Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vischy-vesi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1393
Vischy-vesi-
—Wisconsin
1394
yksinkertaisista kaiverretuista laatoista alkaen
mitä komeimmin ja runsaimmin sommiteltuihin
patsaihin saakka. Tämän käsityöhaaran,
pronssin-valutaidon, P. kohotti oman kykynsä avulla
täysi-pitoiseksi taiteeksi. Jo hänen varhaisimmat
teoksensa — kuten arkkipiispa Ernst
Wettini-läisen hautamerkki Magdeburgin
tuomiokirkossa (v:lta 1495) — osoittavat
harvinaisen varmaa, selkeätä ja hienoa muotoaistia ja
kehittynyttä tekotavallista taituruutta. Ja
varsinkin sen jälkeen, kuin hän arvatenkin
poikiensa Hermannin ja Peterin välityksellä, jotka
v:n 1505 vaiheilla olivat käyneet Italiassa, oli
tutustunut italialaisen renesanssin muotoihin, sai
hänen taiteensa yhä hienostuneemman leiman
menettämättä siltä mitään aitosaksalaisesta
alkuperäisyydestään ja herttaisuudestaan. Tämä uusi
vaikutus on selvimmin havaittavissa hänen
kuulussa pääteoksessaan Pyh. Sebald uksen
hautamerkissä Nurnbergin
Sebaldus-kir-kossa. Tässä pronssisessa kunniakatoksessa, jonka
hän valmisti vv. 1508-19, yhtyvät gotiikan ja
renesanssin muodot mitä siroimmaksi ja
sopusuhtai-simmaksi kokonaisuudeksi. V. 1513 hän valmisti
kaksi suurta pronssista pystykuvaa, kuningas
Teodorikin ja kuningas Arturin (kuva
liitteessä Kuvanveistotaide III) kuvat
keisari Maksimilianin aijottua valtavaa
hauta-merkkiä varten Innsbruckin hovikirkkoon. Hänen
muista teoksistaan ovat mainitta vimmat
korkokuvat Maarian kruunaus (1521)
Wittenbergin ja Erfurtin kirkoissa, Kristus
kohtaa Latsaruksen sisaret (sam. v.)
Regensburgissa ja Kristuksen hautaus
(1522) Nurnbergin Egidienkirkossa sekä Albrecht
Brandenburgilaisen hautamerkki
Aschaffen-burgissa (1525) ja Fredrik Viisaan Wittenbergissä
(1527). Selvimmin oli italialainen vaikutus
havaittavissa eräässä komeassa
ristikko-aitauk-sessa, joka 1540 asetettiin Nurnbergin
raatihuoneeseen, mutta joka viime vuosisadalla on
jäljettömiin hävinnyt. — V. oli saks.
renesanssiveisto-taiteen .omintakeisin ja etevin edustaja, hänen
jälkeläistensä teoksissa pääsee italialainen
kau-neuskäsitys yhä enemmän vallitsevaksi. 1\ L.
Vischy-vesi ks. Vichy.
Wisconsin Juisko’-], Yhdysvaltain pohjoisia
valtioita, Michigan- ja Yläjärven sekä Mississippin
välillä; 145,205 km2, 2,333,860 as. (1910); 16
km2:llä. — W. on melkein kauttaaltaan aaltoista
kumpumaata (n. 300 m yi. merenp.), josta paikoin
kohoaa yksityisiä kukkuloita; pohjoisosassa maa
jonkun verran kohoaa, saavuttaen 550 m:n
korkeuden. Suurin osa alueesta on muodostunut
siluurisista vuorilajeista, joita peittää jääkauden
aikuinen moreenisora. Maajään toiminnasta ovat
merkkinä lukuisat pienet järvet, arviolta n. 2,000
(2.097 km2); näistä huomattavin Winnebago(ks. t.).
Vedet virtaavat etupäässä Mississippiin, johon
laskevat St. Croix, Chippevva, Black River ja
Wisconsin River (ks. t.) ; Michigan-järveen laskee
Fox River Winnebago-järvestä. Kaikki joet ovat
koskisia jä niinmuodoin tärkeitä teollisuuden
palveluksessa (1908 W:n koskista otettiin 220,916
hevosv.). — Ilmasto on mantereinen, joskin
suurten järvien läheisyys vaikuttaa jonkun verran
tasoitta vasti. V:n keskilämpö Mihvaukeesvsa
(Michiganin rannalla) -}- 7,e°, tammikrn —5,a°,
heinäk :n -f 21.i° C. Sademäärä 680-800 mm. —
Kasvimaantieteellisessä suhteessa valtion eteläosa
kuuluu preeria-alueeseen, kun taas pohjoisessa
laajat metsät leviävät; näissä esiintyvät
valtapuina monet mäntylajit, lehtikuusi, lehmus,
jalava, sokeri vaahtera, saarni, tammi ja koivu.
Metsät peittävät 48 % maasta. Eläinkunta rikas;
metsästys ei ole vielä kokonaan kadottanut
entistä merkitystään. — Asukkaista on
valkoihoisia 2,320,555, neekerejä 2,900, intiaaneja 10,142
(1910); viimemainitut asuvat ,,reservatsioneissa",
loiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1,166 km2
(1915). Ulkomailla syntyneitä 512,865, joista
suomalaisia 5,705; Ameriikassa syntyneitä
suomalaisia on 3,991 henkeä (yhteensä 9,696 lien
keä). Suomalaiset työskentelevät etupäässä
rauta-kaivoksissa lähellä Ashilandin kaupunkia
Yläjärven rannalla. Edelleen on heitä verraten lukuisasti
satamatöissä Sheboyganin ja Ashlandin
kaupungeissa. Suuri suomalaisasutus on West Superiorin
kaupungissa Yläjärven rannalla, jossa on
ilmestynyt suom. sanomalehtiäkin. Suomalaiset
maan-viljelysseudut (pieniä uutiäasutuksia) ovat Duluth
South Shore-rautatien varrella (Uusi Suomi
Ahnenan kauppalan eteläpuolella ja Uusi Savo
Brantwoodin aseman ympärillä). —
Kaupungeissa asuu 43 väestöstä. — Elinkeinoista
maanviljely® on tärkein; sitä harjoitetaan
etupäässä hyvin viljavassa eteläosassa. Eniten
viljellään kauraa (sato 29,e milj. hl 1916), maissia
(22,i milj. hl), ohraa (6,« milj. hl), vehnää (l,s
milj. hl) ja perunoita (5 milj. hl). Myöskin
tupakan- ja hedelmänviljelystä harjoitetaan suuressa
määrässä. — V. 1917 oli W:ssa hevosia 715,000.
muuleja 3,717, lypsylehmiä 1,750.000, muuta
nautakarjaa 1,340,000, lampaita 645,000 ja sikoja
2,060,000 kpl. — Metsätalous on korkealle
kehittynyt. Sen tärkeimpänä tuotteena ovat raken
nuspuut. Sokeria valmistetaan paljon
sokerivaah-teran mahlasta. — Kalastusta harjoitetaan suurilla
järvillä ja Mississippi-joella. — Vuorityön
tärkein tuote ou sinkki (17 milj. mk:n arvosta 1914).
Edelleen saadaan rautaa, graniittia, sementtiä,
grafiittia, kivennäisvesiä y. m.
Kokonaistuotannon arvo 1914 oli 59 milj. mk. — Teollisuus
liittyy lähinnä maa- ja metsätalouteen. Mainitsemista
ansaitsevat sitäpaitsi nahka-, öljy-, kone-,
rauta-ja terästeollisuus. V. 1910 työskenteli
teollisuuslaitoksissa 182,583 työmiestä, ja valmistusten arvo
oli 3,158 milj. mk. — Liikennettä välittävät
järvet, Mississippi- ja Fox-joet, kanavat, rautatiet
(12,290 km 1915) ja sähköraitiotiet (1,362 kmi.
—Uskontokunnista on room.-kat. kirkko
laajimmalle levinnyt. — Opetusolot ovat hyvällä
kannalla. Koulunkäynti pakollinen. V. 1916 oli
8,036 valtion kansakoulua, joissa kävi 528,102
oppilasta. 353 ylempää koulua, joissa 47,288
oppii., 8 normaalikoulua, 10 college-laitosta ja
korkeakoulua, joista Madisonin yliopisto (pyr.
1850; 711 opettajaa, 7,596 oppilasta 1915)
Yhdysvaltain huomatuimpia. — Perustuslaki v:lta 1848.
Kuvernööri valitaan 2 v.ksi. Eduskunnan
muodostaa senaatti (33 jäsentä, vai. 4 v.ksi) ja
edus-tajakamari (100 jäs., vai. 2 v:ksi). Yhdysvaltain
kongressiin W. lähettää 2 senaattoria ja 11 edusta
jaa. — Pääkaupunki on Madison, valtion
suurin kaupunki M i 1 w a u k e e.
Historia. Ensimäinen eurooppalainen, joka
kävi maassa, oli Jean Nicollet 1634. Jesuiitat
perustivat 1665 lähetysaseman Green-laliden luo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
