- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1337-1338

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virolainen kansanrunous - Virolaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1337

Virolaiset

1338

lännestä itään käsin. Saduista ja tarinoista ovat
erittäin runsaasti edustettuina pilajutut ja
kertomukset voimamiehistä. Taikuus ja uskomukset
ovat köyhempiä kuin Suomessa. Sananlaskuista
ja arvoituksista on suuri osa, kuten
Suomessakin, yleiseurooppalaista tuotetta. Vain eepillinen
ja lyyrillinen runous on suuremmalta osaltaan
omintakeista ja Krohnin tutkimusten mukaan
alkuperäisempää kuin karjalainen runous, johon
se lienee suuresti vaikuttanut.

Rikkaista kokoelmista on vasta verrattain
vähän julkaistu. Runojulkaisuja (paitsi jo
mainittuja teoksia) : H. Neus, „Ehstnisclie
Volks-lieder" (1850-52) sekä Kreutzwald ja Neus,
,,Mythische und magische Lieder der Ehsten"
(3854); J. Hurt, „Wana kannel" (1875-86);
M. Weske, „Eesti rahvalaulud" (1879, 1883);
O. A. F. Mustonen, »Virolaisia kansanrunoja"
(1893); O. Kallas, „Lutsi maarahvas" (1894),
„I\raasna maarahvas" (1903) (sisältää myös muuta
kansanrunoutta) ja J. Hurtin laaja kokoelma
..Setukeste laulud" 1-3 (1904-07). Satuja:
Fr. R. Kreutzvvald, ,,Eestirahva ennenmuistesed
jutud" (1866) ; J. Kunder, ,,Eesti muinasjutud"
(1885); M. J. Eisen, „Rahva raamat" I-V
(1893-95), ,,Vanapaganajutud" (useita kokoelmia
1893-1909), „Raliva naii" I-V ja „Eesti rahvanali"
(1895-1910)sisältävät pari tuhatta pilajuttua. Eisen
on julkaissut sitäpaitsi useita kymmeniä kirjasia
satuja ja tarinoita. Saksaksi ovat niitä
julkaisseet Kreutzwald, H. Jannsen ja O. Kallas.
Taikoja, lauluja ja tapoja on Wiedemannin,
Eisenin, Kunderin y. m. julkaisuissa.
Sananlasku j a: Gutzleffin kieliopissa 1731, 525 kpl.;
Ilupelin kieliopissa 1780; V. J. Stein, ,,t)ks kubu
vanu-sönu ja vanu könekömbeid" 1,242 kpl.
(1875); F. J. Wiedemannin teoksessa „Aus dem
inneren und äusseren Leben der Ehsten" (1876) ;
M. J. Eisen, „Meie vana höbe" ja „Eesti
vana-sönad" (1914). Arvoituksia: Hupelin
kieliopissa; Rosenplänterin ,,Beiträge"issä III ja VI;
,.Lugemised Eesti maa Talurahva möistuse ja
siidame juhtamizeks" (1817) ; P. J. Willman,
..Jutud ja möistatused" (1838) ; „Maarahva
kalen-der" (1843) ; Lönnrot, „Suomen kansan
arvoitukset ynnä 189 Viron arvoituksen kanssa" (1851) ;
F. J. Wiedeinann, „Aus dem inneren und
äusseren Leben der Ehsten" (1876) ; C. Mötlaja,
..Möistatuste raamat" (1876); M. J. Eisen, .,Eesti
raliva möistatused" (1890), sama, „Eesti
möistatused" (1913).

Tieteellisesti on v:ta k:ta vielä verraten vähän
tutkittu. Runoista on yksi erikoistutkimus:
0. Kallas, ,,Die Wiederliolungslieder der
estni-«ehen Volkspoesie" (1901), mutta on niitä
käsitelty suom. runotutkimusten yhteydessä J. ja
K. Krohnin Kalevala-tutkimuksissa sekä suom.
Ioitsututkimuksissa. Pieniä tutkielmia v:sta k:sta
on etenkin Viron oppineiden seurojen
julkaisuissa, aikakauskirjassa „Eesti kirjandus" ja
,.Eesti uliöplaste seltsi-album"issa. Pieniä
erikoistutkimuksia on sitäpaitsi julkaissut M. J. Eisen.
Deskriptiivinen esitys v:n k:n sisällyksestä on
M. Kampmannin teoksessa ,,Eesti kirjanduse loo
peajooned" (1912, siv. 5-136).

Viron taiteeseen ja kirjallisuuteen
kansanrunous on syvällisesti vaikuttanut ja runoista
on Kreutzvvald (ks. t.) sommitellut
kansalliseepoksen. „Kalevipoeg"in (ks. t.), joka osaltaan

vaikutti suuresti Viron kansalliseen heräämiseen
ja antoi kansalle itseluottamusta. S-n V-ö.

Virolaiset, suomalaisille sekä kielellisesti ettii
antropologisesti läheistä sukua oleva itämeren
suomalainen kansa.

V:n asuma alue käsittää Vironmaan
(Tal-linnanmaan), pohjoisen osan Liivinmaata sekä
4 valdaa (volostia) Pihkovan kuvernementtia:
Lobodkan (Slobodskaja), Petserin (Petserskaja),
Pankovitsan (Panikovskaja) ja Izboskan
(Izbor-skaja) ynnä pienempiä saarekkeita Venäjällä,
jonne v:ia on alkanut siirtyä noin 60 v. sitten.
1917 v :n vallankumouksen aikana tuli v:n asuma
alue 1. Viro hallinnollisesti yhdistetyksi nimellä
Eesti (Estonia). Se käsittää n.’42,000 km2.

V:n 1 u k u m ä ä r ä noussee tätä nykyä (1918)
n. 1,450,000 h:een, josta määrästä yli 1/e 1.
250,000 asuu n. 300 siirtolassa ulkopuolella
varsinaista Viroa. Isoimmat siirtolat Venäjällä ja
muualla ovat: Pietari lähistöineen (50,000 h.),
Oudova 1. Peipsenjärven takaiset seudut
(40,000 h., joka tekee lähes 20 % koko paikka
kunnan asujamistosta), Siperia (40,000 h.), Riika
ympäristöineen (25,000 h.), Lätinmaa (25,000 h.),
Teskovo (8,500 h.), Vologda (7,000 h.), Toropets
(6,000 h.), Pihkovan kuvernementti (5,300 h.),
v:n siirtolat setukaisten alueella (5,000 h.),
Pietarliovi (5,000 h.), Novgorodin kuvernementti
(4,300 h.), Jaama (4,000 h.), Hatsina (4,000 h.),
Samara (2,500 h.), Moloskovitsa (2,000 h.),
Pähkinälinna (2,500 h.), Vitebskin kuvernementti
(2,000 h.), Simbirsk (2,000 h.), Suomi (2,000 h.),
Ameriikka (3,000 h.), pienempiä luettelematta.
16:nnelta vuosis. peräisin on virolaissaareke
Kraasnassa, Pihkovan kuvernementissa ja
17:nneltä vuosis. Lutsin (Ljutsynin) siirtola
Vitebskin kuvernementissa. Vanhimmat ja parai
ten järjestetyt siirtolat ovat Krimissä, Sama-

Saarenmaalaisia myllyllä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:49 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0695.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free