- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1373-1374

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vironmaa - Viron ruotsalaiset - Vironsusi - Viron säveltaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1373

Viron ruotsalaiset—Viron säveltaide

1374

hirvi, jänis ja orava voidaan vielä lukea
kuuluviksi V:n eläimistöön. Lintuja on enemmän ja
kaloja (silakoita, kilohaileja, kampeloita,
nahkiaisia y. m.) runsaasti.

Asukkaista on enemmistö, 88,s °/0,
virolaisia. Saksalaisia ja ruotsalaisia (n. 6,000,
etupäässä Vormsin saarella ja Noarootsin
pitäjässä, ks. Viron ruotsalaiset) on 5,4 %,
venäläisiä 5,i puolalaisia 0,s juuta-

laisia 0,« % ja lättiläisiä 0,i %. Uskonnoltaan
on protestantteja 89,9 %, kreik.-katolisia 9,2 %,
roomal.-katolisia 0,s %. Kansanvalistus on
korkeammalla kuin missään Venäjällä;
lukutaitoisia 79,> %. Kuitenkin on kansanopetus
työskennellyt viime aikoihin asti vaikeissa oloissa,
sittenkuin koulut 1887 siirrettiin Venäjän
kan-sanvalistusministeriön valvonnan alle ja niin
muutettiin suorastaan
venäläistyttämislaitok-siksi. Kansakouluja 1914 oli 635 (oppilaita
28,570), yksityisiä ja ev.-lut. kirkkokouluja 66
(opp. 6,004), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 7 (1,322), keskikouluja 12 (3,904). —
Terveydenhoito verraten korkealla kannalla; 1913
oli Vrlla lääkäreitä 120 ja sairaaloita 33.

Elinkeinot. Väestöstä harjoittaa 60,s %
maataloutta, 14,5 % käsi ja tehdasteollisuutta,
5,6 % kauppaa ja liikennettä. Maan
lunastaminen on käynyt hitaasti. Suurtilojen n. s.
talon-poikaismaasta oli v:een 1910 lunastettu 66,7’%.
Maanviljelys on tästä huolimatta pääelinkeino ja
suhteellisesti korkealla tasolla; 1915 korjattiin
74,800 ton. rukiita. 52,800 ton. ohria, 6,000 ton.
vehnää, 58,600 ton. kauroja ja 455,000 ton.
perunoita. Vehnää viljellään pääasiallisesti
länsiosissa. Peltomaa on yleensä huonoa ja sato
sen-mukainen. Niinpä tuottaa ruis keskimäärin
6,25-kertaisen, ohra 5,5-kertaisen, kaura 5,2s-kertaisen
ja peruna 4,o-kertaisen sadon. Kannattavampi on
karjanhoito. V:lla oli 1915 kaikkiaan 62,565
hevosta, 162,383 nautaa, 148,438 lammasta ja
vuohta sekä 56,900 sikaa; 100 maalaisasukasta
kohden tuli 16 hevosta, 41 nautaa, 37 lammasta
ja vuohta, 14 sikaa. Korkeimmalle karjanhoito
on kehittynyt Tallinnan piirikunnassa. —
Kotiteollisuutta harjoitetaan vain omiksi tarpeiksi.
Tehdasteollisuus sitävastoin on melkoinen.
Useimmat suuret tehtaat ovat Tallinnassa ja
Rakveren piirikunnassa. Teollisuusryhmistä
huomattavimmat: metalli- ja koneteollisuus
(tuotantoarvo 16,ä milj. mk. 1910), puuvillateollisuus
(14,o milj. mk.), sahateollisuus (13,5 milj. mk.),
paperiteollisuus (10,1 milj. mk.), kemiallinen ja
villateollisuus. Aksiisista vapaan teollisuuden
tuotantoarvo 1910 oli yhteensä 70,1 milj. mk.,
työväestön lukumäärä 21,086. Aksiisin alaisissa
teollisuuslaitoksissa (olutpanimoissa,
viinanpolttimoissa, tulitikkutehtaissa) työskenteli 1913
kaikkiaan 1,324 henkeä. Vuorityö tuottaa jonkun
verran kalkkia, hiekkakiveä ja marmoria. —
Rautateitä 552 km (1913), kuljettavia
sisävesi-teitä vain 75 km (Narvajoki, Peipsenjärvi). —
Kauppa 011 keskittynyt etupäässä Tallinnaan. —
Hallinnollisesti V. Venäjän vallan aikana
jakautui 4 piirikuntaan, jotka vastasivat vanhoja
maakuntia: Tallinna (Harjumaa), Rakvere
(Virumaa), Paide (Järvamaa), Haapsalo (Läänemaa).
Pääkaupunki on Tallinna. — Historiasta ks.
Itämeren maakunnat ja Virolaiset.

J. G. O-ö.

Viron ruotsalaiset nousevat nykyään n. 6,000
henkeen, joista suurin osa (n. 5,000) asuu Viron
läntisellä rannikolla ja läheisillä saarilla. Tämä
asutusalue käsittää II i i d e n-R 11 o t s i n (saks.
Worms, ruots. O r m s ö) saaren ja N o
a-ro otsin (ruots. Nuckö) pitäjän, johon,
paitsi entistä nykyään mannermaahan
yhteen-kasvanutta Noarootsin saarta, kuuluu kaksi
mannermaan kuntaa, R i k o’ 1 d i ja S u 11 e p
sekä puhtaasti ruotsalainen Osmussaari
(ruots. O d e n s h o 1 m). Tämän alueen ulkopuolella
asuu jonkin verran ruotsalaisia Viron
pohjoisrannikolla olevilla R ä g ö-s aarilla ja Naissaa
r e 1 1 a (ruots. N a r g ö) sekä Tallinnan ja
Haa p salon kaupungeissa. Hiidenmaan
v. 1850 287 henkeen nousevasta ruots. väestöstä
lieneviit kaikki jo kuolleet, mutta näitten
ruotsalaisten murre elää vielä
Gammelsvensk-b y 11 (ks. t.) murteessa Etelä-Venäjällä; tämä
Hiidenmaasta kotoisin oleva siirtokunta käsittää
n. 700 henkeä. Liivininaalla on tätä nykyä
ruotsalaisia vain Ruhnunsaaressa (ruots.
Runö). — Ennen tämä ruots. saaristolaisväestö
(ruots. e i b o f o 1 k e) oli levinnyt paljoa
laajemmalle asutusalueelle ja käsitti 1600-luvun
loppupuolella n. 12,000 henkeä, joista kuitenkin
5,000 Tallinnan ja Narvan kaupungeissa.
Historiallisissa lähteissä Viron ruotsalaiset mainitaan
ensi kerta 1294 eräässä Haapsalon kaupungin
lain pykälässä. Varmana voi pitää, että
ruotsalaisia jo paljoa aikaisemmin on asunut Viron
rannikoilla. Sen todistavat pakanallista
alkuperää olevat paikannimet sellaiset kuin O d e n
s-liolm ja Harga (Noarootsin kylä). — Viron
ruots. murteet, itäruots. murteitten eteläisin
haara, osoittavat monta vanhanaikaista piirrettä.
Adjektiivi- ja verbiparadigmi on inuotorikas,
vanhat diftongit (isl. ei, ey, au) ovat säilyneet,
samoin vanha kvantiteettisuhde: korollinen lyhyt
vokaali -)- lyhyt konsonantti seuraavan
korottoman vokaalin edessä. Toiselta puolen huomataai
myöskin useita uudennuksia; niinpä y- ja ö
äänteet ovat kehittyneet i-, e- ja ä-äänteiksi:
kaikki neutrisukuiset substantiivit ovat
monikossa ir-päätteiset. Viron ruots. murteissa
huomataan tuntuvaa viron kielen vaikutusta; saks.
ja ven. lainasanoja on myöskin. [A. Sohiman.
,,Svenskar i Ehstland, Liffland och det iure af
Ryssland" (Nordisk tidskrift 1852-53);
Russ-wurm, ,,Eibofolke" (1855) ; G. Danell, „Om
svens-karna i Östersjöprovinserna" (Nordisk tidskrift
1907).] R. S.

Vironsusi (saks. Werwolf = miessusi) on
kansantaruissa ja uskomuksissa kummitteleva
suden-muotoinen olento, sudeksi muuttunut ihminen.
Taikatemppujen avulla uskottiin velhon voivan
muuttaa joko itsensä tai vihamiehensä suden
haahmoon. Kerrotaanpa, mitenkä kokonainen
hääväki joskus on noiduttu susilaumaksi.
Inkeriläiset selittävät, että v:n voi tuntea erinäisistä
merkeistä, esim. sen kaulassa olevasta valkoisesta
juovasta. Jo muinaiskreikkalaiset puhuivat
lykanthropiasta, eräänlaisesta mielisairaudesta,
joka saattoi ihmisen juoksentelemaan ja
ulvomaan suden tavalla. U. Ilbg.

Viron säveltaide. Ensimäisiä merkkimiehiä
Viron musiikkielämässä oli viron kielen lehtori
Tarton yliopistossa, toht. K. A. Hermann
(ks. t.), joka kirjallisen työskentelynsä ohella

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0715.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free