Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vjatšeslav ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1419
Vladimir—Vladislav
1420
vuorityötä ja teollisuutta 27,i %, kauppaa ja
liikennettä 4,2 % väestöstä. Maa ei ole erikoisen
hedelmällistä, mutta sitä viljellään jokseenkin
hyvin. Sato 1915: rukiita 344,500 ton., kauroja
179,200 ton., vehniä 10,500 ton., ohria 8,200 ton.,
tattaria 24,500 ton., herneitä ja virvilöitä 12,300
ton. ja perunoita 567,100 ton. Tärkeä
viljelyskasvi on myös pellava. Hedelmänviljelystä ja
kasvitarhanhoitoa harjoitetaan etupäässä
kaupunkien lähistössä. Karjanhoito viime aikoina
huomattavasti kehittynyt; 1915 V:ssa oli 185,850
hevosta, 359,576 nautaa, 235,434 lammasta ja
vuohta sekä 41,608 sikaa. — Vuorityö tuottaa
kipsiä, kalkkia, tulenkestävää savea, hiukan
rautaa. — V. on Venäjän tärkeimpiä
teollisuus-kuvernementteja. Tehdasteollisuuden haaroista
ovat puuvilla-, pellava-, väri-, lasi-, savi-,
silkki-ja rautateollisuus huomattavimmat. Aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 749 milj. mk.
(ainoastaan Moskovan kuvernementissa
suurempi), työväestö 182,065 henkeä (1910). Aksiisin
alaisissa tehtaissa 1913 työskenteli vain 153
henkeä. — Rautateitä 1,010’ km (1913). —
Kansakouluja 1.903 (oppilaita 134,310), keskikouluja 36
(10,636 opp.), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 33 (4,530 opp.; 1914). Sairaaloita 184,
lääkäreitä 322 (1913). — V. jakautuu 13
piirikuntaan. Pääkaupunki V. 2. — V:n
suomensukuinen alkuväestö sulautui jo varhain slaavilaisiin.
V. 1169 syntyi V:n suurherttuakunta, jonka
alue osaksi vastaa nyk. kuvernementtia; v:sta
1238 kärsi alue useita kertoja tataarien
hyökkäys- ja ryöstöretkistä. Laajimmillaan V:n valta
oli Jaroslavin aikana (1263-72) ; myöhemmin
kasvoi moskovalaisten vaikutus, ja 1328 Moskova tuli
V:n suuriruhtinaitten asuntopaikaksi.
Kuverne-menttina V. on v:sta 1778. — 2. (V. n a
K 1 j a z m e). Edellämain. kuvernementin
pääkaupunki, Moskovasta itä-koilliseen, Kljazman
korkealla vas. rannalla,
Moskovan-Niznij-Novgo-rodin radan varrella; 43,700 as. (1915). — Useita
vanhanaikaisia kreik.-katolisia kirkkoja, joista
Marian taivaaseenastumisen-katedraali (V:n
ruhtinaiden liautakirkko, Andrei Bogoljubskijn 1160
perustama) ja Dmitrijn-katedraali (n. s.
V.-Suz-dalin tyyliä, v:lta 1197) huomattavimmat, 1
ev.-lut. ja 1 roomal.-katolinen kirkko; hengellinen
seminaari, 1 mieslcymnaasi, 3 naiskymnaasia,
reaalikoulu, käsityökoulu, sokeainkoulu.
Arkki-piispanistuin. Useita teollisuuslaitoksia, m. m.
kynttilätehdas. Hedelmänviljelystä. — V.
perustettiin 12:nnella vuosis. ja oli V:n
suuriruhtinaiden pääkaupunkina 1150-1328; 1778 tehtiin siitä
V:n ja Kostroman käskynhaltijakuntain ja 1796
kuvernementin pääkaupunki. J. G. G-ö.
Vladimir, ven. ruhtinaita.
1. V. Pyhä (k. 1015), Svjatoslavin poika,
hallitsi isänsä kuoltua ensin Novgorodissa, ja
tuli 980 varjagilaisen apujoukon kanssa
voitettuansa ja surmattuansa vanhemman veljensii
Jaropolkin, koko valtakunnan hallitsijaksi.
V. 988 hän Korsunissa Krimissä vastaanotti
kasteen, mennen naimisiin kreik. prinsessan Annan
kanssa, ja tuli sen jälkeen kristinuskon
hartaaksi levittäjäksi. Tämä tapaus on hänelle
Venäjän kirkolta hankkinut „pyhän" ja
,,apostolin-vertaisen" nimet. V. voitti korvatit (nyk.
Galitsiassa) ja petsenegit sekä perusti Sula- ja
Desna-jokien rannoille kaupunkeja, joita asutti
venäläisillä, suomalaisilla ja varjagilaisilla
asukkailla. Hallituksensa lopulla hän jakoi
valtakunnan monien poikiensa kesken, mutta näistä.
Jaroslav nousi kapinaan; valmistautuessaan
sotaretkelle häntä vastaan V. kuoli 15 p. lieinäk.
1015.
2. V. M o n o m a k (1053-1125), Vsevolodin
poika, oli isänsä eläessä Smolenskin ja
Tserni-govin ruhtinaana ja pysyi Svjatopolk
Isjasla-vitsinkin tultua suuriruhtinaaksi tälle
alamaisena ja uskollisena. Vasta Svjatopolkin
kuollessa 1113 V. valittiin Kiovan suuriruhtinaaksi.
Hänen hallitusaikansa oli kiovalaisen Venäjän
kukoistusaika. Hänen poikansa taistelivat
menestyksellä virolaisia, bulgaareja ja polovtseja
vastaan, ja uppiniskaiset alaruhtinaat pakotettiiu
tottelevaisuuteen. Susdaliin hän perusti
Vladimirin kaupungin. Ruskaja Pravdaan tehtiin
muutoksia ja lisäyksiä, kirkkoja ja luostareita
rakennettiin ja apotti Sylvester kokoonpani Nestorin
nimellä tunnetun vanhimman venäl. kronikan.
Itsekin V. kirjoitti „Neuvoja lapsilleni", jossa
kehoittaa heitä lempeyteen ja kunnollisuuteen.
V. M. on siten epäilemättä luettava Venäjän
vanhemman historian miellyttävimpiin henkilöihin.
3. V. A 1 e k s a n d r o V i t s (1847-1909),
suuriruhtinas, Aleksanteri II :n poika, oli
Aleksanteri III:n aikana kaartinjoukkojen päällikkö ja
valtiollisissa asioissa vaikuttava henkilö.
Naimisissa Mecklenburg-Sclnverinin prinsessan Maria
Teodorovnan kanssa. K. G.
Vladimirin tähdistö, ven. ritarikunta, ks.
Ritarimerkki.
Vladimir-Volynsk [dV- -ly’-] (myös V 1 a d
i-m i r-V o 1 y n s k i j), samannimisen
piirikunnan (6,436,5 km2, 403,500 as. 1915)
pääkaupunki Volyniassa, Puolan rajalla, Bugiin
laskevan Lugan rannalla, Kovelista haarautuvan radan
päätekohdassa; 18,795 as. (1911), joista n. 60 <fc
juutalaisia. — Luostari, 5 kreik.-katolista ja
2 roomal.-katolista kirkkoa, synagoga ja
juutalaisten rukoushuoneita; mies- ja naiskymnaasi.
Höyrymyllyjä, sahoja, rautavalimo. — V.
mainitaan jo 9:nnellä vuosis. Ladomir nimisenä, oli
itsenäisen ruhtinaskunnan pääkaupunkina v:een
1320, jolloin se joutui Liettualle, kuului
myöhemmin Puolalle ja liitettiin vihdoin, 1795,
Venäjään. Suurvaltain sodan aikana käytiin V.-V-.u
luona kiivaita taisteluja. J. G. G-ö.
Vladislav, Puolan kuninkaita. 1. V. I L o k i
e-tek („Kyynäränmittainen", 1260-1333),
Kuja-vian herttuan Kasimirin poika ja seuraaja.
V. 1288 osa aatelistoa tunnusti hänet Puolan
kuninkaaksi, mutta pian hänet karkoitettiin.
V. 1305 V. sai Krakovan valtaansa ja vasta 1312
hän pääsi voitolle vihollisistaan sekä yhdisti
hajonneen valtakunnan. V. 1320 hän kruunautti
itsensä Puolan kuninkaaksi. V:ia seurasi hänen
poikansa Kasimir Suuri.
2. V. I I J a g e 11 o (1348-1434), Liettuan
suuriruhtinaan Olgierdin poika, seurasi isäänsä 1377
ja kukisti kaikki vastustajansa Liettuassa.
Kääntyi 1386 Krakovassa kristinuskoon, jolloin
hän vasta otti V:n nimen; nai Ludvik Suuren
(Unkarin ja Puolan kuninkaan) tyttären ja perii
lisen Hedvigin ja kruunautti itsensä Puolan
kuninkaaksi. Liettuaa hallittiin edelleen
suuriruhtinaskuntana hänen yliherruutensa alaisena.
Puola edistyi suuresti V:n aikana. Hän voitti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
