Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vispilä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1403
Vitalistit—Vitiges
1404
voiman" käsitteen ja puolsivat puhtaastaan
mekaanista elämänilmiöiden selitystä. Kuitenkin
on sen jälkeen vitalistinen käsitys uudelleen
herännyt „uusvitalismin" nimellä (ks. t..).
A. Gr.
Vitalistit, vitalismin (ks. t.) kannattajat.
Vitaliteetti (ks. Vitaalinen), elinvoima,
elinkyky; keskimääräinen elinikä.
Vitebsk. 1. Ent. kuvernementti (ven.
Viteb-slcaja gubernija) Länsi-Venäjällä, Liettuan
koillispuolella, Väinäjoen ympärillä; 43,983 km2,
1,984.800 as. (1915), 45 km2:llä. — V. on yleensä
alavaa kumpumaata, jonka devonikaudella
muodostunut vuoriperusta (punaista savi- ja
hiekkakiveä) monin paikoin on peittynyt jääkauden ker
rostumiin. Korkeimmat kohdat ovat itäosassa,
missä muutamat huiput Nevelin ja Gorodkon
välissä kohoavat yli 250 m:n korkeudelle.
–Alueella on 23 uittokelpoista jokea, joista suurin,
Väinäjoki, virtaa V:n rajojen sisäpuolella
enemmän kuin 200 km:n matkan. Järviä n. 2,500;
suurimmat niistä Liivinmaan rajalla oleva Luban
(84 km2) ja Razno (54 km2). Kuljettavia
vesiteitä kaikkiaan 2,025 km, niistä 250 km
höyryaluksilla kuljettavia. — Ilmasto kylmempi kuin
muualla Länsi-Venäjällä; v:n keskilämpö
-f- 5,5° C, tammik :n — 8.o° C, heinäk :n + 19,o° C.
Vesistöt ova.t jäässä keskimäärin 120-130 päivää
v:sisa. Vuotuinen sademäärä 500-600 mm. Soita
on paljon, muutamat niistä yli 100 km2:n
laajuiset. Metsät peittävät n. 26 % pinta-alasta. —
Asukkaista 1897 oli 66,s % venäläisiä
(valkovenäläisiä), 17.» % liettualaisia, 11,7%,
juutalaisia ja 3,4% puolalaisia; uskontunnustukseltaan
oli sani. v. 61 % kreik.-katolisia, 24 %
roomal.-katolisia ja 11,8% Mooseksen uskolaisia.
Lukutaitoisia 24,6% (Euroopan-Venäjän keskimäärä
22,9%). Maataloutta harjoittaa 74,« %, käsi- ja
tehdasteollisuutta 8,2 %, kauppaa ja liikennettä
7,2 % väestöstä.. Pääelinkeino maanviljelys on
alkuperäisellä kannalla eikä tuota viljaa omiksi
tarpeiksi; 1915 korjattiin 357,000 ton. rukiita,
162,200 ton. kauroja. 105,200 ton. ohria, 6,400
ton. vehniä, 718,000 ton. perunoita. Muista
viljelyskasveista mainittakoon pellava, jota 1911
koljattiin 16,8 milj. kg. Karjanhoito samoin
huonolla kannal’a; 1915 oli V :ssä hevosia 240,201,
nautakarjaa 543,994, lampaita ja vuohia 453,674,
sikoja 263,451 kpl. Vuorityötä ei ole.
Tehdasteollisuuden haaroista ovat pellava-, tulitikku-,
lasi-, neula- ja tupakkateollisuus
huomattavimmat. Aksiisista vapaan teollisuuden tuotantoarvo
1910 oli 22,7 milj. mk., työväestö 5,277 henkeä;
aksiisin alaisissa teollisuuslaitoksissa
(viina-polttimoissa, olutpanimoissa, tulitikku- ja
tupakkatehtaissa) 1913 työskenteli 1,179 henkeä. -—
Rautateitä 1.220 km’ (1913). — Kansakouluja 1,570
(80.718 opp.), keskikouluja 6 (2,974 opp.),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 16 (2,484 opp.,
1914). Lääkäreitä 183, sairaaloita 72 (1913). —
Hallinnollisesti V. jakautuu 11 piirikuntaan.
Pääkaupunki V. 2. — V: n kuvernementin itäosassa
syntyi 12:nnen vuosis. alussa V-.n ruhtinaskunta,
joka kuitenkin pian menetti itsenäisyytensä,
kuuluen sitten milloin Smolenskiin, milloin
Liettuaan. N. v. 1500 muodostettiin V:n
vojevoda-kunta joka käsitti V:n kaakkoispuoliskon sekä
osia Mogilevin ja Minskin kuvernementeista.
Samoihin aikoihin kuului alueen luoteisosa Kalpa-
ritarien hallitsemaan Liivinmaahan. 16:nnella ja
17:nnellä vuosis. sekä 18:nnen vuosis. alussa,
Pohjoismaisen sodan aikana, V. tuon tuostakin
kärsi sodan tuhoa. Venäjälle alue joutiii 1772, ja
kevättalvella 1918 saksalaiset valloittivat
suurimman osan siitä. — 2. Edellämain. ent.
kuvernementin pääkaupunki, kauniissa paikassa
Väinäjoen varrella, Riian-Orelin ja Pietarin-Zlobinin
radan risteyksessä; 108,900 as. (1915),
enimmäkseen valkovenäläisiä ja juutalaisia. — Kirkkoja
32, joista 2 roomal.-katolista ja 1 protestanttinen,
synagogia 2; useita oppilaitoksia, m. m.
hengellinen seminaari, 2 kymnaasia, kauppakoulu. —
Nahka-, köysi-, savi-, öljy- ja kemiallista
teollisuutta, olutpanimoja. Kauppa (puutavaroita,
pellavaa, pellavansiemeniä, teollisuustuotteita)
vilkas. Tärkeä jokisatama. — V., joka aluksi oli
itsenäisen ruhtinaskunnan pääkaupunkina (vrt.
yllä V. 1), liitettiin 14:nnellä vuosis. Liettuaan
ja joutui Puolan ensimäisessä jaossa, 1772,
Venäjälle. Heinäkuusta lokakuuhun 1812 kaupunki
oli Napoleonin hallussa. J. G. G-ö.
Vitelliini ks. Munanvalkuaisaineet.
Vitellius, A ui us (15-69 j. Kr.), Rooman
keisarina v. 69. Ollessaan Ala-Germaniau
päällikkönä V. julistettiin keisariksi, voitti Othon
(ks. t.) joukot Pohjois-Italiassa, mutta kärsi
tappioita taistellessaan Vespasianuksen
kannattajia vastaan sekä kaatui joulukuussa 69. V. oli
veltto, hekumallinen henkilö, joka ei saavuttanut
yleisempää tunnustusta valtakunnassa.
k. j. n.
Viterbo [-e’-], kaupunki Keski-Italiassa,
Roomasta luoteeseen, kauniissa paikassa Monte
Ciminon länsijuurella, rautatien varrella;
17,344 as. (1901; kuntana 21,258). — Useita
kirkkoja, joista huomattavimmat
romaanilais-tyylinen San Lorenzon-katedraali (12:nnelta
vuosis.), goottilainen San Francescon-kirkko
(13:nnen vuosis. alkupuoliskolta; kahden paavin
haudat) ja Santa Maria della Veritä (Lorenzo
da Viterbon freskoja v :lta 1469) ; kauniita
kaivoja (m. m. Fontana grande, vv:lta 1206-79,
perinpohjin korjattu 1424) ja palatseja, joista
mainittakoon Palazzo degli Alessandri ja Palazzo
Comunale. Viimemainitussa on kokoelma
maalauksia (joukossa Sebastiano del Piombon
kuuluisa „Pietä") ja etruskilaisia muinaisesineitä.
Piispanpalatsin rauniot. Useita oppilaitoksia
(tekn. opisto, 2 lukiota, seminaari y. m.),
kirjasto; piispanistuin. Verka-, paperi-,
tulitikkuja saippmiteollisuutta. Kaupunkia ympäröi
kehä-muuri langobardien ajoilta. — Ympäristössä
useissa paikoin lämpimiä rikkilähteitä, joiden
kohdalle 011 syntynyt kylpylöitä. J. G. G-ö.
Viteriitti, rombinen, aragoniitin kanssa
iso-morfinen mineraali, kokoomukseltaan
bariumkarbonaatti, BaCO.i. Väritön, om.-p. 4,j.
Löytöpaikkoja on etenkin Englannissa (Cumberland ja
Northumberland). Barium-valmisteiden
raaka-aine. P. e.
Viti ks. F i d z i-s a a r e t.
Vitiges (Vi tik), itägoottien kuningas,
huudettiin 536 kuninkaaksi, piiritti 537-538
Roomassa Belisariusta. mutta oli tammikuussa 540
pakotettu Ravennassa antautumaan
viimemainitulle, joka kuljetti hänet Konstantinopoliin;
täällä V. sai eläkkeen ja room. patriciuksen arvon.
K. g.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
