Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vitikkala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1407
Vitsi—YVitte
1408
haita opillisia ja valtiollisia auttajiaan ja
ohjaa-jiaan. Muistettavampi W. kuitenkin on
^pohjoista ja itäistä Tartariaa", s. o. Kaspianmerestä,
Volgasta ja Kamasta Tyyneen valtamereen
ulottuvia maita, kuvailevan hollanninkielisen teoksen
luojana, mikä teos „Noord- en Oost-Tartarye"
nimisenä ilmestyi Amsterdamissa 1672 (2 os., I
8+142 s., II 11 + 600 s.; toinen Pietari Suurelle
omistettu, suuresti lisätty laitos 1705 8+968 s.
fol.; toisen laitoksen muuttamaton painos P.
Bod-daertin julkaisemana 1785). Teos sisältää,
varsinkin ajan oloihin katsoen, hämmästyttävän
runsaan määrän maantieteellistä, historiallista,
tilastollista, kansatieteellistä ja kielellistä ainesta,
suureksi osaksi W:n omaa, myös matkustelemalla
keräämää, osaksi hänen käytettäväksi saamistaan
käsikirjoituksista ja aikaisemmista julkaisuista
ammentamaansa, ja se osoittaa erinomaista
perehtymistä Venäjän oloihin. Esitystapa on
huomattavan kriitillistä ja kaikkea tarullista
pois-seulovaa. Erittäin tärkeä meille on Länsi-Siperiaa
esittelevä osasto, mikä antaa suuren joukon aivan
uutta ainesta m. m. ostjaakeista. Teoksen
yhteydessä W. sai julkaistuksi myös Venäjän kartan.
— Paitsi omaa laajaa teostaan W. toimitti
hollanniksi kuvauksen, jonka Moskovan tsaarin
lähettiläs Fedor Baikov oli laatinut 1653 Kiinaan
tekemästään matkasta. Tämä kuvaus ei kuitenkaan
näy ilmestyneen hollanniksi, sillä siitä tunnetaan
vain holl. laitoksen perustalla tehdyt
saksan-(1699), ranskan- ja englanninkieliset julkaisut. —
V. 1688 eräs Novaja Zemljan luona löydetty saari
sai nimensä W:n mukaan (Witsen-Eyland).
K. F. K.
Vitsi (saks. Witz), kokkapuhe, sanasukkeluus.
Witt, de ks. De W i 11.
Witt, Franz Xaver (1834-88), saks. pappi
ja kirkkosäveltäjä, joka ajoi kat. kirkkomusiikin
perinpohjaisen uudistuksen asiaa, pyrkien irti
kaikesta maallisesta tyylisävystä, takaisin
hartaaseen gregoriaaniseen ja klassilliseen
(Pales-trina-) tyyliin. Sävelsi messuja ja motetteja
harrastamassaan uudistetussa a cappella-tyylissä.
I. K.
Witte, Herman (1666-1728), Turun piispa
1721-28. W., joka oli saksalaissyntyinen mies
Itämeren maakunnista, oli ennen piispaksi
tuloaan toiminut opettajana Wittenbergin ja
Tarton yliopistoissa sekä superintendenttinä
Saarenmaalla. Gezelius nuoremman lähimpänä
seuraajana Turun piispan istuimella W. sai
tehtäväkseen hiippakuntansa kirkollisten olojen
järjestämisen ison vihan levottomuuksien jälkeen
ja osoitti siinä sekä taitoa että tarmoa ja
antaumusta. Mutta suomalaisten herääviä kansallisia
pyrkimyksiä hän ei ymmärtänyt. A. J. P-ä.
Witte [vita], Karl (1800-83), saks.
oikeusoppinut ja Danten tutkija, herätti jo lapsena
huomiota ihmeellisen nopean kehityksensä vuoksi,
tuli 10-vuotiaana ylioppilaaksi ja väitteli
14-vuotiaana tohtoriksi. Harjoitti sitten
mitämoni-puolisimpia opinnoita, teki 2 v. kestäneen
matkan Italiaan harjoittaen osaksi lakitieteellisiä
tutkimuksia, mutta etupäässä perehtyen
taidehistoriaan ja Italian kirjallisuuteen. Tuli 1829
lakitieteen professoriksi Breslauhun, myöhemmin
Halleen. W:n it. tutkimukset, varsinkin
Dan-testa, ovat saaneet huomattavaa
tunnustusta-osakseen. Niistä mainittakoon kriitilliset julkai-
sut Danten „Divina Commedia"sta (1862;
käännös ja kommentaari 1865), „De mondrchia"sta
(2:nen pain. 1874) ja „Vita nuova"sta (1876).
Edelleen hän on julkaissut ,,Alpinisches und
Transalpinisches" (1858), „Danteforschungen"
(1869 ja 1879, 2 nid.) sekä käännöksen
Boccaccion „Decamerone"sta (3:s pain. 1859, 3 nid.)
ja Danten lyriikasta (2:nen pain. 1842, 2 nid.,
yhdessä Kannegiesserin kanssa). (E. W-s.)
Witte, Pieter de ks. De Witte.
Witte, Sergej Juljevits (1849-1915),
ven. valtiomies. W. kuului saks. alkuperää
olevaan sukuun. Syntyi Kaukaasiassa, missä isä oli
virkamiehenä. Päätettyään opintonsa Odessan
yliopistossa hän antautui 1870 rautatielaitoksen
palvelukseen ja tuli pian huomatuksi
tavattomasta tarmokkaisuudestaan ja loistavista
lahjoistaan. Odessan rautatiepiirin päällikkönä hän
järjesti Turkin sodan aikana 1877-78 kuljetusolot
erittäin ansiokkaalla tavalla. Siirryttyään
1880-luvun alkupuolella lounaisten rautateiden
johtajaksi hän osoitti jälleen erikoista kykyä
rautateiden sekä hallinnon että talouden
järjestämisessä. V:sta 1889 alkaen W. toimi
finanssi-ministeriöön perustetun rautatiedepartementin
päällikkönä pannen toimeen monia nerokkaasti
suunniteltuja parannuksia rautatieliikenteessä.
Nimitettiin 1892 kulkulaitosministeriksi, 1893
raha-asiain ministeriksi. Viimemainitussa virassa
ollessaan W. toteutti kultakannalle siirtymisen,
jota kyllä hänen edeltäjänsä olivat valmistelleet,
mutta joka oli jäänyt heiltä toimeenpanematta.
Verotuslaitokseen ja aksi isi järjestelmään
tekemillään muutoksilla hän lisäsi valtion tuloja
huomattavasti. Valtiotalouden vahvistamista
tarkoitti myös valtion viinamonopolin
toimeenpaneminen. Yleisen talouspolitiikan alalla W.
kiinnitti erityisesti huomionsa teollisuuden
kehittämiseen. Tulleja korotettiin teollisuuden
suojelemiseksi ulkomaiselta kilpailulta ja ulkomaisia
pääomia hankittiin maahan. V. 1894 tehtiin
edullinen kauppasopimus Saksan kanssa.
Korkeampien teollisuusoppilaitosten ja kauppakoulujen
syntymistä edistettiin huomattavasti. Teollisuus
kehittyikin nopeasti W:n toimenpiteiden
vaikutuksesta, mutta sensijaan maanviljelys joutui
kärsimään ja sen harjoittajat olivat hänen
talouspolitiikkaansa tyytymättömiä. Hän sai
vastustajia myös useista vaikutusvaltaisista henkilöistä,
joiden kanssa hän oli eri mieltä toimintatavasta
Itä-Aasian kysymyksessä. W. vastusti
tarmokkaasti sotapolitiikkaa, mutta sen kannattajat
pääsivät voitolle ja hänen oli erottava
rahaministerin virasta v. 1903, jolloin hänet määrättiin
ministerikomitean puheenjohtajaksi. Sai 1905
tehtäväkseen johtaa Venäjän valtuutettuna
rauhanneuvotteluja Japanin kanssa ja suoritti
toimensa varsin menestyksellisesti saaden
tunnustukseksi kreivin arvon. Saman vuoden
lpka-kuussa annetun Venäjän kansan perustuslaillisia
oikeuksia koskevan manifestin syntymiseen oli
hänellä pääansio, ja hän oli myös osallisena
toimissa, jotka koskivat valtakunnanneuvoston
uudestijärjestämistä ja valtakunnanduuman
kokoonkutsumista, mutta vähää ennen duuman
kokoontumista toukokuussa 1906 hän 6ai eron
pääministerin virasta Tämän jälkeen hän hoiti
finanssikomitean puheenjohtajan tehtäviä ja otti
osaa valtakunnanneuvoston työhön. Suomen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
