Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vjatšeslav ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1417
Vjatseslav—Vladimir
1418
läpeensä alankoa, joka korkeimmassa,
kumpuisessa itäosassaan kohoaa paikoin n. 200 m
yi. merenp., aleten sieltä eri suunnille. Kaman
laakso kuvernementin eteläisimmässä osassa on
alle 50 m:n korkeudella. Vuoriperustan
muodostavat permisysteemin kalkkikivet, kirjavat
merkelit ja hiekkakivet, joita V:n
pohjoisosassa vahvat jääkautiset kerrostumat peittävät.
Pääjoet ovat yllämainitut, koillisessa (500 km:n
pituudelta) ja etelärajalla (335 km: n
matkan) virtaava Kama sekä sen lisäjoki Vjatka.
Vesiteitä 2,600 km. josta höyryaluksilla
kuljettavia 1,000 km (rajalla virtaava Kama
mukaanluettuna). — Ilmasto jyrkästi mantereinen;
v:n keskilämpö Vjatkan kaupungissa + 2,2° C,
tammik:n —13,4° C, heinäk:n + 19,5° C.
Vuotuinen sademäärä 400-500 mm. Vesistöt jäässä
keskimäärin 160-170 p. v:ssa. Enemmän kuin
puolet pinta-alasta on metsän peitossa.
Turkiseläimiä (karhuja, susia, kettuja, näätiä y. m.)
on vielä verraten runsaasti. — Asukkaista 1897
oli venäläisiä 77,5 %, suomensukuisia 17,6 %
(votjaakkeja 12,5 %, tseremissejä 4,7 %i,
syrjäänejä 0,4 %), turkkilaistataarilaisia 4,9%
(tataareja 4,i %, loput baskiireja ja teptjaareja).
Uskontunnustukseltaan oli sam. v.
kreik.-katolisia 91,9% (vanhauskoisia 3,2%),
muhamettilaisia 4.2’%, pakanoita 0,s % (osa tseremisseistä,
kaikkiaan 8,909 henkeä). Lukutaitoisia 16,o %
(Euroopan-Venäjällä keskimäärin 22,» %). —
Maataloutta harjoittaa 89,2 %, vuorityötä ja
teollisuutta 5,2’%, kauppaa ja liikennettä 1,4 %
asukkaista. Maanviljelys tuottaa, vaikka se on
kehittymättömällä asteella, useimmissa V:n
piirikunnissa viljaa yli oman tarpeen; 1915
korjattiin rukiita 1,267,000 ton., kauroja 837,000 ton.,
ohria 169,500 ton., vehniä 43,200 ton., spelttiä
11,930 ton., vähän herneitä, tattaria sekä
perunoita 213,100 ton. Tärkeä viljelyskasvi on
pellava, jota 1911 korjattiin 23,8 milj. kg.
Karjanhoito on maanviljelyksen sivuelinkeinona. V:ssa
oli 1915 kaikkiaan 702,326 hevosta, 1,060,190
nautaa, 1,674,154 lammasta ja vuohta, 297,489 sikaa.
Metsästys on kannattava sivuelinkeino; 1910
kaadettiin turkiseläimiä yhteensä 155,000 mk: n
arvosta. Vuorityö tuottaa rautamalmia
(85,000-95,000 ton. vuosittain), kalkkia, alabasteria,
myllynkiviä y. m. Mineraalilähteitä.
Tehdasteollisuuden haaroista laivanrakennus, kone-,
maan-viljelystyökalu-, nahka-, tulitikku- ja kemiallinen
teollisuus sekä kirkonkellojen ja ampuma-aseiden
valmistus ovat huomattavimmat. Aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 48,5 milj. mk.,
työväestö 24,990 henkeä (1910). Aksiisin
alaisissa teollisuuslaitoksissa 1913 työskenteli 2,364
henkeä. Kotiteollisuutta (puutavarain,
jalkineiden, ajoneuvojen, huovan y. m. valmistusta)
harjoittaa ammattinaan n. 125,000 henkeä. —
Rautateitä 650 km (1913). Kansakouluja 2,981
(oppilaita 192,318), keskikouluja 31 (opp. 10,770),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 144
(opp. 7,267; 1914). Sairaaloita 101, lääkäreitä
187 (1913). — V. jakautuu 11 piirikuntaan.
Pääkaupunki V. 3. — Useat muistomerkit, ennen
kaikkea kuuluisa Ananjinan kalmisto (ks. t.),
osoittavat ihmisen eläneen V:ssa ainakin
pronssikauden lopulla (vrt. Urali-altailainen
pronssikausi). Keskiajan alkupuolella alue
kuului bolgaarien (ks. t.) valtakuntaan, 12:nnella
vuosis. ilmaantuivat V:aan ensimäiset ven.
uutis-asukkaat (Novgorodin tienoilta), joutuen
sota-kannalle alkuasukkaiden, suomensukuisten
vot-iaakkien ja tseremissien kanssa; 1489
kuverne-mentti liitettiin Moskovan suuriruhtinaskuntaan.
— 3. Edellämain. kuvernementin pääkaupunki,
epäterveellisessä paikassa V.-joen vas. rannalla,
rautatien varrella; 44,114 as.
(1911).-—Kolmisenkymmentä kirkkoa, m. m. kaunis, 1683 rak.
katedraali, 2 luostaria. Mies- ja naiskymnaasi,
reaalikoulu, hengellinen seminaari, tekn. opisto,
välskäriopisto, kauppakoulu; 2 museota, 4
kirjastoa; teatteri. Tärkeä jokisatama. — V., jonka
nimi ensin (v:een 1781) oli Jllynov, perustettiin
13:nnen vuosis. alkupuolella. Kuvernementin
pääkaupunkina v:sta 1796. J. G. G-ö.
Vjatseslav (1083-1155), ven. ruhtinas,
Vladimir Monomakin poika, sai isältään Turovin
ruhtinaskunnan ja nousi kaksi kertaa Kijevin
suuri-luhtinaanistuimellekin (1139 ja 1150), mutta
menetti sen kummallakin kerralla pian jälleen,
jälkimäisellä kerralla kuitenkin pysyen
veljen-poikansa Isjaslavin kanssaliallitsijana. K. G.
Vjernyi ks. V e r n y i.
V-laaksot. Näin nimitetään
poikkileikkauksessaan V-kirjaimen muotoisia erosionilaaksoja
erotukseksi jäätikköjen uurtamista U-laaksoista.
P. E.
Vladikavkaz [-ku’z], Terekin provinssin
pääkaupunki Etu-Kaukaasiassa, Kaukasuksen
poh-joisjuurella, Terekin rannalla, rautatien varrella
ja Grusialaisen sotilastien (ks. G r u s i a)
pääte-kohdassa; 76,225 as. (1911), enimmäkseen
venäläisiä, armeenialaisia ja juutalaisia. —
Säännöllisesti rakennetussa, istutusten kaunistamassa
kaupungissa on 7 kreik.-katolista kirkkoa, moskeioja
ja synagogia; kadettikoulu, jonka omistamat
suuret luonnont. kokoelmat on sinne siirretty
Haminan lakkautetusta kadettikoulusta; 2
naiskym-naasia, 2 reaalikoulua, kirjanpitokoulu; teatteri.
Ase- ja nahkateollisuutta. — V., jonka
osseeti-lainen nimi on Kapkai ja tserkessiläinen
Terek-kala, perustettiin 1784 osseetilaiskylän kohdalle
ja tuli provinssin pääkaupungiksi 1863.
J. G. G-ö.
Vladimir [-dl’-]. 1. Kuvernementti (ven.
Vladi-mirskaja gubcrnija) Keski-Venäjällä, Moskovasta
koilliseen, Okan lisäjoen Kljazman ympärillä;
48,744,5 km2, 2,225,900 as. (1915), 46 km2:llä. —
V. on pinnanrakenteeltaan loivakaartoista,
levei-den jokilaaksojen paloittamaa tasankoa, jonka
korkeimmat kohdat (yli 200 m) ovat luoteessa.
Vuoriperän muodostavat etupäässä liitu- ja
juura-kauden kerrostumat, jotka kuvernementin
pohjoisosassa ovat jääkautisen sorapatjan peitossa.
Pääjoet ovat kaakkoisrajalla (135 km:n matkan)
virtaava Oka sekä sen lisäjoki Kljazma (410km:n
pituudelta). Vesiteitä 793 km, josta
höyryaluksilla kuljettavia 548 km. — Ilmasto mantereinen
(v:n keskilämpö V:n kaupungissa + 3,2° C,
tammiko — 12,4° C ja lieinäk:n -f 19,i° C; v:n
sademäärä n. 500 mm, eniten sataa heinäkuussa).
Lähes 1/a V:n pinta-alasta on metsän peitossa. —
Asukkaista 1897 oli isovenäläisiä 99,8 %i
(suhteellisesti enemmän kuin muissa Venäjän
kuverne-menteissa), puolalaisia 0,i % ja juutalaisia 0,i %;
uskontunnustukseltaan oli 99,7 % kreik.-katolisi;..
Lukutaitoisia 27,o % (keskiarvo
Euroopan-Venäjällä 22,9%). — Maataloutta harjoittaa 58,3 %,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
