Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vintala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1313
Vintala—Vintturi
1814
Vintala ks. Vimpeli.
Winter. 1. Arnd Johan W. (1744-1819),
virkamies, talousasiain harrastaja; 1777-1811
lää-ninkamreerina Turussa, kutsuttiin 1812
liallitus-konseljiin kamaritoimituskunnan päälliköksi,
mutta otti eron jo ennen virkaan astumista.
V. oli kyvykäs virkamies ja harrasti erityisellä
innolla Suomen talouden kehittämistä. Vv.
1799-1811 hän oli toimeliaana jäsenenä Suomen
kosken-perkausjohtokunnassa; Suomen talousseuran
perustajia ja sen ensimäinen rahastonhoitaja.
W:n aloitteesta otettiin perunanviljelyksen
edistäminen seuran ohjelmaan, ja hänen toimestaan
seura ryhtyi julkaisemaan tiedonantojansa
,,Underrättelser".
2. Johan Petter W. (1788-1872),
virkamies, kokoilija, edellisen poika; yleni Turun
hovioikeudessa hovioikeudenneuvokseksi 1826,
oikeus-osaston jäsenenä 1831-41; teki arvokkaita
genealogisia, biografisia ja meteorologisia
muistiinpanoja, joita säilytetään valtionarkistossa.
Winterfeld /-«/, Karl (1784-1852), saks.
juristi ja musiikintutkija. Toimi tuomarina
Berliinissä 1832-47. Julkaisi useita tutkielmia
kirkkomusiikin alalta (,,Palestrina", 1832; „Gabrieli",
1834; pääteos: „Der evangelisehe Kirchengesang",
I-III, 1843-47). W:n teoksilla oli suuri merkitys
evank. kirkkomusiikin elpymiselle Saksassa.
/. K.
Winterhjelm, Hedvig Charlotte ks.
R a a-W interhjelm.
Winter-Hjelm [-jelm], Otto (s. 1837), norj.
säveltäjä. Opiskeltuaan Leipzigissä ja Berliinissä
W. toimi Kristianiassa opettajana (v:sta 1864)
ja urkurina (v:sta 1874). Johti sittemmin myös
filharmonista seuraa ja toimeenpani seuran
hajottuakin sinfonia- ja kirkkokonsertteja. Säveltänyt
2 sinfoniaa, soolo- ja kuorolauluja sekä
pianokappaleita. Julkaissut sekä pianon- että
urkujensoiton oppijakson ynnä virsi- ja
kansansävelmä-kokoelmia. 1. K.
Winterthur {-turj, kaupunki
Polijois-Sveit-sissä, Zurichin kanttonissa, Tössiin laskevan
Eulaehiu laaksossa, monen radan risteyksessä;
26,000 as. (arvio 1916; 1910: 25,066 as.). —
Luonnonhistoriallinen ja teollisuusmuseo,
taidekokoelma; kaupunginkirjasto (70,000 nid.);
kymnaasi, teollisuuskonin; kaunis kaupungintalo
(v :lta 1870). Kone- ja puuvillatehtaita,
kemiallista ja silkkiteollisuutta. W:ssa on rakennettu
useita vetureita Suomeenkin. Kauppa melkoinen.
— W., muinaisajan Vitudurum, sai
kaupungin-oikeudet 1264. J. G. G-ö.
Winther, Rasmus Villads Christian
Ferdinand (1796-1876), tansk. runoilija, kävi
koulua Nykjebingissä, harjoitti sittemmin
teologisia opinnoita yliopistossa, omistaen
kuitenkin enimmän aikansa iloiselle seuraelämälle ja
huvitteluille. Myöskin runoilua W. harjoitti,
hävittäen kuitenkin melkein kaikki tuotteensa tältä
ajalta. V. 1824 hän suoritti teologisen
tutkinnon ja toimi sitten jonkun aikaa kotiopettajana.
Ensimäisen runokokoelmansa W. julkaisi 1828,
saavuttaen sillä huomattavaa menestystä.
Saa-tuu in periä 25,000 taalaria läksi W. vuoden
kestävälle ulkomaanmatkalle, lähinnä Italiaan,
sirotellen säästämättä rahaa ympärilleen. Uudet
rikkaat herätteet vaikuttivat hedelmällisesti hänen
runouteensa. V. 1835 ilmestyi lyyrillinen
ko-42. X. Painettu 19.
koelma ,,Nogle digte", missä tuntuu myös jälkiä
eroottisesta elämyksestä, joka runoilijalla oli
ollut näihin aikoihin. V. 1841 W. tuli
Stre-litziin Tanskan tulevan kruununprinsessan
kielenopettajaksi, jatkaen työtään sittemmin
Kööpenhaminassa vuoden ajan. Mentyään 1848
naimisiin W. vietti runoilulle omistettua
yksityiselämää ainaisten rahahuolien vaivaamana.
Vanhoilla päivillään, henkisesti ja ruumiillisesti
raihnaana, toimitti hänen perheensä hänet
vastustuksesta huolimatta Pariisiin, missä hän kuoli 1876.
W. on Tanskan kirjallisuuden suurimpia
laulu-runoilijoita. Luonto ja rakkaus ovat ne kaksi
voimakasta tekijää, joihin hänen runoutensa
keskittyy. Hän on läpeensä tanskalainen
olemukseltaan ja sellaisena hän on runoillaan
voittanut harvinaisen kansansuosion kotimaassaan.
W:n runsaasta tuotannosta mainittakoon
lyyrilliset runokokoelmat ,,Sang og sagn" (1839),
„Haandteguinger" (1839), „Digtninger" (1843),
„Lyriske digte" (1849), „Nye digtninger" (1852),
„Brogede blade" (1865), johon sisältyy kaunis
romanssisikermä „Verner og Malin". Myöskin
proosakirjailijana W. on esiintynyt muutamilla
novellikokoelmilla („To fortsellinger" 1839, „Fire
noveller" 1843 y. m.). Hänen merkittävin
teoksensa on kuitenkin laaja kertova romanssisarja
„Hjortens flugt" (1855), joka ilmestyessään
herätti aivan harvinaista huomiota ja joka yhä
vieläkin on tansk. runouden kauneimpia
tuotteita. — W:n kootut teokset, ilm. 1860-72
(11 nid.); hänen jälkeenjääneet runonsa 1879.
[Bogh, „Chr. W." (1893-1900, 3 nid.) ; Levin,
„Chr. W." (1896); Brandes, „Danske digtere"
(III :s nid.).] E. W-s.
Vintilä ks. Kaira ja Pora.
Vintti 1. ullakko, rakennuksissa ylinnä
vesikaton alla oleva tila, kattotila. V:iä
käytetään usein vaatteiden y. m. säilytyspaikkana.
Kaupungeissa sinne rakennusjärjestelmän
säätämissä rajoissa myöskin voidaan sijoittaa
asuinhuoneita, atelieerejä, joskus pesutupakin ja
pesu-vaatteiden kuivaus-v. Tulen vaaran varalta v:n
ovet tehdään raudasta ja suuremmat v.-tilat on
palomuureilla jaettavat pienempiin osastoihin;
lattia tehdään joko tiilestä tai betonista sekä
usein vedenpitäväksi laskuineen vesiränneihin,
ettei tulipalon sattuessa sammutusvedet pääsisi
allaolevia asuinhuonekerroksia pilaamaan.
U-o N.
Vinttikoira ks. Koira, palsta 1155.
Vintturi, jonkinlaisella välityslaitteella
varustettu koje, jolla voidaan nostaa painoja
pystysuuntaan tai vetää vaakasuoraan, käyttäen siihen
voimaa, joka yleensä 011 paljoa pienempi kuin
liikutettava paino. V:n välityslaitteena voidaan käyttää
vipua, hammastankoa, ruuvia, hammaspyöriä sekä
jotakin nestettä (vettä tahi öljyä). Kolmea
ensinmainittua sekä viimeistä käytetään ainoastaan kun
nostokorkeus on pieni. Siten esittää kuva 1
ruuvi-vintturia 1. väkivipua (ruots. domkraft >
dun-graffi, dunkrafti). Tavallisesti valurautaisen
jalustan varassa 011 vipuvarren avulla kierrettävä,
litteillä kierteillä varustettu ruuvi, jonka
yläpäässä on ruuviin nähden kiertyväksi kiinnitetty
pää, jota vastaan nostettava paino lepää.
Nostovoima 2-20 tonnia, nostokorkeus 0,25-0,4 m.
Tällaisten v:ien vaikutusaste on pieni, ehkä
keskimäärin 0,25, s. o., ruuvin kiertämiseen vaaditaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
