- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1329-1330

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virkapuku - Virkariks - Virkasivutulot - Virkasyyte - Virkatalo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1329

Virkarikos—Virkatalo

1330

omainen, mikäli sitä koskevia säännöksiä on
olemassa, on oikeutettu tai velvollinen käyttämään.
Meillä v.-kysymykset tätä nykyä (1918) ovat
-.äännöstelyn alaisia. — vrt. Univormu.

Virkarikos on sellainen virassa tehty virhe,
losta on säädetty rangaistus.

Virkasivutulot 1. sporttelit, erinäisille
virkamiehille tulevat toimituskirjain lunastukset
ja toimituspalkkiot.

Virkasyyte on virkarikoksesta seuraava
oikeudellinen syyte. Yleensä ollaan Suomessa sillä
kannalla, että syytteen virkarikoksesta saa tehdä
ainoastaan virallinen syyttäjä, mutta on
yksityinen asiallinen, joka tahtoo virkamiehen
pantavaksi syytteeseen, oikeutettu ilmiantamaan asian
prokuraattorille, viranomaisen esimiehelle tai
suorastaan asianomaiselle viralliselle syyttäjälle.
Kuitenkin saa yksityinen asianosainen itse ajaa
syytettä kruununvoutia, nimismiestä tai
ylöskanto-miestä vastaan näiden asiallisen -oikeutta
loukanneesta virkatoimesta. 8. O. P.

Virkatalo on valtion omistama tila, joka
palkkaetuna on annettu valtion palveluksessa
olevalle henkilölle hallittavaksi. Jo vanhimmista
ajoista on v:ja ollut olemassa. Niin syntyi
papiston v :ja (ks. t.) jo katolisena aikana. Sotilas- ja
Mviilikuntaan kuuluville virkamiehille annettiin
\ :ja pääasiallisesti vasta kuningas Kaarle XI:n
aikana 1. 1600-luvun loppupuolella. Etupäässä
ruotujakolaitokseen kuuluville sotilaspäälliköille
ia upseereille varattiin nimittäin kruunulle
kuuluvia maatiloja palkkaetuina hallittaviksi ja
myöskin muutamat siviilivirkakuntaan kuuluvat
virka- ja palvelusmiehet varustettiin v :illa.
Sotilaspäälliköille ja korkeimmille siviilivirkamiehille
annettiin v:iksi suurempia tiloja, kuten
kuninkaankartanolta (ks. t.) ja aatelistolta
reduktsio-nissa kruunulle peruutettuja säteritaloja;
alhaisemmille upseereille ja virkamiehille annettiin
taasen tavallisia kruununtaloja hallittaviksi.
Erinäisillä jo ensi aikoina näiden v:jen
perustamisen jälkeen ja myöhemminkin annetuilla
asetuksilla kiellettiin niiden myyminen tai
vaihtaminen. Niin Kun. asetus syyskuun 19 p:ltä 1723
siitä, kuinka niiden talojen ja kruununtilain
suhteen on meneteltävä, jotka perinnöksi myydään,
kieltää perinnöksi myymästä kaikkia niitä v :ja,
..jotka nyt hengelliselle, siviili- ja sotasäädylle
ovat jaetut tai jotka tästälähin voidaan jakaa".
Tämän asetuksen määräykset uudistettiin Kun.
asetuksella helmikuun 21 p:ltä 1789, jolle
Yhdistys- ja vakuuskirja antoi perustuslain voiman.
Kun kruununtalojen luovuttaminen yksityisille
täydellä omistusoikeudella tapahtuu perinnöksi
myymisen kautta, sisältää näiden asetusten
perin-nöksimyyntikielto myös kiellon sanottujen
virkatalojen myyntiä vastaan. Näiden vaihtamisen
anomuskin oli sakon uhalla kielletty Kun.
asetuksessa helmikuun 4 p-.ltä 1771.

Sotilas- ja siviilikunnan v:t, joista yleisesti
käytetään nimitystä „kruununpuustelli" ja
„kruu-nunvirkatalo", ovat nyttemmin, ani harvoja
lukuunottamatta, valtion suoranaisen hallinnon
alaisia ja määräajaksi annetut yksityisille
vuokralle. Keis. julistuskirjalla maaliskuun 27 p:ltä
1810 lakkautettiin nimittäin toistaiseksi
ruotu-lakolaitokseen perustuva sotaväenotto, ja
määrättiin sen ohella saman vuoden elokuun 1 p:nä
annetulla julistuskirjalla, että ne v:t, jotka sil-

loisten haltiain eroamisen tai muun syyn takia
joutuivat kruunun hallintoon, olivat vuokralle
annettavat; ja Keis. kirjeessä marraskuun 6 p :ltä
1844, joka koskee jaotettujen palkkain
muuntamista, määrättiin taasen, että
siviilivirka-kunnalle annetut v:t niinikään olivat kruunulle
peruutettavat. Keis. asetuksilla syyskuun 25 p: Itä
1863 ja huhtikuun 26 p:ltä 1871 annettiin
sittemmin lähempiä määräyksiä niin sotilas- kuin
siviilivirastonkin v:jen hallinnosta ja hoidosta.
Viimemain. asetuksen määräykset, jotka vuokra
aikaan ja vuokramaksun määräämiseen nähden
muutettiin asetuksella lokakuun 16 p:ltä 1894.
ovat vielä voimassa niihin v:ihin nähden, joiden
vuokrakausi näiden asetusten säännösten mukaan
ei vielä ole päättynyt; mutta niiden v:jen
hoidosta, joiden vuokra-aika päättyi 1916 tai sen
jälkeen päättyy, on Keis. asetuksessa 15 p:ltä
tammik. 1915 annettu uusia, edellisistä
perusteellisesti eroavia säädöksiä.

V:n 1871 asetuksen mukaan annetaan v:t
huutokaupalla vuokralle 50 v :ksi — jälkeen
v:n 1894 25 v:ksi. Vuokrakauden päätyttyä on
entisellä vuokraajalla uutta, asianomaisesti
vahvistettua vuokramaksua vastaan etuoikeus
vuokrasuhdetta jatkaa, jos hän huolellisesti niin
rakennuksiin kuin tiluksiin nähden on tilaa hoitanut.
Mitä rakennusvelvollisuuteen tulee, on
vuokraajan pidettävä huolta valtion omistamain, n. s.
laillisten rakennusten ylläpidosta ja korjauksesta,
mutta on hän näiden rakennusten lisäksi
erityisellä luvalla oikeutettu omaksi mukavuudekseen
rakentamaan rakennuksia, jotka sitten ovat
hänen omiaan. Viljelyksiin nähden tulee
vuokraajan pitää v:oa hyvässä kunnossa ja myöskin
niitä lisätä, jos tilaisuutta siihen on. Metsää
saa vuokraaja käyttää ja siitä tuotteita
myydä-kin erityisesti vahvistetun
metsänhoitosuunnitelman mukaan. V:oa uudestaan vuokralle
annettaessa on lähtö- ja tulokatselmus pidettävä. Tässä
katselmuksessa, joka kihlakunnantuomarin on
neljän lautamiehen kanssa toimitettava, on tarkka
selvitys otettava siitä, missä kunnossa v. on
rakennuksiin ja tiluksiin nähden sekä määrättävä
se korvaus, minkä luovuttajan tai hänen
oikeudenomistajansa tulee laiminlyömisestä tässä, kohden
maksaa. Vuokrakauden aikana tulee muuten v.jen
hoitoa varten erityisesti asetettujen v:jen
tar-kastajain pitää tarkka huoli v:jen hoidosta ja
niillä määräaikoina toimittaa taloudellisia
katselmuksia. Tämän ohella on v :jen metsänhoitoa
varten ollut asetettu erityisiä v :jen
metsänhoitajia, jotka ovat laatineet metsänhoitosuunnitelmia
ja toimittaneet metsänhoidon tarkastuksia.

V:jen torppiin nähden on 1871 v:n asetuksen
mukaan vuokraaja oikeutettu v:jen tarkastajan
luvalla perustamaan uusia torppia sekä vanhoja
poissiirtämään tai hävittämään. Torpparien
turvaamiseksi säädettiin sittemmin julistuksella
tammikuun 26 p:ltä 1892, että sitä myöten kuin
v :ja vastedes vuokralle annetaan, ovat.
sopimukset torppien vuokrauksesta tehtävät
kahdeksikymmeneksi vuodeksi, jotapaitsi torpparille, joka oli
torppaansa hyvin hoitanut, vakuutettiin oikeus
vuokrakauden kuluttua uudistaa vuokra yhtä
pitkäksi aikaa.

Aivan uudelle kannalle on v:jen
vuokrajärjes-telmä asetettu jo mainitun asetuksen kautta
15 p:ltä tammik. 1915. Tämän asetuksen mukaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:49 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0691.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free