Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wittelsbach ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1411
Vitterhets historie och antiqvitets
akademien—Vilzthum von Eckstädt
1412
eläessään oli lunastanut itselleen liautasijan
Turun tuomiokirkossa. [W. G. Lagus,
„Borgä,-boerne A. W., Arvid Forbus, Torsten
Stäl-handske, Karl Ruuth" (1851).] K. G.
Vitterhets historie och antiqvitets
akademien (= Kirjallisuuden, historian ja
muinaistut-kimuksen akatemia) Tukholmassa on Kustaa III :n
perustama 1786 ja oli hänen äitinsä Loviisa
Ulriikan 1753 perustaman
„Vitterliets-akade-mien" nimisen kirjallisen seuran jatko ja
uudistus. Jäsenten luku oli 50, joista 14
kunniajäsentä, 20 työtätekevää ja 16 ulkomaista.
Työtätekevien velvollisuutena oli vuosittain antaa
akatemian toimituksiin joku tutkimus sen alaan
kuuluvista aineista. Sen pysyvä sihteeri, joka
samalla oli valtakunnan antikvaari, oli
kuninkaan nimitettävä. V. 1890 julkaistiin sille uudet
säännöt. Sen hoidettavina ovat m. m. valtion
historiallinen museo ja rahakabinetti.
Akatemian tuloina ovat valtion antama määräraha ja
erinäisiä, aikojen kuluessa sille lahjoitettuja
rahastoja (m. m. H. F. Anteli sille testamenttasi
100,000 kruunua). Sen julkaisuja ovat
,,Hand-lingar" ja (v:sta 1864) „Antiqvarisk tidskrift
för Sverige". Joka kuudes vuosi se antaa n. s.
Letterstedtin matkarahan. K. G.
Wittfooth [-fut], Hans (n. 1650-1732),
lahjoittaja; rikastui varsinkin Ison vihan jälkeen
kaupan harjoittajana Turussa; antoi Turun
tuomiokirkolle useita lahjoja, m. m. kaksi suurta
60-haaraista kynttiläkruunua ja urut, jotka
hävisivät Turun palossa 1827, niinikään
kaupungin hospitaalin köyhille 10,000 talaria.
Wittgenstein /-stäin], Ludwig Adolf
Peter (1769-1843), Sayn-W.-Ludwigsburgin
ruhtinas, ven. sotapäällikkö, oli 1795 mukana
Puolan sodassa, taisteli sittemmin Kaukaasiassa ja
otti senjälkeen osaa Napoleonia vastaan
käytyihin sotiin. V. 1812 W. oli Venäjän
pohjois-armeian päällikkönä. Keväällä 1813 hän tuli
yhdistyneitten venäläis-preussiläisten joukkojen
ylipäälliköksi, mutta oli Grossgörschenin ja
Bautzenin tappioiden jälkeen pakotettu
luopumaan tästä toimesta. Sen jälkeen hän johti
Böömin armeiassa olevaa ven. osastoa ottaen
osaa Lresdenin ja Leipzigin taisteluihin;
haavoittui Ranskassa 1814. V. 1818 W. tuli
valtakunnanneuvoston jäseneksi, 1823 sotamarsalkaksi.
V. 1828 hän oli ylipäällikkönä Turkin sodassa,
mutta luopui seur. v.
Witting, Rolf Johan (s. 1879), suom.
merentutkija, fil. kand. 1901. fil. lis. 1909, fil. toht.
1910, tuli Suomen tiedeseuran hydrografisten
töiden johtajaksi 1911, valtionhydrologiksi 1918 ja
sam. v:na vasta perustetun
merentutkimuslaitoksen johtajaksi ja professoriksi, järjestänyt
asemaverkkoja havaintoja varten meren lämpötilasta,
suolanpitoisuudesta, vedenkorkeudesta, virroista
ja jääsuhteista Suomen rannikoilla sekä
Maantieteellisen seuran tutkimustyön sisävesiemme
vedestä. W. on julkaissut nelisenkymmentä
tieteellistä tutkimusta, erityisesti tutkinut merien
liikunta-aloja, virtoja, luodetta ja vuoksea,
kor-keusaloja ja sen ohessa maankohoamista,
esittänyt n. s. anemobaarisen vedenkorkeuslain. käsi
tellyt eri metodillisia, koneellisia ja kemiallisia
kysymyksiä; tehnyt myöskin tähtitieteellisiä
tutkimuksia (auringon säteilystä, napakorkeuden
vaihteluista).
Vittoria /-o’-/, kaupunki Italiassa Sisilian
eteläosassa, Siracusan provinssissa, rautatien
varrella; 31,264 as. (1911). Silkki- ja viinikaupan
keskus. Satama Scoglitti.
Vittoria [-&-], Tomaso Ludovico
(1540-1613), esp. kirkkosäveltäjä, Palestrinan ystävä
ja täysveroinen työtoveri, Moralesin oppilas.
Tuli nuorena Roomaan, jossa toimi
kirkko-kapellimestarina 1573-89; siirtyi senjälkeen
Madridiin kunink. varakapellimestariksi. V:n
sävellyksiä on vaikea erottaa Palestrinan tuotteista.
Etevin niistä oli 6-ääninen keisarinna Marian
hautausmessu (1605). V:n koottuja teoksia
(1-VIII) julkaistaan paraikaa (Pedrell). 7. K.
Wittrock, Veit Brech e r (1839-1914), ruots.
kasvitieteilijä. Tuli 1878 ylim. professoriksi
Upsalaan, 1879 Bergiuksen laitoksen (ks. t.)
professoriksi. W. oli monipuolinen ja erittäin
tuottelias tutkija. Aluksi hän oli etupäässä
levä-tutkija ja julkaisi m. m.: ,,Prodromus
Mono-graphise Ocdogoniearum" (1874) ja yhdessä
O. Nordstedtin ja G. Lagerheimin kanssa laajan
eksikkaatin: „Algoe aquse dulcis exsiccataj" 1-35
(1877-1903). Myöhemmin W. on tutkinut
pääasiallisesti korkeampien kasvien morfologiaa ja
biologiaa sekä selvitellyt eräiden Linnen lajieq
(Viola tricolor, Linncea borealis) ennen
aavistamatonta muotorikkautta. W:n ansiota on vielä
Bergiuksen puutarhan järjestäminen täysin
uudenaikaiseksi ja maailman suurimman
kasvitieteilijäin valokuvia sisältävän kokoelman
kokoaminen. Julkaisuista mainittakoon vielä
„Viola-studier" I, II (1896-97) ja eksikkaati
,,Erythre«e exsiccatge" 1-4 (1884-90). K. L.
Wittstock J-slok], kaupunki Pohjois-Sak->assa.
Preussissa, Berliinistä luoteeseen, Haveliin
laskevan Dossen oik. rannalla, rautatien varrella;
7,574 as. (1905). — Raunioitunut linna ja vanha
kehämuuri, 2 kirkkoa, kaupungintalo; kym iaasi,
maanviljelyskoulu. Villa-, kone-, vaunu- y. m.
teollisuutta. — \V. mainitaan jo 946, t>ai
kaupungin-oikeudet 1248 ja oli jonkun aikaa
piispanistuimena. Kaupungin luona Juhana Banörin johtamat
ruotsalaiset lokak. 4 p. 1636 saivat loistavan
voiton itävaltalaisista ja saksilaisista. J. G. G-ö.
Witwatersrand (W i 11 e W a t e r s r a n d,
Rand), harjanne Etelä-Afrikassa,
Transvaalissa, Limpopon lähteillä, kulkee leveyspiirin
suunnassa Molopon latvoilta Johannesburgin
lähistöön; n. 300 km pitkä ja lähes 1,800 m
korkea. W. on muodostunut arkeisista
vuori-lajeista ja näiden päälle kerrostuneista, verraten
loivasti poimuttuneista kap-sarjan kvartsiiteista,
konglomeraateista, hiekka- ja kalkkikivistä.
Harjanteen laki on etelässä enimmäkseen
tasanko-mainen, pohjoisosassaan laaksojen
rikkiuurte-lcma. Karstimuodostumat (luolat, maanalaiset
joet y. m.) yleiset. Kuuluisat ovat W:n
itäpuoliskon rikkaat, 1885 löydetyt kultamaat, jotka
ovat aiheuttaneet väkirikkaiden
kaivosyhteiskun-t.ien (m. m. Johannesburgin) synnyn. J. G. G-ö.
Witznau, kylä Sveitsissä,
Vierwaldslätter-järven rannalla. Rigi’lle (ks. t.) johtavan
ham-masriulan lähtökohta.
Vitzthum von Eckstädt [vitstum fon ekstetj,
Karl Friedrich (1819-95), kreivi, saks.
diplomaatti; toimi diplomaattina ensin Saksin ja
sittemmin Itävallan palveluksessa; julkaissut
m. m. mielenkiintoisia muistelmia: „St. Peters-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
