- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1389-1390

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Virus [-ī-] (lat.) on bakteerien tai muiden
alempain organismien synnyttämä myrkky. Myös
tartunta-ainetta sanotaan nimellä v.

Virvatuli, suoperäisillä, mätäneviä eläin- tai
kasviaineita sisältävillä mailla havaittavat pienet,
heikkovaloiset, lähellä maanpintaa paikasta
toiseen levottomasti hyppelehtivät, sinertävät liekit.
V:n syistä ei olla lopullisesti selvillä. On oletettu,
että ilmiön aiheuttaa maasta kohoava su okaasi!
(metaani) sekoitettuna itsestään syttyvällä
fosfori vedyllä (ks. t.). Toisen selitystavan mukaan 011
v:n syynä ilmansähkö, joten se siis olisi sama n
-luontoinen ilmiö kuin Pyhän Elmin tuli (ks.
Sähköpurkaus). V :ia ovat tutkineet Bessel,
Kuorr, Tsehudi, Kurtz y. m. [Fornasclion,
,.Kriti-sche Betrachtung der Irrlichterfrage" (1899).].

U. S:n.

Virvik /virvik], maatila Porvoon pitäjässä,
kauniilla paikalla Pikku-Pernajanlahden rannalla,
Porvooseen vievän maantien varrella. V. on
rustholli augmenttitiloineen, suuruudeltaan 1 7/i2
manttaalia ia n. 415 ha. V. on ollut aikoinaan
m. m. Bobson-, v. Konov-, Bjugg-, v.
Knorrinc-ja v. Qvanten-sukujen hallussa. Nyk. omistaja
piispa H. Bäbergh. E. C-g.

Virvilä (Eri,uin, usein myös Vicia),
hernekuk-kaisiin kuuluva pieni kasvisuku t. Vtcja-suvun
alasuku, jonka lajeilla on pienet sinivalkoiset t.
vaikeat kukat ja yleensä 2-isiemeniset palot.
Tärkein laji on kylvövirvilä (ks. t.) 1. linssi. K. L.

Virvoitusjuomat, erilaisista mehuista ja
monilla eri tavoilla valmistettuja juomia, jotka
ovat aivan alkoholittomia tai sisältävät sitä vain
pienen määrän (alle 2,,5%). Viime aikoina ne
ovat saavuttaneet sangen runsaan käytön,
varsinkin sitä mukaa kuin käsitys alkoholin
epäterveellisyydestä on levinnyt. V:ia ovat:
luonnolliset ja keinotekoiset kivennäisvedet (ks. t.),
hedelmämehulimonadit ja n. s. alkoholittomat
viinit, alkoholiton t. heikosti alkoholinpitoinen
olut, kuohurimonadit y. m. Tärkeänä, monissa
v:ssa pääasiallisena osana 011 hiilidioksidi, joka
antaa juomalle raikkaan maun ja vaikuttaa
elä-hyttävästi myös ruuansulatuselinten toimintaan.
Oikeissa hedelmämehuissa on ruuansulatusta
edistäviä entsymejä ja fysiologisesti tärkeitä
suoloja. Niitä valmistetaan kestäviksi antamalla
alkuperäisen mehun käydä ja keittämällä
syntynyt alkoholi pois tai sitten lisäämällä vahvasti
sokeria käymättömään mehuun. Alkoholittomia
viinejä valmistettaessa filtreerataan rypälemehu,
lisätään 10 % sokeria ja sterilisoidaan täytetyt
pullot 60° :ssa. Alkoholittomien,
hiilihaponpitois-ten mallasjuomien valmistamiseksi on useita eri
menettelytapoja; mallasekstraktiliuokseen esim.
lisätään humalaekstraktia, nesteeseen puristetaan
hiilihappoa, ja juoma pastörisoidaan pulloissa.
— Pitemmän aikaa säilytettäviin,
hiilihaponpitoi-siin juomiin eivät luonnoHiset hedelmämehut
oikein sovellu, koska ne vähitellen samenevat;
niitä valmistettaessa on turvauduttava
keinotekoisiin mehuihin. Hedelmistä peräisin ovat
tällöin vain n. s. essensit, hedelmäin aromi-aineet,
jotka usein saadaan paraiten hedelmäin, esim.
appelsiinin, kuorista. Sokeroimiseen käytetään
useimmiten siirapiksi väkevöityjä
tärkkelys-sokeriliuoksia. Happamuus aikaansaadaan
viiruja sitruunahapolla, väriaineiksi sopivat paraiten
vahingottomat atso-väriaineet, kokonaan keino-

tekoisiksi hajuaineiksi etikka-, voi- ja
benzoe-hapon metyli-, etyli- ja amyliesterit y. m. On
vain vaadittava, ettei keinotekoisia tuotteita
myydä luonnollisina, vaan että niiden laatu jo
nimestä käy selville. [E. Luhmann, ,,Fabrikation
alkoholfreier Getränke" (1913) ; J. Schneider.
,,AlkohoIfreie Getränke u. Erfrischungen" (1913) ;
E. Walter, „Die alkoholfreie Industrie" (1909).]

N. J. T.

Vis (lat.), voima. — V. armata
mä’-J,
asestettu voima. — V. e o m i c a /cö-/, komiikan
voima. — V. i n e r t i ue /-e’-/ ks. t. — V. m [-a-j o r ks. F o r c e, Pakkotila ja
Ylivoimainen tapahtuma. — V. vitalis
/-«’-/, ,,elämänvoima", ks. Vitalismi.

Visa on niveräinen puulaatu, jossa kulkee
enemmän tai vähemmän säteittäisesti kiemurrellen
ruskeita, ydintäpliä muistuttavia, osaksi onttoja
juovia, joiden lähistössä on vaaleahkoja
kyles-tymämuodostumia. Juovat ja ontelot syntyvät
(useimmiten) ydinsäteiden paikoitellen puussa sai
raloisesti levitessä, kuoren näiden kohdalla
painuessa sisäänpäin, ja solukkojen näissä paikoin
muuttuessa. Syistä ydinsäteiden poikkeavaan
kasvuun ja sitä seuraaviin muutoksiin ei olla
täysin selvillä. Visautumista tavataan meillä
useimmiten koivuissa. [Metsätaloudellinen
aikakauskirja 1916 n :o 11; Tapio 1917, siv. 8-14;
Cajander, ,,Metsänhoidon perusteet" II (1916), siv.
361-4.] T. J. H.

Visakoivu, raudus- t. hieskoivu, jossa
visautu-minen esiintyy taudin tavoin. V: ja kasvaa monin
pai koin maassamme, varsinkin vanhoissa
kulttuurikeskuksissa. Kasvupaikat ovat useasti
vie-rinkiviharjuilla, niiden liepeillä tai järvien
rantamilla. Pääebiintyinisalueeit ovat Kokemäenjoen
laakson yläosan rantaseudut (Karkku, Tyrvää),
Keski-Hämeen vesistön eteläisten reittien
ympärillä olevat pitäjät (Hauho, Kangasala,
Pälkäne, Sääksmäki, y. m.), viljelyskeskukset
Päijänteen eteläosan rantamilla (Sysmä, Padasjoki,
Kuhmoinen y. m.). Lisäksi on v:ja tatvattu m. 111.
Mikkelin tienoilla, Viipurin seuduissa sekä
harvakseen siellä täällä keskisellä järviylängöllä.
Ulkomailla on visakoivuja ainakin Venäjällä
Vjatkan kuvernementissa. — V.-puun kauppa 011
ollut huonosti järjestettynä. Tätä kalleinta
puulajiamme myydään painon mukaan,
faneeriteh-taihin kuorimattomana ja tuoreena;
kotiteolli-suustarkoituksiin sitä käytetään kuivana. Se on
laadultaan rakkaampaa, kovempaa, sitkeämpää
sekä juovikkuutensa vuoksi kauniimpaa kuin
normaalinen koivupuu, ja sitä käytetään
huonekaluihin, puukkojen päiden, urheiluvälineiden,
kaikenkaltaisten koristeiden y. 111. s. esineiden
valmistukseen. — V:jen hoidosta ja säilymisestä
on hyvin vähän välitetty. T. J. II.

Visapallo ks. V i s a p a 11 o n h e i 11 o.

Visapallonheitto, määrätynkokoisen ja
painoisen, visasta tehdyn pallon pituusheitto;
suoritustapa samanlainen kuin tavallisessa kivenheitossa.
Usein aiheuttamiensa lihasreväht.ymäin vuoksi v.
on poistettu nvkvisistä urheilukilpailuista..

KL U. 8.

Vis-ä-vis fvizavi’], vastakkain, vastapäätä
oleva; vastapari tanssissa.

Visaya (V i z a y a, V i s s a y a), alhaisella
kulttuuriasteella oleva malaijilaisheimo, elää
Filippiinien V.-ryhmään kuuluvilla saarilla (Panaylla,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:09 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0723.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free