- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1339-1340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virolaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1337

Virolaiset.

1339

rassa ja Simbirskissä. Maantieteellisesti
virolaisuudelle tärkeimmät ovat Inkerissä,
Peipsenjär-ven takana sekä Lätinmaan rajaseuduilla. Lähes
100 siirtolaa on syntynyt v:n 1907 jälkeen.

Antropologisia ominaisuuksia.
V. ovat keskikorkeutta pitemmät. Lähes 50 %
miehistä on 170 cm:iä pitemmät, Varsin
pitkä-kasvuisetkaan eivät ole harvinaisia, semminkin
saaristossa ja rannikkoalueella. Naisten
keskipituus on 154,2 cm. Pohjois-v. ovat yleensä
pitemmät kuin etelä-v. V. ovat ylimalkaan
vaaleaa rotua. Mutta vaihtelua voi esiintyä
hiusten, silmäin ja ihon värissä. Lähes 60 % kuuluu
vaaleatukkaisiin, joista pellavapäät (vir.
lina-lakk) ovat tavallisimpia. Kumminkaan ei vaalea
tukka ole niin yleinen kuin usein on väitetty.
Sillä tummempitukkaisiakin löytyy tavan takaa
sekä mantereella että saaristossa.
Mustatukkaisia ei sensijaan tavata juuri ollenkaan. Silmäin
tavallinen väri on harmaa, siniharmaa tahi
vihreänharmaa; sitävastoin sininen esiintyy
aniharvoin, saaristossa. Sen ohella ei ruskea väri
suinkaan ole harvinaista. Yleensä vaaleus enenee
länttä kohti, itäänpäin sensijaan
tummatukkai-suus sekä tummasilmäisyys. V:n ihonväri on
vaaleampi kuin suomalaisten. Ruusunvaalea ei
ole suinkaan harvinainen, erittäin
rannikkoalueella sekä saaristossa. — Virolainen on
keski-pitkä tahi pitkä, virotar keskipitkä;
matalakasvuisia tavataan aniharvoin. Ylempi osa
virolaisen ruumista on kehittyneempi kuin aliosa,
jalat. Jalat ovat lyhyet, kädet pitkät, olat sekä
rinta leveä, keuhkot vahvat sekä terveet,
lihakset hyvin kehittyneet. Pääkallon tilavuuteen
sekä ympärysmittaan nähden ovat v. aivan
lähellä suomalaisia. Pääkallon tilavuus
vaihtelee 1,400-1,700 cm3: n välillä miehillä,
1,200-1,400 cm3:n välillä naisilla; ympärysmitta on
n. 52 cm. — V:n keskuudessa vallitsee
korkeapäi-syyttä lähenevä ortokefalia. Virolainen taipuu
brakykefaliaan päin; pääkallon indeksi on 79.
V :n kasvojen yleinen tyyppi on hyvin lähellä
suomalaista. Harvemmin kuin Suomessa
esiintyy Virossa mongolimaisia leveitä kasvoja.
V:n kasvot ovat yleensä lyhyet, otsa korkea,
kasvojen indeksi 90: n paikkeilla, leuka tav.
tylsä, kulmikas, silmäontelo on varsin suuri ja
teräväkulmainen kuten suomalaisillakin.

Henkisiä ominaisuuksia.
Mielenlaadultaan v. ovat vakavia kuten suomalaisetkin,
mutta yleensä hilpeämpiä ja iloisempia. Jurous
esiintyy v:ssa harvemmin kuin suomalaisissa ja
ylimalkaan he ovat seurustelevampia eivätkä niin
sulkeutuneita kuin suomalaiset. V:n
temperamentti on lähellä flegmaattista, harvoin se on
melankoolinen, useammin koleerinen. Kuten
suomalaisetkin ovat v. paraasta päästä
individualisteja, itsenäisyyttä rakastavia, mikä usein voi
käydä itsepäisyydeksi ja uppiniskaisuudeksi.

V. ovat yleensä kestävää ja tavallaan tarmo
kasta kansaa; he ovat sangen ahkeria,
opinhaluisia sekä edistysmielisiä ja -kykyisiä. Tavallisesti
v. ovat varsin käytännöllisiä sekä ylipäätään
lehellisiä. Säästäväisyys on virolaiselle
luonteenomaista ja hän voi, tarpeen vaatiessa, tulla
toimeen hyvinkin vähällä.

V. ovat verraten uskonnollista väkeä,
erittäinkin rannikkoseuduilla sekä saaristossa. He
tunnustavat luterilais-protestanttista uskontoa:

Etelävirolaisia.

n. Vin kuuluu kreikkalais-katolilaiseen kirkkoon.
Lahkolaisuus on paikoittain melkoisesti
kehittynyt, semminkin länsiosissa maata.

Eli n k e i n o t. Kuten vuosisatoja ennen
ovat v. nytkin paraasta päästä maata viljelevää
ja karjanhoitoa harjoittavaa kansaa.
Erittäinkin eteläosissa maata vallitsee uudenaikainen
karjatalous; pohjoisosat Viroa tuottavat
etupäässä viljaa sekä perunoita. Muutamissa osissa
Etelä-Viroa, varsinkin setukaisten alueella, on
pellavanviljelys sangen tärkeä. Rannikkolaiset
ja saaristolaiset harjoittavat toiseksi tärkeänä
elinkeinona kalastusta, ja viimemainitut
ansaitsevat usein elatuksensa purjehtimalla meriä:
merimiehinä he ovat kuuluja jo ammoisista
ajoista asti. Käsityö ja kotiteollisuus on
verraten vähän kehittynyt maaseudulla. Huomiot;’,
ansaitsee kutomateollisuus. Tehdasteollisuus, joka
on sangen tärkeä, on keskitetty suurimpiin
kaupunkeihin: Tallinnaan, Narvaan, Pärnuun ja
Hiiu-Kärdlaan.

Viron kansan kaupunkilaistuminen on
verraten myöhäistä; vasta 19:nnen vuosis.
loppukym-menillä ovat Viron kaupungit alkaneet
huomattavasti kasvaa. Korkeintaan 30 v:n kuluessa
on muodostunut kaupunkeihin sivistynyt
virolainen kaupunkilaissääty. Sitä edustavat etu
päässä vapaiden ammattien harjoittajat.
Suur-porvaristo, kauppiassääty ja
teollisuudenharjoit-tajat ovat nytkin verraten heikosti edustettuja,
sillä Viron suurteollisuus sekä ulkomaan- ja
välityskauppa on pääasiallisesti ulkomaalaisten
hallussa, — suurin epäkohta uudemmanaikäisessä
virolaisessa kansallisessa kehityksessä.

Heimot. V. voidaan erottaa kahteen
pääryhmään: pohjois- ja etelä-v:iin. Tämä
eroavaisuus ei ole yksistään kielellistä ja
kulttuurihistoriallista, vaan myös antropologista laatua.
Erikoisen muunnoksen muodostavat et elä-v :n
seassa etelävirolaista murretta puhuvat
viljanti-laiset ja toiselta puolen setukaiset Pihkovan
kuvernementissa. Setukaiset ovat itäisin virolais
heimo, melkolailla venäläisyyden läpitunkema,
mutta useissa suhteissa myös hyvin
alkuperäiselle kehitysasteelle pysähtynyt. Pohjois-v :n
keskuudessa eroavat muista tuntuvasti Viron
rannikkolaiset ja läntiset saaristolaiset. Viron
rannikkolaiset muistuttavat laadultaan suomalaisia
toisella puolen lahtea ja saaristolaiset ilmaisevat
sekä kulttuurin että antropologian kannalta kat-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0696.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free