- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1415-1416

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viuhka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1415

Viviani—Vjatka

1416

tyksen merkityksestä. V. on monessa suhteessa
aivan uudenaikainen pedagogi. Hän vaatii
nimenomaan, että koulun tulee ei vain opettaa, vaan
myöskin kasvattaa siveellisesti ja uskonnollisesti.
Opetusmenettelyn tulee mukautua oppilaan
kehitykseen ja tarpeisiin (psykologinen metodi).
Vielä nytkin hän on aikansa edellä siinä, että
hän vaatii asiatietoja, joita saavutetaan
tutkimalla luontoa ja ihmiselämää; hän sanoo:
,,Ihmisen ensimäiset opettajat ovat aistimet".
Äidinkielen merkityksestä hän puhuu usein.
Terveydenhoitoa ei saa laiminlyödä; ruumiinharjoitukset ja
leikit ovat tarpeelliset virkistyksenä ja
vastapainona henkisille rasituksille. Nykyään
tunnustetaan, että V:n vaikutus aikaansa ja seuraaviin
aikoihin 011 ollut suuri. Jesuiitat, Comenius y. m.
ovat häneltä saane:t miltei parhaat
uudistus-vaatimuksensa kasvatuksen alalla.

V:n teoksia on ilmestynyt monta painosta.
Saks. käännöksistä mainittakoon J. Wycligramin
(1893). [E. Böök, ,,J. L. V., en reformator inom
den pedagogiska vetenskapen" (1887).] A. K. O.

Viviani
ni’-J, Rene (s. 1863), ransk. [-poli-tikko; toimi alkuansa asianajajana, ensin
Algie-rissa, sitten Pariisissa ollen samalla sosialistisen
sanomalehden ,,Petite republique fran<;aise"n
avustajana; esiintyi useasti lakontehneitten
työläisten kiivaana puolustajana ja tuli
rautatieläisten ammattiliiton vakinaiseksi asianajajaksi.
V. 1893 V. valittiin eJustajakamariin, missä
kuuluu riippumattomien sosialistien ryhmään; oli
lokak. 1906-lokak. 1910 työministerinä.
Suurval-tainsodan alkaessa elok. 1914 V. oli
pääministerinä pysyen tässä toimessa lokakuuhun 1915,
minkä jälkeen oli oikeusministerinä Briandiu
ministeristössä maaliskuuhun 1917.

Vivianiitti 1. r a u t a s i n i, tuoreena väritön,
mutta ilmassa hyvin pian sinisen värin saava
mineraali, kokoomukseltaan rautafosfaatti,
FeaP;?Og + 8H20. V. on monokliinisesti
kidera-kenteinen ja esiintyy joskus pitkähköinä kiteinä,
mutta paljon yleisempi se on multamaisina
massoina, etenkin saven seassa. Fosforirikkaana
aineena v. kelpaa maanparannusaineeksi.
Suomessakin sitä on monin paikoin tavattu, mutta ei
niin suurin määrin, että teknillinen käyttö olisi
tullut kysymykseen. P. E.

Vivien de Saint-Martin [viriä ds sä-martQf],
Louis (1802-07), ransk. maantieteilijä, Pariisin
maantieteellisen seuran perustajia, tuli jo 1814
Pariisiin, jossa oleskeli suurimman osan
elämästään. Julkaisuista mainittakoon: ,,Histoire
uni-verselle des d£couvertes g£ographiques" (1845-47;
2 ensimäistä osaa), ,,jStudes de geographie
ancienne et d’ethnographie asiatique" (1850-54;

2 nid.), ,,£tude sur la göographie et les
popu-lations primitives du Nord-Ouest de l’Inde
d’aprds les liymnes vediques" (1860), „fi;tude
sui-la göographie grecque et latine de l’Inde" (1858-60;

3 nid.), ,,L’Ann6e göographique" (1863-75;
maantieteellinen vuosikirja), „Le Nord de 1’Afrique
dans 1’ant.iquite grecque et romaine" (1863),
,,Histoire de la gfiographie et des döcouvertes
göographiques" (1873; uranuurtava alallaan),
laaja ja hyvin toimitettu ..Nouveau dictionnaire
de g<5ographie universelle" (1877-95; L.
Rousse-letin jatkama), „Atlas universel" (1877-87;
yhdessä F. Seliraderin kanssa). J. O. G-ö.

Viviparinen (lat. rrvus = elävä, pari’re = syn-

nyttää), eläviä poikasia synnyttävä, siis eläin,
jonka poikaset syntyessään ovat kokonaan
suojelevista munakalvoista y. m. vapautuneet.
Vastakohtana on munia laskeva, oviparinen
(ks. t.). — V.-nimitystä käytetään myös
kasveista, joilla esiintyy itusilmuja (vrt. Silmu),
mitkä vielä emokasvin yhteydessä ollessaan
voivat alkaa kehittyä (esim. arktisten ja
alppiseutujen heinäkasveilla) sekä kasveista, joiden
siemenet jo emokasvissa itävät ja kehittyvät
irtautuvaksi taimeksi (mangrove-kasveilla y. m.).

Vivisektsioni (lat. vivus - elävä, ja sectiö =
leikkaus). lääketieteen on usein pakko,
tehdäkseen tutkimuksia elävällä elimistöllä ja
saadakseen siten selville elinten tervettä ja sairaalloista
toimintaa tai kehittääkseen seerumeja ja
erilaisia rokkoaineita, koetellakseen lääkeaineiden
vaikutuksia j. n. e. tehdä väkivaltaa eläimille,
käyttää eläviä olentoja tutkimustensa välineinä. On
luonnollista, että jokainen tunteellinen ja
harkitseva tiedemies koettaa järjestää nämä
eläin-kokeensa siten, että eläimiltä säästyy turha piina,
mutta myöntää täytyy, että hyvin monessa
tapauksessa kuitenkin koe tuottaa eläimelle kipua
ja haittaa. Senvuoksi ovatkin eläinsuojeluksen
harrastajat ottaneet v:n vastustamisen
ohjelmaansa ja ajaneet sitä hyvinkin suurella innolla.
Erikoista paheksumista on herättänyt
curare-inyrkyn käyttäminen kokeissa, se kuu
herpaannuttaa tahdonalaiset lihakset, mutta jättää
kivun-tunnon koskematta. On kylläkin ymmärrettävää
v:n vastustaminen, jos asiata arvostellaan
yksinomaan tunnesyiden perustalla, mutta ei kukaan
voine olla toiselta puolen kieltämättä niiden
törkeitten saavutusten oikeutusta, joihin lääketiede
on ainoastaan v:n avulla voinut tulla.
Sitäpaitsi on erikoisesti merkille pantava, että
nykyinen laboratoritekniikka on siksi kehittynyt, että
monta koetta voidaan toimittaa eläimille täysin
kivuttomasti. Y. K.

Vivo [-1-], ma s., (it.), eloisasti.

Vivos voco, mortuos plango, fulgura frango
(lat.), ,,elossa olevia kutsun, kuolleita valitan,
salamat murran", kirkonkelloissa usein tavattava
kirjoitus; Goethen ,,Lied von der Glocke"
nimisen runoelman motto.

Vizcaya [vipka’ ja], Espanjan baskilaisia
provinsseja. Biskajan-lahden etelärannikolla; 2.165
kmä, 363,586 as. (1914).

Vjatka. 1. Joki Itä-Venäjällä, Vjatkan kuvern..
lähtee Glazovin luoteispuolella olevista soista.
Kairan latvojen lähistöstä, virtaa ensin
pohjoiseen, sitten lounaaseen ja lopuksi kaakkoon,
päättyen oik. aliseen Kamaan; 1,085 km. vesialue
129,300 km’-. V. soveltuu uittoväyläksi pitkin
pituuttaan, höyrylaivat kulkevat 665 kin:n
päähän suusta. Laivakulkua vaikeuttavat suuret
vesimäärän vaihtelut ja särkät. Purjehduskautta
kestää 185-190 p. Tärkeimmät V:n vesistöä
myöten kuljetetut tuotteet ovat vilja, puutavarat ja
suola; kaikkiaan lähetettiin 1906 satamista
359,000 to n. Lisäjoista pisimmät: Kobra. Moloma.
Pizma oik. ja Tseptsa, Kiljmez ja Vala vas.
Joki-satamista suurimmat: Slobodskoj (laivakulun
piiätekolidassai, Vjatka (ks. V. 3), Orlov.
Kotelj-nits ja Marratiys.— 2. Kuvernementti (ven.
Yjat-skaja guiernija) Itä-Venäjällä, Kaman lisiijoen
Vjatkan (ks. yllä V. 1) ympärillä; 153.658 km-’.
| 4.062,000 as." (1915), 26 kni2:llä. — V. on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0736.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free