- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1325-1326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virginia - Virginia, ks. Verginia - Virginia City - Virginiteetti - Virgin-saaret - Virgo - Viriathus - Viriatus, ks. Viriathus - Viritys - Viritysrauta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1325

Tätii u. s. vuorovesialuetta, joka ulottuu n. 150
km sisämaahan, seuraa vyöhyke mäkistä maata,
jossa tertiääri- ja liitukausien muodostumat ovat
vallalla. Vajtion läntisimmän osan täyttävät
Appalakkien harjanteet (Blue Ridge, Iron
Mountain, Massanutton Ridge y. m.), jotka
pääasiallisesti ovat muodostuneet paleozooisista
kerrostumista. Vuoristoseudut ovat kuuluisat
luonnonkauneudestaan; niissä tavataan paljon
tippukiviluolia sekä kuumia ja kylmiä
kivennäisvesiläh-teitä. — Melkein kaikki joet virtaavat Atlantin
mereen. Suurimmat ovat Potomac (joka
muodostaa rajan V:n ja Marylandin välillä),
Rappahan-nock, York ja James. — Ilmasto vaihtelee
suuresti riippuen korkeussuhteista ja meren
etäisyydestä. Se on kaikkialla, rannikkoaluetta
lukuunottamatta, leuto ja terveellinen. Vuotuinen
keskilmäpö vuorovesialueella 15°- -f 18°,
valtion keskiosissa -(-7°–1- 15°, vuoriseuduissa

-r4° — + 7°C. Sademäärä 1,100-1,300 mm.
Puolet valtion alasta on vielä metsien peitossa.
Vuori- ja asuksi rannikkoseuduissa ovat havupuut
vallalla, muissa osissa alati viheriät lehtipuut.
Kasvisto on erittäin rikas. Luonteenomaisista
eläimistä mainittakoon musta karhu ja villi
kalkkuna. Rannikkoalueen soissa ja laguuneissa on
tavattoman runsaasti vesilintuja.

Väestö ja asutus. Asukkaista ou 1,389,809
valkoihoista, 071,096 neekeriä ja 539 intiaania
(1910). Ulkomailla syntyneitä 27,057, joista
suomalaisia vain 50. Kaupungeissa asuu 23,i %
väestöstä. — Elinkeinoista on
maanviljelys ensi sijalla. Tärkeimmät viljelyskasvit:
maissi (22,j milj. hl 1916), vehnä (5,s milj. hl),
kaura (2,i milj. hl) ja peruna (5,9 milj. hl).
Tupakanviljelys myös hyvin huomattava
(tuotanto arvoltaan 100,i milj. mk.). Kaakkoisosissa
viljellään lisäksi puuvillaa, rannikkoseuduissa
vihanneksia ja maapähkinöitä. Varsinkin
vuori-seuduissa on karjanhoito tärkeä tulolähde. V. 1917
V:ssa oli hevosia 361,000, muuleja 64,000,
nautakarjaa 859,000, lampaita 686,000, sikoja 1,023,000
kpl. Villaa saatiin 1915 937 ton. Kaikkien
vuorityön tuotteiden arvo ^raakarautaa
lukuunottamatta) oli 1914 87,8 milj. mk. Tärkeimmät
tuotteet ovat kivihiili (arvo: 43 milj. mk.),
graniitti (12,5 milj. mk.) ja savituotteet (7,s milj.
mk.). Puhdistetun raakaraudan arvo (1914) 13,s
milj. mk. — V. 1910 teollisuuslaitoksissa
työskenteli 105.676 työmiestä, ja valmistusten arvo
oli 1,176 milj. mk. Teollisuuslaitoksista ovat
huomattavimmat tupakkatehtaat, myllyt,
sahalaitokset, puuvilla- ja rautatehtaat. — Kalastus
huomattava; v. 1908 harjoitti sitä elinkeinonaan
20,066 henkeä. Kalastustuotannon arvoa
silmälläpitäen on V. toisella sijalla Unionin valtioiden
joukossa. Osterinpyynti tuottoisa. — Rautateitä
7,598 km ja sähköraitioteitä 968 km (1915). —
Koulunkäynti maksuton ja pakollinen. V. 1914
valtion yleisissä oppilaitoksissa oli 427,937 oppilasta
ia 11,336 opettajaa. 5 ylempää normaalikoulua ja
21 korkeakoulun tapaista laitosta. — Hallintoa
ohjaa kuvernööri, joka valitaan 4 v:ksi.
Lakiasäätävä eduskunta jakautuu senaattiin (40 jäis.)
ja edustajakamariin (100 jäs.) ; edelliseen jäsenet
valitaan 4 v:ksi, jälkimäiseen 2 v:ksi.
Yhdysvaltain kongressiin V. lähettää 2 senaattoria ja 10
edustajaa. — Pääkaupunki Richmond.

Historia. V. 1584 Sir Walter Raleigh (ks. t.)

1326

perusti maahan siirtolan, joka kuitenkaan ei
jäänyt pysyväiseksi; se sai nimekseen V.,
naimattoman Elisabeth-kuningattaren („the virgin
queen") kunniaksi. Kaksi kauppaseuraa, Lon
toon ja Plymouthin-komppaniat, saivat 1606
siellä toimiluvan. Näistä edellinen 1607 perusti
James-joen rannalle siirtolan, joka nopeasti
kehittyi. Oman lakiasäätävän eduskunnan V. sai
jo 1619, ensimäisen Ameriikan mantereella, ja
1624 V:sta tuli kruunun siirtomaa, jossa asemassa
se pysyi vapaussotaan saakka. Vv. 1716-44
uutis-asukkaat kävivät ankaroita taisteluja intiaanien
kanssa. Vapaussotaan V. otti tehokkaasti osaa.
Orjasodassa asettui valtion läntinen osa
pohjoisvaltioiden puolelle ja irtaantui V:sta (ks.
Länsi-Virginia). V :11a oli etelävaltioitten joukossa
johtava asema, ja kun Richmond tuli näiden
pääkaupungiksi, oli V. sotatoiminnan keskuksena.
Richmond valloitettiin toukok. 1865 ja 1870 V.
liitettiin valtiona Unioniin, saaden uuden
perustuslain. K-o Il-n.

Virginia ks. V e r g i n i a.

Virginia City [vodzi’ni3 siti], kaupunki
Nevadan valtiossa Yhdysvalloissa, Moimt
Davison-vuoren juurella, Carson Citystä koilliseen; 2,695
us. (1900). — Kaupungin läheisyydessä kuuluisat
hopeakaivokset Comstock Lode ja Big Bonanza;
edelliset, jotka löydettiin 1858 ovat maailman
rikkaimpia (tuottaneet hopeaa n. 2,700 milj. mk.
arvasta). - Per. 1859. 1860-luvuL’a asukasmäärä
kohosi n. 20,000:een. Hopeatuotannon vähetessä
on myös asukasmäärä nopeasti pienentynyt (1880:
10,920, 1890: 8,510). K-o H-n.

Virginiteetti (lat. virgi’nitas), neitseys.

Virgin-saaret [vädzin-] (Neitsytsaaret),
Pieniin Antilleihin kuuluva saariryhmä, Puerto
Ricon itäpuolella, käsittää n. 100, suureksi osaksi
asumatonta, vuorista saarta, joiden
yhteenlaskettu pinta-ala on 694 km2 ja joista suurimmat
ovat St. Croix (218 km2), Vieques (135 km2) ja
St. Thomas (86 km2). Asukkaita n. 42,000 (1910),
enimmäkseen neekerejä ja mulatteja. Saarista
osa (yllämainitut ja suuri joukko pienempiä,
yhteensä 529 km2) kuuluu Yhdysvalloille, osa
(Tor-tola, Auegada y. m., kaikkiaan 165 km2)
Englannille. St. Croix, St. Thomas ja St. John olivat
Tanskan v:een 1916, jolloin Yhdysvallat ne
ostivat 25 milj. dollarin kauppahinnasta. -— V. löysi
Kolumbus toisella matkallaan, 1494, ja antoi
niille nimen Las Virgenes p. Ursulan neitsyt
seurueen kunniaksi. J. G. G-ö.

Virgo (lat.), neitsyt. — Tulitit, ks. Neitsyt.

Viriathus /-ä’-/, lusitaanien johtaja
taisteluissa roomalaisia vastaan, tuotti yhtämittaisessa
sissisodassa vv. 147-139 e. Kr. roomalaisille monta
tappiota, kunnes hänet konsuli Q. Servilius
Ca;pion myötävaikutuksella surmattiin kavalasti
v. 139. ’ K. J. //.

Viriatus ks. Viriathus.

Viritys, mus., soittimista lähtevien sävelten
saattaminen niille korkeustasoille, joihin ne ovat
tarkoitetut. V:n pohjana on yhteisen sopimuk
sen mukaan normaalisävel a1 (435 värähdystä
sekunnissa), vrt. Sävel. — V.-järjestelmistä
ovat etusijalla n. s. puhdas ja tasavireinen v.
(ks. n.). I. K.

Viritysrauta on pieni teräksinen haarukka,
jota lyötäessä soi virityksen lähtökohdaksi valittu
normaalisävel a (joskus myös säveljärjestelmän

Virginia—Viritysrauta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0689.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free