Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1391
Visborg—Vischer
1392
Negrosilla, Cebulla, Boholilla, Leytella, Samarilla
y. m.) ; yhteensä n. 2,5 rnilj. henkeä, osaksi
pakanoita, osaksi muhamettilaisia. Taitavia
ananas-hamppukudosten valmistajia.
Visborg [visborj], linna Visbyn lounaisessa
kulmassa. Linnan varsinainen perustaminen luetaan
kuningas Eerik XII:n käynnistä 1411, jolloin se
sai nimensä. V:sta 1437, jolloin Eerik oleskeli
Got-lannisisai, oli V. hänen asuntonaan; se oJi siihen
aikaan hyvin varustettu. V:sta 1449 V. oli
Tott-suvun hallussa. Kun Sten Sture vanhempi ahdisti
Iivar Tottix, jätti tämä V:n Tanskan kuninkaalle
Hannulle 1487. Vv. 1517-25 oli Severin Norby
Kristian II :n puolesta V:n päällikkönä;
viime-main. vuonna hän jätti sen ynnä Gotlanuin
Tanskan Fredrik I-.lle. Ruotsi sai V:n Brömsebron
rauhassa 1645; v. 1676 tanskalaiset sen
valloittivat Nils Juelin johdolla, mutta rauhassa 1679 he
luopuivat V:sta, ensin kuitenkin hävitettyään
sen. Suuri osa V:n kivistä poltettiin kalkiksi ja
käytettiin esim. Tukholman linnarakennukseen;
osa V:n raunioista on jäljellä. O. R.
Visby [visby], Gotlannin ainoa kaupunki,
saaren länsirannalla, rautatielinjojen päätekohdassa;
10,022 as. (1911). — Skandinaavian vanhoista
kaupungeista V. parhaiten on säilyttänyt
keskiaikaisen leimansa. Kadut ovat kapeat ja
mutkikkaat, torit pienet, useat talot vanhaan,
keskiaikaiseen tyyliin rakennettu; kaikkialla on
muistomerkkejä kaupungin suuruudenajoilta. Kaupunkia
ympäröivästä, 6-9 m korkeasta kehämuurista on
n. 3 1/2 km:n pituinen osa säilynyt torneineen ja
portteineen. Muurin ulkopuolella ja osaksi sen
yhteydessä Visborgin linnan (Eerik
Pommerilai-sen 1411 perust.) rauniot; linnan, joka aikoinaan
oli Pohjoismaiden lujimpia, räjähdyttivät
tanskalaiset 1679 ilmaan. 11 vanhan kirkon rauniot;
näistä mainittavimmat: P. Nikolaus (13 vuosis.),
P. Gertrud (alk. hollantilaisten kauppiaiden
kirkko), P. Drotten (13 vuosis.), P. Lars (12
vuosis., mieltäkiinnittäviä maalauksia muureissa)
ja Helgeandskirkko (13 vuosis). P. Maarian
kirkko (1190-1225) on vieläkin käytännössä. V:sta
1880 alkaen kuuluvat kaikki muinaismuistot
valtiolle, joka’ huolehtii niiden hoidosta. — V. on
V:n hiippakunnan (jonka muodostaa
Gotlanti sekä läheiset pikkusaaret) pispan
asuinpaikka. Gotlannin läänin maaherran istuin.
Oppilaitoksia, merikoulu, pankkien
haarakonttoreita, sairaala, kasvitieteellinen puutarha. —
Sementti- ja kalkkitehtaita, sahoja, konepajoja.
Kauppa nyk. verraten vähäinen. Säännöllinen
laivayhteys Tukholman, Kalmarin, Norrköpingin
ja Stettinin kanssa. — Kaupunki on hyvin
suosittu matkailija- ja kylpypaikka (1913 n. 30,000
matkailijaa). — V. oli keskiaikana erittäin
tärkeä kauppakaupunki, ollen Pohjois- ja
Itä-Euroopan sekä Venäjän ja Itämaiden
välisten kauppateiden keskuksena. V:u varsinainen
kukoistusaika oli 12:nnella ja 13:nnella vuosis.,
jolloin kaupunki muodosti Hansa-liittoon
kuuluvan melkein itsenäisen tasavallan. Kaupungilla
oli tällöin oma kauppakonttori Novgorodissa ja
lyötti omaa rahaa. Ristiretkien aiheuttamat
kauppateiden muutokset, Lyypekin kehittyminen
johtavaksi kauppakaupungiksi y. m. syyt
vähensivät myöhemmin V:n merkitystä. Hyvin ankaran
iskun sai V:n kauppa 1361, kun Tanskan
kuningas Valdemar Atterdag, voitettuaan gotlanti-
laiset, pakotti kaupungin antautumaan ja
maksamaan suuren paloveron. Myöhemmin ryöstivät
V:n merirosvot, jotka tyyssijanaan käyttivät
Visborgin linnaa. V. 1525 kaupungin pohjoisosa ja
monet kirkot paloivat. V. kuului 1361-1645
Tanskalle, joutui viimemain. v. Gotlannin saaren
yhteydessä Ruotsille. K-q, E-n.
Viscacha ks. V i s k a t s a.
Viscaya ks. B i s k a j a n-1 a h t i ja V i
z-e a y a.
Viscera 1. sisäelimet. Tällä nimityksellä
tarkoitettiin ennen vanhaan kaikkia
ruumiin-onteloiden sisällä olevia elimiä: vatsa-, rinta- ja
kallo-ontelon elimiä. Nykyään lasketaan
sanottuihin elimiin ruuansulatuselimet
(appa-ratus digestorius), hengityselimet
(appara-tus respiratorius) sekä virtsa- ja
siitin-elimet (apparatus urogenitalis). Sitäpaitsi
liittyy näihin elimiin muutamia rauhasia kuten
kilpirauhanen, kateenkorvarauhanen, perna ja
lisämunuaiset, jotka myös usein lasketaan
sisäelimiin kuuluviksi. Sen sijaan on sydän liitetty
muihin verenkierto-elimiin, ja aivot yhdessä
selkäytimen kanssa keskushermostoon. Näitä kahta
viimeksimainittua elinryhmää ei enää nykyään
lasketa v.-ryhmään kuuluviksi. — vrt. V i s k
e-r a a 1 i n e n. Y. K.
Vischer /fisar], Friedrich Theodor
(1807-87), saks. esteetikko ja runoilija. Oli
alkuaan teologi, tuli sittemmin ylimääräiseksi
ja 1844 vakinaiseksi estetiikan ja saks.
kirjallisuushistorian professoriksi Tiibingeniin. V. 1848
hänet valittiin Frankfurtin parlamenttiin; 1855
hän tuli professoriksi Ziirichin ja 1866
Stuttgartin polyteknikumiin, missä pysyi v :een 1877.
Esteetikkona V. on hegeliläisen koulukunnan
etevimpiä edustajia; hänen pääteoksensa on
,,Aesthetik oder Wissenschaft des Schönen"
(3 nid., 1847-58). Hänen muista tieteellisistä
julkaisuistaan mainittakoon „t?ber das Erhabene
und Komische" (1837), „Kritische Gänge" (2 nid.
1844; uusi sarja 1860-75, 6 vihkoa), „Goethes
Faust, neue Beiträge zur Kritik des Gedichts"
(1875). Pienempiä kirjoitelmia ovat ,,Mode und
Zynismus" (1878), „Altes und Neues" (1881-82)
y. m. V:n jäämistöstä julkaistiin „Das Schöne
und die Kunst" (3:s pain. 1907),
„Shakespeare-Vorträge" (6 nid. 1898-1905), „Briefe aus Ita
lien" (1907). Hänen kaunokirjallisista
teoksistaan mainittakoon tunnustusromaani ,,Auch
Einer. Eine Reisebekanntschaft" (1878), „Faust.
Der Tragödie dritter Teil" (1862), Goethen
Faustin toiseen osaan kohdistuva satiiri (jonka
V. julk. salanimellä Deutobold bymbolizetti
Allegoriowitsch Mystifizinsky), koomillinen
san-karirunoelma „Der deutsche Ivrieg 1870-71"
(6 :s pain. 1904, julk. salanimellä Philipp
Ulrich Schartenmeyer) sekä myrkyllinen
kokoelma „Epigramme aus Baden-Baden" (1867).
[Keindl, „F. Th. V." (1888); v. Gunthert,
„F. Th. V., ein Cliarakterbild" (1888); Frapan,
„Vischer-Erinnerungen" (1889); Oswald, „V. als
Dichter" (1896).] vrt. myös Kauneus ja
Taide. ’ (E. W-s.)
Vischer /fisvr], Peter (n. 1455-1529), saks.
kuvanveistäjä, sai ensimäisen ja kai ainoankin
taiteellisen opetuksensa isänsä, pronssinvalaja
Hermann V:n työpajassa Niirnbergissä. Täällä
valmistettiin pääasiallisesti hautamuistomerkkejä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
