Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vintala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1315
Vintturoida—Violone
1316
n. 4 kertaa niin suuri voima
kuin se teoreettinen voima
on, mikä riittäisi painon
nostamiseen, jos ei v:ssa
olisi mitään
kitkavastus-tuksia voitettavina.
Varsinaiset v :t ovat ne,
joissa välityslaitteina
käytetään hammaspyöriä ja
jotka ovat tarkoitetut
nostamaan painoja isompia
välimatkoja. Käyttövoimana
niissä voi olla käsivoima,
höyry, hihnavoima tai sähkö.
Käsi-v:ia käytetään nykyään
yleensä vain silloin, kun on suoritettava
lyhytaikainen työ tai kun konevoimaa ei ole saatavissa.
Höyry-v:ia (ks. t.) käytetään etupäässä laivoissa
niitä lastattaessa tai purettaessa. Yleisimmät
ovat nykyään sähkö-v:t.
V:iin kuuluu kuorma-akseliin kiinnitetty n. s.
rumpu ja sen ympäri kierretty köysi, jonka
varassa
nostettava paino
riippuu, voima-akseli, johon
voiman vaikutus
kohdistuu, sekä
näiden akselien
välinen
hammas-pyörävälitys, jonka suuruus
riippuu kuormamo-mentin ja voima-momentin välisestä suhteesta.
Ainoastaan
pieniä painoja
nostettaessa käytetään hamppu- tai puuvillaköysiä,
tavallisesti nykyään teräslankaköyttä; rautaket
jut (,,kettinki") ovat jo vanhentuneita
vetovoima-elimiä. — Kuva 2 esittää tavallista käsi-v :ia.
Siinä nähdään paitsi rautalevystä tehtyä jalustaa,
kuorma-akseli rumpuineen ja suurine
hammas-pyörineen, voima-akseli kiertokampeineen sekä
tämän akselin takana n. s. välitysakseli.
Kampiakseli 011 tehty akselin suuntaan siirrettäväksi
niin, että liike voidaan siirtää siitä joko
suorastaan rumpuakseliin (välitys silloin korkeintaan
1 : 8) tahi kampiakselista väliakseliin ja siitä
rumpuakseliin (välitys korkeintaan 1 : 32). V. on
aina varustettava pidätyslaitteella (säpillä) sekä
jarrulaitteella (vannejarrullah Yhden miehen
kiertäväksi voimaksi voidaan, kun on suoritettava
pitempiaikainen työ. laskea 15-20 kg. kahden
miehen 30 kg. V :n vaikutusaste on n. 0.7». —
Kuvassa 3 nähdään sähkömoottorin käyttämä
hissi-laitoksen v. Vasemmalla on sähkömoottori: sen
akseli on suoraan
kytketty
ruuvikie-rukkaan, josta
liike siirtyy v:n
voima-akselin
päässä olevaan
ruuvi-pyörään ;
moottorin ja v:n akselit
siis ovat
kohtisuorassa toisiaan
vastaan. Ruuvikieruk-
kaa käyttämällä saadaan tarvittava välityslaite
pienikokoiseksi, joskin ruuvin vaikutusaste on
pienempi kuin tavallisten lieriöpyörien. —
Juoksu-nostokurkien (juoksuranojen) v:t yleensä
sovitetaan kurkea pitkin liikkuvaan n. s.
juoksukis-saan; ennen johdettiin samasta moottorista
liikkeet sekä painon nostamiseen, juoksukissan
siirtämiseen kurkea pitkin että myöskin itse kurjen
siirtämiseen; nykyään aina käytetään eri
moottoreja näiden kolmen liikkeen aikaansaamiseen.
E. S-a.
Vintturoida, hilata, hiivata (ruots. hifva
med vindspel), nostaa tai hilata käymäkelalla.
ankkuripelillä tai muulla vintturilaitteella.
Vinum (lat.), viini.
Viola, 1. ks. Alttoviulu. — 2. Viulun ja
sen sukulaissoitinten (alttoviulun ja sellon)
edeltäjä. V:ja oli kahta lajia, nim. käsivarrella tahi
polvien välissä pideltäviä (v. da b r a c c i o ja
v. da gamba). Viulusta ja sellosta v.-soittimet
erosivat soikean muotonsa kautta. Kieliä oli 6.
viritettyinä kvarteissa ja tersseissä.
Diskantti-v:ssa oli kuitenkin vain 5 kieltä (quinton).
1. K
Viola ks. Orvokki.
Viola da gamba 1. gamba ks. Viola.
Viollet-le-Duc [viole-l9-dy’k], Eugene E m
manuel (1814-79), ransk. arkkitehti, arkeo
logi ja taidekirjailija, verraton Ranskan
keskiaikaisten tyylien tutkija ja tuntija, lukuisien
goottil. monumentaalirakennusten (Pariisin
Ste-Ohapelle ja Notre-Dame, Amiens’in, St Denis’n ja
Laonin katedraalit, Pierrefonds’in ja Coucy’n
linnat, V<5zelay’n romaaninen Madeleine-kirkko y.m.)
uusija. V. oli Leclören oppilas, tutkieli 1836-39
matkoilla Italiassa, Sisiliassa ja Etelä-Ranskassa
antiikkia sekä sittemmin koko Ranskassa
keskiaikaa; v:sta 1853 kirkollisten rakennusten
tarkastajana. V. 1863 V. nimitettiin estetiikan ja
taidehistorian professoriksi
ficole-des-Beaux-Artsiin ja aloitti luentosarjansa keskiajan
taiteesta, mutta oli pian akadeemikkojen
vastustuksesta pakotettu luopumaan toimestaan.
Insi-nööriupseerina V. otti osaa Pariisin
puolustukseen 1870-71 (,,M£moire sur la döfense de Paris
1870-71", 1871); hänen viimeisiä töitään oli
Pariisin maailmannäyttelyn 1878
yleissuunnitelma. Politikkona V. oli radikaali ja esiintyi
Mont-Martrea edustaen etenkin Thiers’in
vastustajana. V. oli käytännöllinen esteetikko ja
arkkitehtuurin kehityshistoriassa gotiikka oi/
V:lle absoluuttisena huippukohtaua. V:n monet
hänen itsensä kuvittamat kirjalliset työt, joissa
monipuolisuus, harvinainen työkyky, tiedemiehen
tunnollisuus, insinöörin tarkkuus,
mielikuvituksen voima ja taiteellinen aisti loistavasti
yhty-vät. ovat alallaan ensiluokkaisia ja perustavaa
laatua. Mainittakoon: ..Dictionnaire raisonnG de
1’architecture frangaise du XI :e au XVI :e
sivele" (1854-68, 10-osainen mestariteos),
»Dictionnaire du mobilier frangais jusqu’ä la
renais-sance" (1855-72), ..Entretiens sur 1’architecture"
(1858-72), „L’art russe" (1877), »Habitatious
modernes" (1874-77), „Le massi f du Mont-Blanc".
Violon [-6’], ks. V i u 1 u.
Violoncello ks. Sello.
Violone f-l&-J, »ms. (it., = iso viulu), oli viola
(ks. t.) soittimiin kuuluva bassosoitin, vastaten
viulusoittiiniin kuuluvaa kontrabassoa. /. K.
Kuva 1. Ruuvi vintturi.
Kuva 2. Tavallinen käsivinttnri.
Kuva 3. SHhkövintturi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
