Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vinje ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1309
Vinje—Vinland
1310
leonia vastaan 1813 ja Norjan sotaan senr.
vuonna, nimitettiin 1815 Vermlannin
maaherraksi ja kutsuttiin 1840 valtioneuvoston
jäseneksi. W. on myös tullut tunnetuksi
kirjailijana, joinmoisena m. m. on julkaissut
memoaari-teoksen „Minnen af händelser och förhällanden
under en läng lifstid" (1846-50). — 3. Carl
Fredrik af \V. (1781-1851), arkkipiispa,
edellisen veli, nimitettiin koulunopettajana oltuansa
1818 melkein yksimielisen vaalin perusteella
Gööteporin hiippakunnan piispaksi ja 1839
arkkipiispaksi Upsalaan. Valtiopäivätoimiin hän
1820-40-luvuilla hyvin vaikuttavalla tavalla otti
osaa, ollen vanhoillisen puolueen pääpylväitä
ja osoittaen suurta asiantuntemusta
käytännöllisissäkin kysymyksissä. Upsalan yliopistolle hän
testamenttasi stipendirahaston ynnä suuren kir
jastonsa. Kirjailijanakin hän esiintyi. K. O.
Vinje, Aa s mun d Olafsen (1818-70),
norj. sanomalehtimies ja kirjailija. Oli syntyisin
Telemarkenista köyhistä vanhemmista, hankki
itselleen koulusivistystä, tuli kouluopettajaksi,
suoritti vihdoin lakitieteellisen virkatutkinnon ja
palveli kopistina oikeusministeriössä, menettäen
kuitenkin toimensa joutuessaan riitaan
esimiestensä kanssa julkisen sanan palvelijana. V.
harjoitti huomattavaa kansanvalistustyötä, julkaisi
omaa lehteä „Delen" (1858-70) ja sittemmin
..Draramens tidende" y. m. V:n teoksista
mainittakoon terävällä arvostelulla kirjoitettu
matkateos „A norseman’s views of Britain and
the British" (1862), „Ferdaminni" (1860),
runoelma „Storegut" (1866) sekä lyyrilliset
kokoelmat „Digtsamling" (1863), „Blandkorn" (1867)
y. m. Kirjallisessa tuotannossaan V. käytti
mielellään murretta. Hänen
„landsmaal"-julkaisu-jaan on ilmestynyt kokoelma „Skrifter i utval"
(1883-90, 6 nid.) ; lisäksi pienempi valikoima
,,Digt og prosaskrifter" (1903). |V. Vislie,
,,A. O. V." (1890),’ sama, „Aasmund Vinje"
(1906); Berge, „Storegut" (1906).] (E. W-s.)
Vinjetti (ransk. vignette oik. = pieni
viiniköynnös), painettu koristekuvio kirjan nimi-,
loppu-tai kappaleen alkulehdellä, painettu koristekuvio
yleensä. Koristekuvioiden aiheena käytettiin
alkuaan viiniköynnöstä (siitä nimi).
Winkelblech. [-eli], Karl Georg (1810-65),
>aks. yhteiskuntataloudellinen kirjailija, tunnettu
salanimellä Karl Mario, v :sta 1839 kemian
ja teknologian professorina Kasselin ylemmässä
teollisuus- ja käsityökoulussa. W. oli
ensimäi-nen saks. sosiaaliteoreetikko. Hän lähtee siitä,
että jokaisella ihmisellä on oikeus työnsaantiin
ja työnsä täyteen tuottoon. Tämän oikeuden
toteuttamiseksi on pantava toimeen uusi
talousjärjestelmä, ,,federalismi", jonka vallitessa
kulu-tusesineisiin nähden olisi olemassa
yksityisomaisuus, yhteiskunnallisen teollisuuden
rinnalla myöskin yksityistä teollisuutta, mutta
maaomaisuus yhteistä ja kauppa suurimmaksi osaksi
valtion asiana. Julkaissut : ,,Untersucliungen iiber
die Organisation der Arbeit, oder System der
Weltökonomie" (1850-59). [Biermann, „K. G. W."]
Winkelruann, Eduard (1838-96), saks.
historiantutkija, v :sta 1873 professorina
Heidelbergissa. Teoksia „Gesehichte Kaiser Friedrichs II
und seiner Reiche" (1863-65), „Philipp von
Sclnva-ben und Otto IV" (1873-78), „Kaiser
Friedrich II" (1889-97).
Winkelried f-ridj, Arnold, tarinan mukaan
sveitsiläinen Unterwaldenin kanttouista, joka
uhrikuolemallaan hankki maanmiehilleen voiton
Sempachin .tappelussa 9 p. heinäk. 1386. Kun
itävaltalaiset ritarit ojennetuilla keihäillään
muodostivat läpipääsemättömän muurin, niin W..
pyytäen tovereitaan huolehtimaan hänen
perheestään, ympäröi käsivarsillaan niin monta
vihollisten keihästä kuin hän saattoi, painoi ne
rintaansa ja avasi siten kaatuessaan aukon,
johon sveitsiläiset saattoivat tunkeutua. Koska
tämän kertomuksen päälähde, eräs kansanlaulu,
ainakin nyk. muodossaan on vasta 1500-luvun
alulta, on kertomusta alettu epäillä ja selitetty
taruksi; m. m. on väitetty, että eräs Bicoccan
taistelussa 1522 kaatunut sveitsiläinen Arnold W.
olisi muka sijoitettu paljoa aikaisemman Sem
pachin taistelun yhteyteen. Toisaalta on myös
W.-tarinan historiallisuutta puolustettu. W.-suku eli
varmasti jo 1300-luvulla Untervvaldenissa. W :lle
on pystytetty muistopatsas Stansissa ja
kaatuneitten sveitsiläisten sotilasten leskien ja lasten
avustuskassalle on annettu hänen nimensä.
Vinkkeli (ruots. vinlcel), kulma.
Winkler, Emil (1835-88), saks. teknikko,
kehittänyt huomattavasti teknillisiä tieteitä,
m. m. statiikan, sillan- ja rautatienrakennuksen
alalla, joilla aloilla hänen teoksillaan ja
toiminnallaan professorina Wienin teku.
korkeakoulussa ja Berliinin rakennusakatemiassa aikanaan
oli perustava merkitys. Julkaisuja: »Elastizität
und Festigkeit" (1868), »Neue Theorie des
Erd-drucks" (1872), „Wahl der zulässigen
Inanspruch-nahme der Eisenkonstruktionen (1877), »Vorträge
iiber Bruckenbau" (1870), »Vorträge iiber
Eisen-bahnbau" (1867). J. C-en.
Winkler, Heinrich (s. 1848), saks.
kielentutkija, synt. Oppelnin kaupungissa Saksan
Slee-siassa, suoritti yliopisto-opintonsa Breslaussa,
otti osaa 1870 saks.-ransk. sotaan, jossa
haavoittui ja joutui ranskalaisten vangiksi; ollut useilla
tieteellisillä tutkimusmatkoilla Suomessa,
Unkarissa, Romaaniassa, Bulgaariassa ja Venäjällä;
toiminut Breslaussa lukionprofessorina. W. on
julkaissut laajoja tutkimuksia etupäässä
vertailevan uralialtailaisen kielentutkimuksen alalta.
Hänen mielipiteensä mukaan suom.-ugrilaiset
kielet eivät ole sukua ainoastaan samojedilaisille ja
altailaisille (turkkilais-mongolilaisille ja
mantsu-tungusilaisille) kielille, vaan myös japanin
kielelle. Julkaisuja: »Uralaltaische Volker und
Sprachen" (1884), »Das Uralaltaische und seine
Gruppen" (1885), »Zur Sprachgeschichte. Nomen,
Verb und Satz. Antikritik" (1887), „Weiteres zur
Sprachgeschichte" (1889), »Japaner und Altaier"
(1894), »Die Sprache der Zvveiten Columne der
dreisprachigen Inschriften und das Altaische"
(1896), »Germanische Casussyntax" (1896),
»Skiz-zen aus dem Völkerleben" (1903), »Der
uralaltaische Sprachstamm, das Finniselle und das
Ja-panische" (1909), »Das Baskische und der
vorder-asiatisch-mittelländische Volker- und Kulturkreis"
(1909), »Die Zugehörigkeit der finnischen
Sprachen zum uralaltaischen Sprachstamm" (Keleti
Szemle XII, 1911), »Samojedisch und Finnisch"
(Finn.-ugr. Forsch. XII-XIII, 1912). Y. W.
Vinland (oik. Vinland hit göcta = »hyvä
viinimaa"), Leifin (ks. t.) v. 1000 löytämä
Pohjois-Ameriikan itärannikon osa (mahdollisesti St
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
