelinen teologi, toimi v:sta 1819 ransk. kir
jallisuuden professorina Baselin yliop.jtossa ja
v:sta 1837 käytännöllisen jumaluusopin
professorina Lausannessa. Vapaakirkkoaatteen
innokkaana ihailijana V. erosi 1845 valtiokirkosta ja
virastaan sekä liittyi Waadtin vastaperustettuun
vapaakirkkoon, jonka kehitykseen hänellä sitten
oli suuri vaikutus. Etiikan alalla hän oli
individualisti ja teroitti jyrkästi yksityisen
oman-tunnnon arvovaltaa. Vapaakirkon teorian V. on
esittänyt teoksessa „M6moire en faveur de la
liberto’ des cultes" (1826) (ruots. „Om
kyrko-friheten" 1862). Muita teoksia: „LiberW
r61i-gieuse" 1854, „Th6ologie pastorale" (1850),
„£tu-des sur Blaise Pascal" (1848). E. K-a.
Vineta, s. o. „vendiläiskaupunki", muinainen
kauppapaikka Oderin suulla, toisella nimellä
Julin; läheisyydessä Jojnsborgin linna (ks. t.).
Sadun mukaan on V. maanvieremän tai tulva
veden johdosta mereen vaipunut. K. G.
Winfried ks. Bonifatius.
Winge, Märten Eskil (1825-96), ruots
taidemaalari, opiskeli ensin Tukholman
taideakatemiassa ja, saatuaan 1857 akatem.an
matkarahan Diisseldorfissa, Pariisissa (Couturen
johdolla) ja lopuksi Roomassa aina v:een 1863.
Ruotsiin palattuaan hänet nimitettiin seur. v.
kunink. liovimaalaajaksi ja 1865 varaprofessoriksi
hoitamaan vv. 1867-90 opetusta akatemian
antiikkiluokalla. Lukuisten taulujensa aiheet hän
valitsi Skandinaavian jumalaistarustosta ja
Ruotsin historiasta. Niistä mainittakoon „Kraka".
,,,Loke ja Sigyn", „Torin taistelu jättiläisten
kanssa", „Hjalmar ja Orvar Odd Samsössa"
(kaikki Tukholman Kansallismuseossa), „01of
Tryggvesson ja Sigrid Storr&da Konghällassa".
V :sta 1873 lähtien hän maalasi myöskin joukon
alttaritauluja, joiden aiheet oli otettu
Vapahtajan elämästä, muutamia katto- ja
seinämaalauksia sekä elämänsä lopulla myöskin maisemakuvia.
— Hänen vaimonsa, laatukuvamaalaajatar
H a n n a M a t i 1 d a. syntyisin T e n g e 1 i n
(1838-96), on tehnyt nimensä etusijassa
tunnetuksi Ruotsin ..Käsityön ystävien" perustajana.
F. L.
Vingt-un Jvdiö’] (ransk. vingt-et-un),
kaksi-kvmmentäyksi, eriis korteilla pelattava uhkapeli.
Wingärd [vingörd]. 1. Johan W.
(1738-1818), ruots. piispa, tuli 1773 leskikuningatar
Loviisa Ulriikan vlihovisaarnaajaksi ja saavutti
pian hovissa suuren vaikutusvallan. Seuraavilla
valtiopäivillä hän innokkaasti vaikutti
Kustaa III:n politiikan hyväksi. V. 1780 hiin
nimitettiin Gööteporin hiippakunnan piispaksi.
Hengellisenä kaunopuhujana hiin saavutti tunnetun
nimen ja määrättiin 1786 Ruotsin akatemian
jäseneksi. Lapset aateloitiin af W i n g & r d
nimellä. — 2. Johan Didrik af VV.
(1778-1854), sotilas, virkamies, edellisen poika, otti
osaa Pommerin sotaan 1807, sotaretkeen Napo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
