Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virolaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1345
Virolaiset
1346
Väin&joen seuduille liiviläisten alueille, alkoivat
levittää valtaansa muihin Itämeren-maakuntain
osiin. Vv:n 1208-24 välillä valloitettiin veristen
ja hävittävien sotien jälkeen Viron mantere,
v 1227 Saarenmaa. Sivistysvirtaukset
pohjoismaista kiisin tulivat nyt ehkäistyiksi ja v.
joutuivat saks. kirkollis-feodaalisen sivistyksen
piiriin. Rodultaan ja olemukseltaan vieras, maahan
asettunut sortovalta vakiinnutti aikaa voittaen
katolilaisen uskonnon, ainakin ulkonaisesti, ja
läänitaloudellisen järjestelmän
eksploateerausmuo-toineen. Sortuessaan v. kadottivat itsenäisyytensä
ja valtiollisen vapautensa. Sitä seurasi
-taloudellinen häviö ja yhteiskunnallinen alennustila.
Kansan perintö- ja muutto-oikeus rajoitettiin pian,
eikä aikaakaan, niin voitettu kansa tuli
turpeeseen kiinnitetyksi. V. joutuivat
muukalaisten tulokkaiden alustalaisiksi ja jäivät vaille
jokaista oikeutta ja lain turvaa. 14:nnen
vuo-sis. keskipaikoilla oli maaorjuus jo ehtinyt
kehittyä täydelliseksi, 15:nnellä vuosis. se
laillistu-tettiin.
V. 1219 Tanskan kuningas Valdemar Seier teki
ristiretken Viroon, voitti v. Lindanisan
taistelussa ja yhdisti Pohjois-Viron maakunnat
Tanskan valtaan, joten tanskalaisten ja saksalaisten
välillä syntyi kiivas kilpailu näiden seutujen
omistuksesta.
V. 1237 yhdistettiin heikontunut
Kalpaveljes-ten ritarikunta, joka oli perustettu 1202
Itä-meren-maakuntiin ja erittäinkin Viron
valloittamista varten ja joka, kirkollisista ylimyksistä,
piispoista ja semminkin Riian pääpiispasta
huolimatta, edusti maassa sotilaallista voimaa ja
todellista mahtia, saksalaiseen 1. preussilaiseen
ritarikuntaan. Viro ja Viron kansa joutui nyt
yhä suuremman sorron ja eksploateerauksen
esineeksi. V. 1343 puhkesi Harjumaalla,
Järve-niaalla, Läänemaalla ja. Saarenmaalla suuri ja
laajakantoinen kapina ja v. kutsuivat avukseen
suomalaisia ja venäläisiä päästäkseen vihattujen
muukalaisten sorrosta. Mutta ennenkuin
naa-purivallat ehtivät apuun, tukahdutti ritarikunta
liikkeen verivirtoihin ja yhdisti sittemmin
pohjoiset, Tanskan kuninkaalle kuuluneet
maakunnat, Virumaan ja Harjumaan, alueisiinsa.
14 :s, 15 :s ja alkupuolen 16:ta vuosis. Viron
historia on täynnänsä saks. ylimystöjen kotoisia
kahakoita ja sisäisiä sotia, Kalpaveljesten ja
Riian pääpiispan taistellessa ylivallasta. Töin
tuskin pystyttiin torjumaan ulkonaisten
vihollisten yhä suurenevaa vaaraa. Saks. vallan aikana
tunkeutui keskiaikaisen ummehtuneen
kirkollis-feodaalisen ja hansalaiskaupunkilaisen
sivistyksen vaikutus Viron kansaankin saks. ritariston,
papiston ja kauppiaiden välityksellä. Sitä
osoittaa m. m. melkoinen määrä alisaksalaisia
lainasanoja viron kielessä. Etupäässä se
kuitenkin tietää teknillisen taidon, vähemmin henkisen
viljelyksen omistamista.
Muutoksia Viron kansan vaiheissa tapahtui
16:nnen vuosis. jälkipuoliskolla. V. 1562 sortui
vihdoinkin saks. ritarikunnan valta, joka
vuosisatoja oli imenyt Viron kansan elinvoimia.
Pohjoiset maakunnat, Viru- ja Harjumaa, joutuivat
Ruotsin vallan alle, Saarenmaa Tanskan
kuninkaalle, osa Etelä-Viroa puolalaisille ja
itäpuoliset Viron rajaseudut ajoittain venäläisille.
V. 1582 Tartto siirtyi-’venäläisiltä puolalaisille.
43. X. Painettu 19-
Ja puolalaisten sekä ruotsalaisten välillä kesti
sittemmin alituista sotaa aina 17:nnen vuosis.
alkupuolelle asti. Puolan vallan ja sen
aiheuttaman katolilaisen reaktsionin vaikutus
Etelä-Virossa on ollut hyvin ohimenevää laatua.
Sensijaan on Viron vanhempaan
kulttuurikehitykseen syvästi vaikuttanut Ruotsin vallan aika.
Ruotsin valta asettui lujasti Viroon
1625 ja kesti v:een 1710. Nyt v. joutuivat sen
sivistyksen piiriin, joka 1600-luvullti oli vallalla
Pohjois-Euroopassa, m. m. Suomessakin, jonka
kanssa Viro tuli läheisiin kosketuksiin Ruotsin
vallan kautta. Ruotsin vallan aikana tehtiin
ensimäiset yritykset Viron kansan
vapauttamiseksi maaorjuudesta. Jo 17:nnen vuosis. alussa
aikoi Södermanlandin herttua Kaarle vapauttaa
v. orjuudesta. Kustaa II Aadolf otti 1632
aatelistolta kriminaalioikeuden ja siirsi sen
hovioikeudelle. Ruotsin vallan lopulla, Kaarle XI :n
aikana, parantui v:n tila tuntuvasti. — V. 1681
alkaneen reduktsionin kautta siirtyi suuri osa
maata kruunulle; ainoastaan 1/6 jäi aateliston
haltuun. Nyt ensi kertaa määrättiin
talonpoikain työsuoritukset ja verot, jotka kirjoitettiin
erityiseen verokirjaan, vaJcuraaviatuun. Mutta
aateliston mailla elävät talonpojat jäivät
ulkopuolelle tämän lain. Muutenkin Ruotsin valta
huolehti entistä paremmin alamaistensa
taloudellisista ja henkisistä tarpeista. V. 1632
perustettiin Tarton yliopisto, ja Ruotsin vallan lopulla
syntyi alku ensimäiseen kansakouluun. Näiden
toimenpiteiden takia kohosi Viron kansan
sivistyksen taso yleensä.
Mutta reduktsioni oli aikaansaanut
perinpohjaisen muutoksen maan omistusoikeudessa. Se oli
syvästi koskenut ahnaan ja korskean saks.
aateliston elinehtoihin, ja tämä ei ottanut hevin
luo-puaksensa maassa harjoittamastaan sortovallasta.
Osa aatelistoa liittoutui salajuonittelija J. R.
Patkulin (ks. t.) johdolla, ja lopulta maa joutui
venäläisille.
Venäjän vallan aika. Ison vihan
kautta siirtyi Viro Venäjän vallan alle. Se
tapahtui jo 1710, vaikka vasta 1721 Uudenkaupungin
rauhan mukaan Ruotsi luopui oikeuksistaan.
Antautumiskirjassaan aatelisto pidätti itselleen
kaikki vanhat etuoikeutensa ja mahtivallan koko
maassa. Viron varsinaiseksi isännäksi tuli taas
entistä lujemmin saks. aatelisto, joka samalla
pian otti huostaansa Venäjän valtiomahdin
tärkeimmät asemat. Siitä ajasta asti on
baltilais-saksalainen junkkari- ja pappisvalta saanut
ainoalaatuisen tilaisuuden uudemman ajan
kynnyksellä vaikuttaa ehkäisevästi ja
turmiolli-sesti sekä taloudellisessa että henkisessä
katsannossa Viron kansaan, jonka elinytimestä se
itseänsä elätti. Tämä vaikutus on painanut
leimansa Itämeren-maakuntain yhteiskunnalliseen
luonteeseen, joka on ollut sille kuvaava airia
meidän päiviimme asti. Talonpoika joutui
entiseen turvattomaan asemaan, vailla korkeimman
vallan suojaa. Maaorjuus sai kehittyä yhä
raskaammaksi, sitä enemmin, mitä kurjempia olot
muutenkin olivat hävittävän sodan jälkeen.
Aatelisto itsekin oli raaistunut ja sivistymätön.
V. saattoivat sorronalaisina alustalaisina viettää
viheliäisyydessään lohdutonta, harmaata oloaan
vanhojen muinaisten tapojen, epäuskon ja
tietämättömyyden vallitessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
