Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vladivostok ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1421
Vladivostok—Vodskov
1422
Saksan ritarikunnan Tannenbergin tappelussa
1410 sekä sai rauhassa Samogitian. Aateli sai
V:n aikana suuria etuoikeuksia. V. 1400 hän
perusti Krakovan yliopiston.
V. I I I (1424-44), Puolan ja Unkarin kuningas,
edellisen poika ja seuraaja, kruunattiin 1434 ja
ryhtyi 1439 hallitukseen; 1440 hänet valittiin
Unkarinkin kuninkaaksi, jonka jälkeen hän voitti
kuningas Ladislaus Posthumuksen (ks. t.)
kannattajat. Turkkilaisia vastaan hän lähti suurine
sotajoukkoineen, mutta voitettiin ja kaatui
Varilan tappelussa 10 p, marrask. 1444.
4. V. IV (1595-1648), Sigismund III:n poika,
Vaasau sukua; valittiin kruununperillisenä
ollessaan erään puolueen toimesta Venäjän
tsaariksi, mutta pian hänen täytyi väistyä ja
tsaariksi valittiin Mikael Romanov 1613. Noustuaan
1632 isänsä jälkeen Puolan valtaistuimelle W,
joka oli kyvykäs ja kunnollinen ruhtinas, soti
venäläisiä ja turkkilaisia vastaan; edelliset hän
voitti Smolenskin luona 1634 ja sai rauhanteossa
Smolenskin sekä Severian. V. 1635 pidennettiin
Stuhmsdorfissa aselepo Ruotsin kanssa 26 v:ksi,
ja Puola sai Ruotsin aikaisemmin valloittamat
Länsi-Preussin satamat. Sisäisissä oloissa V.
turhaan koetti ehkäistä jesuiittain vaikutusta ja
aateliston paisuvaa valtaa. Hän ei myöskään
saanut kasakkain asemaa parannetuksi. Häntä
seurasi veljensä Juhana Kasimir. G. R.
Vladivostok [-o’k], linnoitettu sotasatama
ja kauppakaupunki Venäjän Itä-Aasiassa,
Rannikkomaakunnassa, Japanin-meren rannalla,
Pie-tari-Suuren-lahteen ulkonevalla Amurin ja
Ussu-rin lahtien rajoittamalla
Muravjev-Amurskijn-niemimaalla, Ussurin- ja Mantsurian-radan
pääte-kohdassa; 91,464 as. (1911), venäläisiä,
kiinalaisia, korealaisia ja japanilaisia. — Kaupunki on
rakennettu mäkiselle perustalle mainitun
niemimaan lounaispäähän, Amurin-lahden ja Kultainen
sarvi (Zololoj-rog) nimisen lahdelman rannoille.
Kirkkoja 9, joista 1 ev.-lut. ja 1
roomal.-katolinen. synagoga, 3 pakanallista pyhäkköä
(japanilainen, korealainen, kiinalainen). Itämainen
opisto, 1 mies- ja 2 naiskymnaasia, merikoulu,
kauppakoulu, piirustuskoulu y. m. oppilaitoksia;
6 kirjastoa, joista tärkeimmät itämaisen opiston
ja maantieteellisen seuran; museo. Teatteri.
Sähköraitiotie. Kauppa melkoinen; tärkein
kauppatavara Mantsuriasta tuotu vilja. -—
Kultainen sarvi, joka on kaupungin satamana, on
jäässä 2-3 kuukautta v :ssa. Jäänmurtajan
välityksellä on laivakulku kuitenkin
sydäntalvellakin mahdollinen. Satamassa, jossa on 1 kuiva ja
2 uivaa telakkaa, 1911 selvitettiin
(rannikkoliikenne mukaan luettuna) 2,5 milj. rek.-ton.
aluksia. — V. perustettiin vasta 1860, jolloin nyk.
kaupungin paikalle asettui ven. sotaväkeä;
kaupungin oikeudet se sai 1880. Vapaasatamana V.
oli 1862-1909. Sotilaskuvernöörin asuinpaikkana
v :sta 1880. Suurvaltain sodan aikana kaupunki
oli ympärysvaltain toiminnan tärkein tukikohta
Siperiassa. J. G. G-ö.
Vladyka (slav., = valtias, herra), Serbiassa,
Bulgaariassa ja Venäjällä = piispa; Montenegrossa
ruhtinaan arvonimi v:een 1852 1. niin kauan kuin
hän yhdisti sekä maallisen että hengellisen vallan.
Vlissingen [fli-] (myös Vliessingen),
kaupunki Hollannissa, Schelden suussa olevan
Waleheren-saaren etelärannalla; n. 22,000 as.
(1913). — Satamakaupunki ja ylikulkupaikka
Englantiin. Rakennuksista keskiaikainen
Jaakobin-kirkko (14:nneltä vuosis.), kaupungintalo,
jossa museo, ja observatori huomattavimmat. Suuri
laivaveistämö. Kauppa vilkas. Tuontitavaroista
ovat vuoriöljy, puutavarat, rauta, vientitavaroista
maanviljelystuotteet tärkeimmät. Luotsiasema.
Merikylpyiä. — V., jota englantilaiset
pommittivat 1809, oli v:een 1867 sotasatama. Suurvaltain
sodan aikana kaupunkia on uudelleen linnoitettu.
Vloclavek /vlotslä’-] (ven. Vlotslavsk),
kaupunki Puolassa, Veiksel in vas. rannalla, lähellä
Preussin rajaa, rautatien varrella; 37,403 as.
(1908). — Kaunis, kaksitorninen, goottilainen
katedraali (v:lta 1365), ev.-lut. kirkko.
Pappisseminaari. Rauta- ja posliiniteollisuutta.
Viljakauppaa. Jokisatama. — Vastakkaisella Veikselin
rannalla piispan linna. — V., joka on Puolan
vanhimpia kaupunkeja, perustettiin ll:nnen
vuosis. loppupuolella. J. G. G-ö.
Voatyyri ks. V o i t u r e.
Vocativus ks. V o k a t i i v i.
Voee fvötse], (it.), ääni; a mezza v.,
puoliääneen, hyräillen.
Wodan ks. O d i n.
Vodena (muinaisajan Edessä), kaupunki
Euroopan-Turkissa, Salonikista länsiluoteeseen,
Vardariin oik. laskevan Bistritsan lähteillä,
kauniissa vuoriseudussa, rautatien varrella; n. 25,000
as. (1905). — Useita kirkkoja ja moskeioja;
kreik. arkkipiispan istuin. Puuvilla-, tupakka- ja
nahkateollisuutta. J. G. G-ö.
Vodka [vot-] (ven.), paloviina.
Vodla, V o d 1 a j o k i, 175 km pitkä,
suupuolessaan 250-425 m leveä joki Aunuksen
kuvern., alkaa Vodla järvestä (468 km2)
ja laskee idästä Ääniseen. Tukinuittoväylä;
alajuoksu 25 km:n matkan höyrylaivoilla
kuljettava. Koskia 38. — V:n etelä- ja itäpuolitse
kulkee Suomen luonnonhistoriallisen alueen ja
Fennoskandian (ks. t.) raja. J. G. G-ö.
Vodlajärvi (ven. Vodlozero) ks. Vodla.
Vodskov, Hans Sofus (s. 1846), tansk.
esteetikko, yliopp. 1865, toimi aikaisemmin
kirjallisuuden arvostelijana, mutta innostui
myöhemmin tutkimaan kansanrunoutta ja
uskonnonhistoriaa. Teoksessaan „Spredte studier" (1884) hän
Vladivostok.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
